Vastuullisen liiketoiminnan maakuva – TANSANIA

Vastuullisen liiketoiminnan maakuva Tansaniassa

1. Millainen tilanne maassa on seuraaviin asioihin liittyen?
    

   1. Järjestäytymisvapaus: Lainsäädäntö takaa työntekijöille järjestäytymisvapauden sekä oikeuden mennä lakkoon. Käytännössä kuitenkin työnantajat saattavat omilla toimillaan pyrkiä rajoittamaan näiden oikeuksien käyttöä. Suuri osa työntekijöistä ei kuulu ammattiliittoon, joskin maan sisäisesti järjestäytymisaste vaihtelee suuresti. Lainsäädäntö takaa myös kollektiivisen neuvotteluoikeuden työehdoista, mutta käytännössä kollektiivista neuvottelua työntekijöiden puolesta tapahtuu hyvin vähän.
       
   2. Lapsityövoima: Lainsäädännössä kielletään alle 14-vuotiaiden lasten työnteko. 14-17-vuotiaiden on sallittu tehdä kevyitä töitä, ei esimerkiksi tehdas-, maatalous-  tai kaivostyötä. Alaikäisten työaikaa on rajoitettu. Lainsäädännöstä huolimatta lapsityövoiman käyttöä esiintyy ympäri Tansaniaa erityisesti kaivos- ja maataloussektoreilla, johtaen usein lapsen koulunkäynnin ongelmiin tai keskeytymiseen.
       
   3. Pakkotyö: Lainsäädäntö kieltää pakkotyön teettämisen, ja se on rangaistava teko. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kuitenkin raportoineet mm. ylipitkien työpäivien sekä viikonlopputyön teettämisestä ilman työntekijän suostumusta.
       
   4. Elämiseen riittävä palkka: Minimipalkkasäädös on olemassa, mutta sen mukaiset palkkataulukot yksityisen sektorin työntekijöille on päivitetty viimeksi 2013, eivätkä säädetyt minimipalkat vastaa enää elinkustannusten tasoa.  Myös viivästykset palkanmaksussa ovat yleinen ongelma, mitä covid-pandemian aiheuttamat talousongelmat ovat entisestään pahentaneet.
       
   5. Syrjintä: Syrjintä on kielletty perustaislaissa mutta monet ihmisryhmät kohtaavat edelleen syrjintää myös työelämässä. Erityisesti naisiin kohdistuva syrjintä on yleistä hankaloittaen heidän työllistymistään (kts. seuraava kohta). Vammaiset henkilöt ovat alityöllistetyin ryhmä. Työllistymistä hankaloittavat mm. asenteet sekä työpaikkojen ja esim. wc-tilojen sopimattomuus vammaisille henkilöille. Albiinot ovat myös syrjittyjä työmarkkinoilla.
       
   6. Sukupuolten tasa-arvo: Sukupuoleen perustuva syrjintä on yleistä työpaikoilla. Naisista suuri osa työskentelee epäformaalisti päivä- tai viikkopalkalla ilman työsopimusta ja sen tuomaa turvaa ja jatkuvuutta. Naisten on myös hankalaa nousta johtaviin asemiin sektorista riippumatta. Laki takaa naisille palkallisen äitiysloman, mutta raskaussyrjintää esiintyy työpaikoilla. Seksuaalista häirintää esiintyy myös. Palkaton hoivatyö ja vastuu kotitöistä heikentää suuresti naisten osallistumista työelämään.
       
   7. Työturvallisuus ja –terveys: Työnantajilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia työturvallisuudesta, raportoida viranomaisille työtapaturmista sekä kouluttaa työntekijöitä työturvallisuudesta. Monilta työpaikoilta kuitenkin puuttuu asianmukainen työturvallisuussuunnitelma. Raportoidut ongelmat liittyvät etenkin saniteettitiloihin, esteettömyyteen sekä ensiapuvälineistön saatavuuteen.
       
   8. Korruptio ja lahjonta: Tansania sijoittuu Transparency Internationalin korruptiovertailussa sijalle 87/180, sijoitus on pysynyt jokseenkin samanlaisena viimeiset kymmenen vuotta.  Myös ulkomaiset yritykset törmäävät helposti korruptioon ja lahjusten pyytämiseen.
       
   1. Maankäyttöoikeudet: Ulkomaalaiset eivät saa omistaa maata Tansaniassa. Maa on jaettu kylämaihin ja yleiseen maahan, mutta presidentillä on valta pakkolunastaa maata julkisen intressin nimissä. Maankäyttö- ja omistuskysymykset voivat olla hyvinkin hankalia, ja pakkolunastustapauksissa syntyy usein kiistoja prosessista ja maksettavista korvauksista.
       
   10. Ympäristönsuojelu erityisesti yritystoiminnan osalta: Vain pieni osa yrityksistä on tehnyt toiminnastaan ympäristövaikutusten arvioinnin. Ongelmia esiintyy erityisesti teollisuuteen ja kaivostoimintaan liittyvään vesien sekä maaperän saastuttamiseen. Myös ilmansaasteet ovat ongelma erityisesti suuremmissa kaupungeissa sekä teollisuuslaitosten välittömässä läheisyydessä.

2. Onko maassa olemassa riskiä siitä, että yritystoiminta voisi linkittyä valtion tekemiin ihmisoikeusloukkauksiin (esimerkiksi väestönsiirrot, yksityisyydensuojan rikkominen, vähemmistöjen syrjintä)?

Ngorongoron ja Loliondon alueilla on meneillään maakiista maan hallinnon ja alkuperäiskansojen välillä. Kiistaan liittyy olennaisesti myös alueilla laajasti harjoitettava turismielinkeino.  Maakiistaan liittyy potentiaalisesti väestön pakkosiirtojen uhka.

3. Miten vapaasti kansalaisjärjestöt ja ihmisoikeuspuolustajat voivat toimia maassa? Onko tiedossa kansalaisjärjestöjä, joiden vastuulliseen liiketoimintaan liittyvää tietämystä maahan suuntautuvaa toimintaa suunnitteleva yritys voisi hyödyntää?

Tansaniassa toimii useita kansalaisjärjestöjä ja ihmisoikeuspuolustajia. Järjestöt kohtaava aika ajoin rajoittavia toimia, joskin tässä on tapahtunut selvä muutos parempaan päin maan nykyisen hallinnon aikana, ja dialogi sekä yhteistyö hallinnon ja järjestöjen välillä on parantunut. Suomi on tukenut Tansaniassa joitakin keskeisiä ihmisoikeusjärjestöjä, kuten LHRC (Legal and Human Rights Centre), joka julkaisee vuosittain kattavan ihmisoikeusraportin sekä erillisen Business and human rights –raportin. Ne löytyvät järjestön verkkosivuilta https://humanrights.or.tz/en(Linkki toiselle web-sivustolle.).

4. Toimiiko maassa yhteiskuntavastuun verkostoa, kuten paikallista Global Compact -verkostoa?

Tansaniassa toimii Global Compact –verkosto, jonka kattavat verkkosivut löytyvät osoitteesta https://www.globalcompacttz.org/(Linkki toiselle web-sivustolle.).

5. Miten yleistä yritysten vastuullisuusraportointi on maassa?

Kansalaisjärjestöjen tutkimusten mukaan vastuullisuusraportointi on hyvin harvinaista yrityskentällä.

6. Onko maassa vastuullisen liiketoiminnan toteuttamiseen ja/tai kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä kysymyksiä tai haasteita, joiden ratkaisemisessa suomalaisyritykset voisivat auttaa, esimerkiksi ympäristöön (jätehuolto, vesi ja sanitaatio, kiertotalous), terveyteen tai koulutukseen liittyen?

Tansania on väestöltään nopeasti kasvava ja kaupungistuva maa. Kasvavat kaupungit luovat haasteita jäte- ja vesihuoltoon sekä sanitaatioon, joihin suomalaisyrityksillä voisi olla tarjota ratkaisuja. Kiertotalouteen ja ympäristöön kiinnitetään enenevässä määrin huomiota. Kasvavan väestön koulutus on haaste, mihin haetaan myös digitaalisia ratkaisuja. Näitä haetaan enenevässä määrin myös terveydenhuollon piirissä.

7. Onko jotain muuta olennaista vastuulliseen liiketoimintaa liittyvää asiaa, esimerkiksi lainsäädännön ja sen toimeenpanon, verotuksen, yritystoimintaan liittyvän läpinäkyvyyden tai kuluttajansuojan suhteen, joka olisi hyvä tietää?

Tansanian liiketoimintaympäristö on ollut ulkomaisille yrityksille melko haasteellinen. Tansanian nykyinen hallitus on kuitenkin ottanut liiketoimintaympäristön parantamisen ja ulkomaisten investointien houkuttelun yhdeksi päätavoitteekseen. Haasteita kuitenkin on edelleen mm. sääntelyn ennakoitavuuden ja erityisesti verotuksen suhteen.
 

Lähteet:
 

Human Rights and Business report 2020/21 – Tanzania Mainland, Legal and Human Rights Centre(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Transparency International 2021 Corruption Perceptions Index(Linkki toiselle web-sivustolle.)