Vastuullisen liiketoiminnan maakuva – Thaimaa

1) Millainen tilanne maassa on seuraaviin asioihin liittyen?

a. Järjestäytymisvapaus

Thaimaan perustuslain 2017 pykälän 44 mukaan henkilöllä on oltava vapaus kokoontua rauhanomaisesti ja ilman aseita. Lain mukaan tällaisen vapauden rajoitusta ei saa määrätä muutoin kuin valtion turvallisuuden, yleisen turvallisuuden, yleisen järjestyksen tai hyvän moraalin ylläpitämiseksi tai muiden henkilöiden oikeuksien tai vapauksien suojelemiseksi säädetyn lain nojalla. Thaimaa ei kuitenkaan ole ratifioinut ILO:n ammatillista järjestymisvapautta koskevaa yleissopimusta (Freedom of Association and Protection of the Right to Organise Convention, 1948).

Järjestymisvapauden rajoittamiseen liittyviä huolia on ilmaistu erityisesti koronaviruspandemian aikana. Freedom House totesi vuonna 2021 raportissaan, että pääministeri Prayut Chan-o-cha rajoitti järjestymisvapautta hätäasetuksella Covid-19-viruksen torjunnan varjolla.

b. Lapsityövoima

Thaimaan työministeriön alainen osasto (Department of Labor Protection and Welfare) laati ensimmäisen lapsityövoimatutkimuksensa vuonna 2018 yhteistyössä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kanssa. Tutkimuksessa todettiin, että taloudellinen puute, köyhyys ja epäterveellinen perhe-elämä olivat lapsityövoiman pääasiallisia syitä. Selvityksen mukaan noin 400 000 lasta joutui työmarkkinoille ja lapsityöntekijöistä 170 000 ei jatkanut opintojaan. Useat heistä olivat 15-18-vuotiaita ja työskentelivät pääosin maatalousalalla. Monet lapsityöntekijät työskentelivät myös yli 14 tuntia vuorokaudessa.

Maailmanlaajuista huomiota ovat osakseen saaneet kalateollisuuden työolot. Alalle ominaista on siirtotyöläisten runsas käyttö, ja myös lapsityövoiman käyttämisestä on raportoitu. Thaimaan hallitus on nostanut kalateollisuuden erityistä huomiota vaativaksi alaksi. Vuonna 2010 käynnistettiin nelivuotinen Kansainvälisen työjärjestön teknisen yhteistyön hanke, joka toteutettiin kansainvälisen lapsityövoiman poistamista koskevan ohjelman (ILO-IPEC) kautta alan lapsityövoimaan ja pakkotyöhön puuttumiseksi sekä alan työolojen myönteisten muutosten edistämiseksi.

c. Pakkotyö

Vuonna 2018 Thaimaa talletti Kansainvälisen työjärjestön vuoden 1930 pakkotyötä koskevan sopimuksen pöytäkirjan (2014) ratifioimisasiakirjan (Instrument of ratification of the Protocol of 2014 to the Forced Labour Convention 1930). Kansallisella tasolla Thaimaa on jatkanut lainsäädäntönsä ja instituutioidensa vahvistamista pakkotyön (ml. ihmiskaupan) torjumiseksi, erityisesti muuttamalla ihmiskaupan vastaista lakia nro 2 B.E. 2558 ihmiskaupparikosten tiukempien seuraamusten säätämiseksi, tekemällä toimia lainvalvontaelimien vahvistamiseksi, perustamalla erilaisia valitusmekanismeja ihmiskaupan uhreille sekä allekirjoittamalla yhteisymmärryspöytäkirjoja alueen lähdemaiden kanssa ihmiskaupan torjumiseksi.

Lisäksi vuonna 2021 kaksitoista yrittäjäjärjestöjä allekirjoitti sitoumuksen pyrkiäkseen eroon lapsi- ja pakkotyövoimasta toimitusketjuissaan ja saadakseen tärkeitä vientituotteita pois Yhdysvaltojen mustalta listalta, joskin sopimusten vapaaehtoinen luonne voi rajoittaa niiden tehokkuutta.

d. Elämiseen riittävä palkka

Thaimaa nosti päivittäistä vähimmäispalkkaa ensimmäistä kertaa yli kahteen vuoden 2022 elokuussa. Hallituksen ja yritysten edustajista sekä työjärjestöistä komitea päätti nosta palkkoja keskimäärin 5,02 prosentilla 1. lokakuuta 2022 alkaen. Työministeriön mukaan päätös nostosta tehtiin auttamaan työntekijöitä selviytymään nousevista elinkustannuksista ja COVID-pandemian taloudellisista vaikutuksista. Korotuksen astuttua voimaan Thaimaan kuukausittainen vähimmäispalkka nousee 9840-10 620 bahtiin (267,85-289,09 euroa), tehden maan vähimmäispalkasta yhden Kaakkois-Aasian alueen korkeimmista.

Koronaviruspandemian negatiivisista vaikutuksista huolimatta maassa on vallinnut matalapalkkakriisi jo ennen pandemiaa, sillä elinkustannusten vuosittaisesta noususta huolimatta minimipalkka on pysynyt jäädytettynä useamman vuoden ajan. Esimerkiksi monet kalatehtaiden työntekijät ansaitsevat vain päiväpalkkaa, jolloin joka kuukaudelta kertyy palkattomia päiviä. Työväenyhdistyksen tutkimuksen perusteella vähimmäispalkkatyön keskimääräiset kulut ja maksut ovat yhtensä noin 20,000 bahtia (noin 550 euroa) kuukaudessa, eikä vähimmäispalkka ole riittänyt siis kattamaan elinkuluja.

e. Syrjintä

-siirtotyöläiset

Thaimaassa asuu noin kaksi miljoonaa rekisteröityä siirtotyöläistä, mutta rekisteröimättömien ja rekisteröityjen siirtotyöläisten yhteismääräksi arvioidaan noin neljä miljoonaa. Thaimaan työsuojelulain mukaisesti yritysten tulee asettaa hyvinvointikomiteoita, joissa on jäseninä myös työntekijöitä. Jotkut yritykset sisällyttävät myös siirtolaistyöläisiä komiteoiden jäseniksi. Lisäksi Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) mukaan siirtotyöläisten suuresta määrästä riippumatta kaikki työnantajat eivät ole tietoisia siitä, että maan työlainsäädäntöä sovelletaan siirtotyöläisiin valtaosin samalla tavalla kuin thaimaalaisiin työntekijöihin.

Vuonna 2017 voimaan astunut ulkomaalaisia työntekijöitä koskeva asetus (Decree Concerning the Management of Foreign Workers’ Employment) aiheutti kymmenien tuhansien siirtotyöläisten poistumisen Thaimaasta. Laki määrää ankaria rikosoikeudellisia seuraamuksia mahdollistaen jopa viiden vuoden mittaisten vankeusrangaistusten sekä 2000-100 000 bahtin (55-2700€) suuruisten sakkojen määräämisen ilman työlupaa työskenteleville maahanmuuttajille. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön vuoden 2019 muuttoliikeraportin mukaan siirtotyöläiset kohtasivat Thaimaassa useita ongelmia jo ennen koronaviruspandemiaa, kuten hyväksikäyttöä välittäjiltä ja alentuneita tai maksamattomia palkkoja. Töiden vähennettyä koronaviruksen myötä hyväksikäytön ja työn tilapäisyyden uhat korostuvat, ja erityisesti haavoittuvaisiin ryhmiin kohdistuu lisääntynyt hyväksikäytön uhka.

-vammaiset

Thaimaan perustuslaki (1997 ja 2007) kieltää vammaisten syrjinnän, samoin myös nykyinen väliaikainen perustuslaki (2014). Neljäs kansallinen suunnitelma priorisoi vammaisiin henkilöihin kohdistuvan kaikenlaisen syrjinnän poistamisen luodakseen kaikille inklusiivisen yhteiskunnan. Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea kuitenkin ilmaisi raportissaan vuonna 2016 huolensa Thaimaan vammaisia koskevien lakien täytäntöönpanon sekä tiedonkeruun puutteesta.

Thaimaan vammaisten henkilöiden elämänlaadun edistämistä koskeva laki BE 2550 (2007) edellyttää, että julkiset ja yksityiset organisaatiot palkkaavat yhden vammaisen henkilön 100 työntekijää kohden. Yleisesti yritykset eivät usein tunnista vammaisten työntekijöiden kykyä kehittää taitojaan ja urapolkuaan, ja siksi vammaiset työntekijät voivat usein kohdata rajoitettuja etenemismahdollisuuksia. Moninaisten haasteiden seurauksena Thaimaan 770 000 työikäisestä vammaisesta henkilöstä vain noin 28 000 on työmarkkinoilla ja noin 350 000 työttömänä.

-naiset

Vaikka lain mukaan naisten oikeuksia on suojeltava työpaikalla, monet naiset kohtaavat syrjiviä käytäntöjä, kuten esimerkiksi rajoitettuja etenemismahdollisuuksia.

Naisten rooli työelämässä on kuitenkin kasvanut viime vuosina, ja Thaimaassa on noin 17,5 miljoonaa työssäkäyvää naista. Vuonna 2019 tehdyn tutkimuksen mukaan yksityisellä sektorilla 33 prosenttia kaikista toimitusjohtajista ja toimeenpanevan johtajan tehtävissä työskentelevistä oli naisia, ja ylipäätään 20 prosenttia johtajista kaikilla sektoreilla oli naisia.

f. Sukupuolten tasa-arvo

Vuoden 2020 UNDP:n inhimillisen kehityksen raportin mukaan Thaimaa sijoittui sukupuolten epätasa-arvoindeksissä sijalle 79. Naisilla on vain 14 prosenttia eduskunnan paikoista, ja vain 59,2 prosenttia naisista oli osallistunut työelämään, kun miehistä vastaava luku oli 76,1 prosenttia. Maailman talousfoorumin julkaiseman sukupuolten tasa-arvoa koskevan raportin mukaan Thaimaa on globaalissa vertailussa 146 valtiosta sijalla 79 ja sijalla 8 itäisen Aasian ja Tyynenmeren alueen 19 maasta.

Thaimaan sukupuolten välinen palkkaero oli 2,5 prosenttia vuonna 2015, ja vuonna 2020 ero nousi jopa 10,9 prosenttiin. Lisäksi tutkimukset vuonna 2020 osoittivat, että naiset tekivät vuonna 2020 keskimäärin 3,2 tuntia palkatonta työtä, miesten vastaavan lukumäärän ollessa 0,9 tuntia.

g. Työturvallisuus ja –terveys

Työturvallisuutta ja –terveyttä koskevassa lainsäädännössä merkittävä virstanpylväs muodostui kesäkuussa 2011 voimaanpannusta laista koskien työturvallisuutta, -terveyttä ja ympäristöä (Occupational Safety, Health and Environment Act). Lain voimaantulo 16.7.2011 on johtanut vuoden 1998 työsuojelulain osan 8 (Labour Protection Act 1998 Chapter 8) sekä sitä aiempien lakien kumoutumiseen, joskin työsuojelulain siirtymäsäännöksen pohjalta työsuojelulain 1998 osan 8 nojalla annettuja ministeriön määräyksiä sovelletaan yhä soveltuvin osin. Tästä syystä useita työsuojelulain 1998 osa 8 nojalla annettuja ministeriömääräyksiä on edelleen voimassa.

Työturvallisuutta ja –terveyttä koskien Thaimaa on ratifioinut Kansainvälisen työjärjestön suurimman painosuosituksen (1967, nro 127) yleissopimuksen vuonna 1969 ja edistämispuitteita koskevan työturvallisuuslain yleissopimuksen (2006, nro 187) vuonna 2016.

h. Korruptio ja lahjonta

Thaimaassa korruption taso koetaan edelleen korkeaksi. Thaimaa nähdään vähemmän korruptoituneena kuin jotkut sen naapurimaista ja tasavertaisessa asemassa esimerkiksi Filippiinien kanssa, mutta kaiken kaikkiaan sen pistemäärä on alle ASEAN-maiden keskiarvon. OECD-maihin verrattuna Thaimaa pisteytettiin vuoden 2016 Public Integrity Index:ssä muiden indeksissä mukana olevien maiden alle, vaikkakin alueellisesti vertailtuna Thaimaa menestyy naapureihinsa verrattuna paremmin. Yleisesti korruptio ja lahjonta ovat Thaimaassa yleisiä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.  

Thaimaassa hallitus on julistanut korruption vastaiset toimet kiireelliseksi ongelmaksi ja osaksi kansallista agendaa, ja pääministeri Prayut Chan-o-cha on useaan otteeseen korostanut tarvetta sisällyttää korruption vastaiset toimet kaikkien alojen reformiprosesseihin. Thaimaan korruption vastaiset lait tarjoavat myös laajan lainsäädäntökehyksen korruption torjumiselle. Erityisen keskeistä Thaimaan pyrkimyksessä vahvistaa integriteettiä ja vähentää korruption riskejä on julkisten integriteettijärjestelmän toimijoiden institutionaalinen järjestely ja tehokas koordinaatio niiden välillä.

i. Maankäyttöoikeudet

Maanomistusta Thaimaassa säätelee Land Code Act, ja Thaimaan maankäyttöä- ja omistusta koskevien lakien mukaan vain Thaimaan kansalaisilla on oikeus omistaa maata tai omata vahvistettu maan hallintaoikeus. Ilman sopimusta tai poikkeusta ulkomaalaisilla ei ole oikeutta omistaa maata. Samoin yleisimmissä tapauksissa vain sellaiset yritykset, joissa on thaimaalaisenemmistö, saavat oikeuden ostaa maata Thaimaasta. Vuoden 2022 heinäkuussa tiedotettiin, että maaministeriö valmistelee lakimääräyksiä, jotka antaisivat ulkomaalaisille oikeuden omistaa yhden rain (noin 0,16 hehtaarin) laajuisen maa-alueen asumiskäyttöön. Ehdotetut määräykset tarvitsevat hallituksen hyväksynnän.

Kansainvälisen juristikomission (ICJ) mukaan Thaimaan maankäyttäjien oikeuksia säätelevät lait ja käytännöt voivat johtaa tarpeettomiin ja suhteettomiin rajoituksiin koskien erilaisia taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia, erityisesti alkuperäisväestön ja metsäneläinten kohdalla.

j. Ympäristönsuojelu erityisesti yritystoiminnan osalta

Thaimaan ehdottomana tavoitteena on Pariisin sopimuksen pohjalta sekä Kansallisesti määriteltyjen panosten (Nationally Determined Contribution (NDC) mukaan vähentää päästöjä 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna tavanomaiseen liiketoimintaan; tavoite voi nousta 25 prosenttiin, mikäli tarjotaan kansainvälistä tukea. Lisäksi Thaimaan hallitus käy keskusteluja nettonollatavoitteesta tavoitevuotenaan 2060, ja hallituksen tavoitteena on ostaa uusiutuvan energian osuus 30 prosenttiin energian kokonaiskulutuksesta vuoteen 2037 mennessä.

Thaimaassa ei pyrkimyksistä huolimatta ole vielä asetettu pakollisia hiilidioksiditavoitteita, -toimia tai -järjestelmiä, vaan kaikki sitoumukset ovat vapaaehtoisia. Esimerkiksi Thaimaan vapaaehtoinen päästöjen vähentämisohjelma (T-VER) otettiin käyttöön vuonna 2013 Thaimaan kasvihuonekaasujen hallintaorganisaatiossa (TGO) vapaaehtoisena ohjelmana, jolla edistetään kasvihuonekaasujen vapaaehtoista vähentämistä Thaimaassa. Thaimaan pörssi on kuitenkin pyytänyt listattuja thaimaalaisia ​​yrityksiä toimittamaan vastuullisuusraportin, joka sisältää tiedot niiden hiilipäästöistä.

2) Onko maassa olemassa riskiä siitä, että yritystoiminta voisi linkittyä valtion tekemiin ihmisoikeusloukkauksiin (esimerkiksi väestönsiirrot, yksityisyydensuojan rikkominen, vähemmistöjen syrjintä)?

Yritystoiminnalle relevantit huolenaiheet ihmisoikeuksia kohden yhdistyvät vahvasti maassa työskenteleviin siirtotyöläisiin ja heidän kohteluunsa. Thaimaassa arvioidaan olevan noin 4-5 miljoonaa siirtotyöläistä, mutta vain noin 2,5 heistä on rekisteröityjä. Siirtotyöläiset ovat pääasiassa naapurimaista, kuten Kambodžasta, Myanmarista ja Laosista. Rekisteröimättömiltä siirtotyöläisiltä evätään pääsy terveydenhuoltoon ja vähimmäispalkkaan, ja korruptio on merkittävä ongelma maahanmuuttajien työllistämisprosesseissa; he joutuvat usein maksamaan suuria palkkioita välittäjille osana velkaantumiseen mahdollisesti johtavaa rekrytointiprosessia. Ihmisoikeuksiin liittyvissä ongelmissa huomio kiinnittyy siis erityisesti epäsuoriin negatiivisiin vaikutuksiin ihmisoikeuksia koskien, ja siirtotyöläiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.

3) Miten vapaasti kansalaisjärjestöt ja ihmisoikeuspuolustajat voivat toimia maassa? Onko tiedossa kansalaisjärjestöjä, joiden vastuulliseen liiketoimintaan liittyvää tietämystä maahan suuntautuvaa toimintaa suunnitteleva yritys voisi hyödyntää?

Kansalaisyhteiskunnan tila arvioidaan edelleen tukahdutetuksi. YK:n ihmisoikeusneuvosto tarkasteli Thaimaan ihmisoikeustilannetta vuonna 2021, jota edeltäen neuvostolle toimitetuissa raporteissa korostettiin useita huolenaiheita, kuten kunnianloukkausten, majesteettirikosten (lèse-majesté) ja aktivisteihin kohdistettuja muita tukahduttavia lakeja. Lisäksi huomiota kiinnitettiin voittoa tavoittelemattomia ryhmiä koskevaan lakiehdotukseen, jota voitaisiin mahdollisesti käyttää kansalaisyhteiskuntaryhmien ja kansalaisjärjestöjen vaimentamiseen.

Vuoden 2021 marraskuussa pääministerin Prayutin avustaja Seksakol Atthawong vaati julkisesti Amnesty Internationalin karkottamista Thaimaasta, kun ultrarojalistit syyttivät järjestöä kansallisen turvallisuuden heikentämisestä. Vastauksena vaatimuksiin Amnesty ilmoitti vuoden 2022 helmikuussa sitoutuvansa jatkamaan työtään karkotuskehotuksista huolimatta.

Yritysmaailmassa thaimaalaiset yritykset ovat väärinkäyttäneet oikeusprosesseja häiritäkseen ja vaimentaakseen niitä, jotka julkisesti puhuvat riistotyötä ja muita huolestuttavia käytäntöjä vastaan. Esimerkiksi yksinomaan vuonna 2021 siipikarjayhtiö Thammakaset nosti lähes 40 rikos- ja siviilikannetta ihmisoikeusrikkomuksia paljastaneita henkilöitä vastaan.

4) Toimiiko maassa yhteiskuntavastuun verkostoa, kuten paikallista Global Compact -verkostoa?

Thaimaan suurin yritysvastuualoite, paikallinen Global Compact Network Thailand (GCNT) perustettiin vuonna 2016, perustajäseninään 15 yritystä. GCNT pyrkii mobilisoimaan kestävien yritysten ja sidosryhmien globaalin liikkeen tukemalla yrityksiä harjoittamaan liiketoimintaa vastuullisesti yhdistämällä strategiansa ja operaationsa kymmenellä periaatteella. Lisäksi GCNT pyrkii strategisiin toimiin edistääkseen laajempia yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. GCNT listaa tehtäväkseen myös vastuullisesti toimimisen noudattamalla YK:n Global Compact-sopimuksen 10 periaatetta ihmisoikeuksien, työnteon, ympäristön ja korruption torjunnan aloilla.

5) Miten yleistä yritysten vastuullisuusraportointi on maassa?

Vuoden 2022 toukokuussa Thaimaan pörssi (SET) julkisti pörssiyhtiöiden Kestävän kehityksen raportoinnin oppaan kullekin toimialalle, joka kattaa ympäristön, sosiaalisen ja hallinnon (environmental, social and governance, ESG) aiheita. Oppaaseen sisältyvät myös ESG-mittarit, joita käytetään ohjeena kestävään kehitykseen liittyvän tiedon läpinäkyvässä, laadukkaassa ja standardoidussa ilmoittamisessa. Kestävän kehityksen raportoinnin opasta voidaan käyttää tarkistuslistana kestävän liiketoiminnan kehittämiseen ja investointeihin.

6) Onko maassa vastuullisen liiketoiminnan toteuttamiseen ja/tai kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä kysymyksiä tai haasteita, joiden ratkaisemisessa suomalaisyritykset voisivat auttaa, esimerkiksi ympäristöön (jätehuolto, vesi ja sanitaatio, kiertotalous), terveyteen tai koulutukseen liittyen?

Thaimaan hallitus on viime vuosien aikana kiinnittänyt enenevissä määrin huomiota kestävän kehityksen tavoitteisiin. Thaimaan kansallisen “Bio-, Circular and Green Economy”-strategian (BCG) avulla pyritään vastaamaan globaaleihin haasteisiin, ja strategia merkitsee myös laajoja investointeja puhtaan teknologian ja kestävän energiatuotannon aloilla. Thaimaa on myös esimerkiksi tehnyt aloitteita muovijätteen vähentämiseksi sitoutuen vihreämpään tulevaisuuteen. Maa pyrkii kierrättämään kaiken muovijätteen vuoteen 2027 mennessä, ja on kieltänyt ulkomaisen muovi- ja energiajätteen maahantuonnin vuonna 2019. Tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoisia, sillä Thaimaa tuottaa noin 2 miljoonaa tonnia jätettä vuosittain ja maan nykyinen kierrätysprosentti on vain 25 prosenttia. Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus hyväksyi vuonna 2021 toimintasuunnitelmaluonnoksen muovijätteen hallinnasta kieltämällä neljä muovituotetyyppiä vuoteen 2022 mennessä, säädellen esimerkiksi muovipussien säädettyä vähimmäispaksuutta. 

Hallituksen viimevuosinen kiinnostus vihreämpään jätehuoltoon ja kiertotalouden edistämiseen luo mahdollisuuksia suomalaisyrityksille, sillä kunnianhimoiset tavoitteet vaativat myös pitkällä aikavälillä merkittäviä uudistuksia ja uusia kestävämpiä toimintatapoja. Yleisesti kuluttajien kiinnostus ja kysyntä kestävästi ja eettisesti tuotettuja tuotteita kohtaan lisääntyy, sekä samoin liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavat puitteet kehittyvät. Yritykset, jotka pystyvät osoittamaan kykynsä mukautua ja sopeutua nopeasti muuttuvaan sääntelykehykseen lisäävät todennäköisemmin kilpailukykyään ja parantavat mainettaan työntekijöiden ja asiakkaiden suosimana työnantajana.

Myös Suomen korkeatasoinen koulutusjärjestelmä on saanut paljon huomiota Thaimaassa ja avannut ovia monenlaiseen yhteistyöhön. Suomalaisosaaminen digitalisaatiossa, kiertotaloudessa, energiaratkaisuissa ja esimerkiksi sähköautojen akkujen kierrätyksessä herättää kiinnostusta. Suuret thaimaalaisyhtiöt ovat kiinnostuneita innovaatioista ja uusista ratkaisuista, joilla yllämainittua BCG-siirtymää edistetään. Suomalaistoimijoille kiinnostavia ovat myös Smart City -hankkeet ja terveysteknologian mahdollisuudet Thaimaassa.

Aiesopimus kiertotalousyhteistyöstä Thaimaan teollisuusministeriön kanssa allekirjoitettiin syyskuussa 2021. Teollisuusministeriön yhtenä huolena on, että thaimaalaiset vientiyritykset pystyvät jatkossa vastaamaan EU:n tiukentuviin kestävän kehityksen vaatimuksiin. Asiantuntijatapahtuma tekstiiliteollisuuden vihreästä siirtymästä järjestettiin helmikuussa 2021 ja jatkoyhteistyötä on toivottu Thaimaan tekstiili-instituutin (2000 jäsenyritystä) taholta. Suomalaiset innovaatiot liittyen uusiin ekologisiin tekstiilikuituihin ja prosessikemikaaliratkaisuihin kiinnostavat. Asiantuntijatapahtumaa on alustavasti suunniteltu myös liittyen elintarviketeollisuuden vastaavista ratkaisuista.

Thaimaan viranomaiset ovat myös aktiivisesti etsimässä ratkaisuja teollisuuden raakaveden saannin ongelmaan kuivan kauden aikana, erityisesti Rayongin ja Chonburin isoilla teollisuusalueilla. Esimerkiksi kuivalla kaudella vuonna 2020 useat tehtaat joutuivat vähentämään tuotantoaan riittävän raakaveden puutteen vuoksi. Suomalainen osaaminen teollisuuden jätevesien puhdistamisesta ja uudelleenkierrättämisestä teollisuusprosesseissa (closed loop systems) voi tarjota merkittävää apua tähän jokavuotiseen ongelmaan. Alustavasti on keskustelu kahdeksan suomalaisen yrityksen kanssa heidän yhteistarjoamansa esittelemisestä Thaimaan viranomaisille ja teollisuudelle.

7) Onko jotain muuta olennaista vastuulliseen liiketoimintaa liittyvää asiaa, esimerkiksi lainsäädännön ja sen toimeenpanon, verotuksen, yritystoimintaan liittyvän läpinäkyvyyden tai kuluttajansuojan suhteen, joka olisi hyvä tietää?

-

 

Lähteet

https://tdri.or.th/en/2020/01/respect-labour-rights-to-avert-sanction/(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.rightofassembly.info/country/thailand#(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://civicus.contentfiles.net/media/assets/file/GlobalReport2021.pdf(Linkki toiselle verkkosivustolle) 

https://www.thaienquirer.com/27209/shrinking-space-for-thai-human-rights-defenders-is-beyond-the-point-of-crisis/(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.thaienquirer.com/38325/women-in-modern-thailand-still-face-obstacles-discrimination-in-the-workplace/(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://borgenproject.org/feminization-of-poverty-in-thailand/(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.thaipbsworld.com/closing-the-gender-gap-in-the-workplace/(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.ohchr.org/sites/default/files/Documents/Issues/Disability/StudyEqualityAndNonDiscrimination/States/Thailand.pdf(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.ohchr.org/en/press-releases/2016/03/committee-rights-persons-disabilities-examines-report-thailand(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.reuters.com/markets/asia/thailand-plans-raise-minimum-wage-by-5-8-2022-08-08/(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.reuters.com/markets/asia/thailand-raise-daily-minimum-wage-by-5-oct-1-official-2022-08-26/(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.bangkokpost.com/thailand/general/2302714/employers-oppose-minimum-wage-rise(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.thaienquirer.com/39823/employers-group-against-minimum-wage-hike-petitions-the-government/(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.hrw.org/news/2017/07/07/thailand-migrant-worker-law-triggers-regional-exodus(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.aseantoday.com/2020/07/migrant-workers-in-thailand-at-risk-of-abuse-amid-economic-slowdown/#:~:text=The%20risk%20of%20abuse%20increases,and%20reduced%20or%20unpaid%20wages(Linkki toiselle verkkosivustolle).

https://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/---asia/---ro-bangkok/documents/genericdocument/wcms_735108.pdf(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.ohchr.org/sites/default/files/lib-docs/HRBodies/UPR/Documents/session12/TH/JS4-JointSubmission4-eng.pdf(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.bangkokpost.com/thailand/general/1020685/migrants-get-voice-in-welfare-committees(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://thailand.un.org/en/152516-iom-thailand-launches-human-resource-guidebook-employer-obligations-and-cultural-sensitivity(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.ilo.org/global/standards/information-resources-and-publications/news/WCMS_631435/lang--en/index.htm(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.reuters.com/article/us-thailand-labour-trafficking-trfn-idUSKBN2BL1GB(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.ilo.org/dyn/legosh/en/f?p=LEGPOL:1100:5806911689529::::P1100_THEME_ID(Linkki toiselle verkkosivustolle):

https://www.gov.uk/government/publications/overseas-business-risk-thailand/overseas-business-risk-thailand(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.transparency.org/en/cpi/2021(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.unodc.org/roseap/en/what-we-do/anti-corruption/topics/2021/12-sharing-anti-corruption-best-practices-thailand.html(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.oecd-ilibrary.org/docserver/9789264291928-en.pdf?expires=1659589771&id=id&accname=oid048242&checksum=08384265E13FD33AFC312B1D6707341F(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.icj.org/thailand-civil-society-government-discuss-improving-laws-governing-land-rights-to-protect-economic-social-and-cultural-rights/(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.thailandlawonline.com/thai-real-estate-law/ownership-and-buying-real-estate-in-thailand(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.bangkokpost.com/business/2349718/explainer-exploring-the-land-scheme-for-foreigners(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://earth.org/country/thailand/(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://insightplus.bakermckenzie.com/bm/environment-climate-change_1/thailand-environmental-sustainability-a-new-demand-in-todays-business-world(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://globalcompact-th.com/language/en(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://classic.set.or.th/set/newsdetails.do?newsId=16517934215730&sequence=2022054376&language=en&country=US(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.bangkokpost.com/business/2151087/thailand-and-indonesia-get-serious-about-plastic(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.amnesty.org/en/latest/news/2022/02/campaign-against-amnesty-international-thailand/(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.nationthailand.com/in-focus/40014670(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.reuters.com/world/asia-pacific/thai-pms-aide-seeks-expel-rights-group-amnesty-international-2022-02-11/(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.marketopportunities.fi/home/2022/maa-analyysi-thaimaa?type=country-outlook&industry=ict-and-digitalization(Linkki toiselle verkkosivustolle)