Vastuullisen liiketoiminnan maakuva – PERU

Peru kehittää vastuullisuuskysymyksiin liittyvää lainsäädäntöään. Myös yritysten kiinnostus aiheeseen on kasvussa. Noin kolme neljännestä paikallisesta työvoimasta työskentelee kuitenkin epävirallisesti, ja näiden oloihin lainsäädäntö vaikuttaa hitaammin.

1) Millainen tilanne maassa on seuraaviin asioihin liittyen?

a. Järjestäytymisvapaus

Peru on ratifioinut tärkeimmät Maailman työjärjestön ILO:n järjestäytymisvapautta koskevat sopimukset, ja järjestäytymisvapaus tunnustetaan Perun perustuslaissa vuodelta 1993 kaikkien ihmisten perusoikeudeksi. Julkisiin mielenilmauksiin ei tarvita lupaa, mutta järjestäjien on informoitava viranomaisia etukäteen niiden luonteesta ja tapahtumapaikasta. Mielenosoituksia ja lakkoja ovat viime aikoina aiheuttaneet muun muassa nousseet polttoaineiden hinnat, koronavirusrajoitukset sekä tyytymättömyys nykyhallitukseen. Myös mielenosoittajien turvallisuudesta on puhuttu paljon viime aikoina, mm. siksi että nuoria ihmisiä on kuollut mielenosoituksissa poliisien käyttämän väkivallan takia.

b. Lapsityövoima

Perun lakien mukaan alle 14-vuotiaat eivät saa tehdä töitä (tähän on tosin joitakin poikkeuksia, esim. maataloussektorilla) ja alle 18-vuotiaiden työtekoon on asetettu määrällisiä ja laadullisia rajoitteita. 15–17-vuotiaan työpäivä ei saa ylittää kuutta tuntia päivässä, eikä 36 tuntia viikossa.

INEI National Specialized Child Labour Survey -tutkimuksen viimeisimmän raportin mukaan (2019) Perussa yli miljoona 5–17-vuotiasta lasta ja nuorta tekee työtä. 88 prosenttia lapsityövoiman käytöstä tapahtuu maaseudulla ja maatalousalueilla. Perun työ- ja elinkeinoministeriö kehittää parhaillaan uutta strategiaa lapsityövoiman torjumiseksi. Vuonna 2021 hyväksyttiin malli, joka auttaa tunnistamaan lapsityövoiman riskejä Perun eri alueilla.

c. Pakkotyö

Pakkotyöhön liittyvä sääntely uudistui Perussa vuonna 2017. Poliisin mukaan vuodesta 2018 lähtien on ilmoitettu noin 100-200 tapausta vuosittain, mutta paljon tapauksia jää ilmoittamatta. Suuri osa pakkotyöstä liittyy prostituutioon. Pakkotyötä ilmenee myös mm. tekstiilialalla, epävirallisten työvoimatoimistojen kautta työskentelyssä, maatalousliiketoiminnassa ja kalastuksessa (etenkin laajamittaisessa kalastuksessa, jossa hyödynnetään ulkomaista työvoimaa), laittoman puunkorjuun ja kaivostoiminnan alalla, mutta myös kotitaloussektorilla. Ongelma koskee erityisesti naisia, alkuperäiskansoja ja nuoria, joilla on rajalliset resurssit ja heikot työmahdollisuudet.

d. Elämiseen riittävä palkka

Perun minimipalkkaa nostettiin toukokuussa 2022 ja se on nyt 1025 solia kuukaudessa (noin 250 euroa). Vakituisessa työsuhteessa työskentelevillä on verrattain hyvät työsuhde-edut: kuukausipalkan lisäksi työnantaja on velvollinen maksamaan 13. ja 14. kuukauden palkan (gratificación), perhetuen työntekijöille, joilla on lapsia (asignación familiar) sekä työsuhteen lopussa CTS (compensación por tiempo de servicios) –maksun työttömyyden varalle. Työntekijän täytyy myös maksaa työntekijälle sairasvakuutus, johon työntekijä voi liittää myös lapsensa (jossain tapauksessa myös puolisonsa) sekä ns. ley de vida –tuki, joka maksetaan perheelle työntekijän sairastuessa vakavasti tai menehtyessä.

Minimipalkan nousulla on kuitenkin rajalliset vaikutukset Perussa, koska noin kolme neljännestä paikallisesta työvoimasta työskentelee epävirallisesti. On paljon tapoja millä kiertää viralliseen työsopimukseen liittyminen ja esim. palkata työntekijä ns. freelancerina, jolle maksetaan tuntipalkkaa ilman minkäänlaisia tukia tai vapaita. Vuonna 2021 noin 8,5 miljoonaa perulaista luokiteltiin köyhiksi (25,9 prosenttia Perun väestöstä).

e. Syrjintä

Peru on monietninen maa, jonka juuret vahvasti etnisesti segregoituneessa luokkayhteiskunnassa ovat edelleen näkyvissä. Yleisesti puhutaan ketšua- ja aimara-alkuperäiskansoista, afroperulaisista sekä Amazonian alkuperäiskansoista maan suurimpina etnisinä vähemmistöinä. Universidad del Pacíficon vuonna 2021 tekemän tutkimuksen mukaan Perussa on hieman enemmän syrjintää kuin Latinalaisessa Amerikassa keskimäärin. Tutkimuksen mukaan 39 prosenttia perulaisista on kokenut rotuun tai etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää, kun Latinalaisen Amerikan alueen keskiarvo on 36 prosenttia. Syrjintää kokevat varsinkin HIV-positiiviset, ketšuankieliset ja Amazonin viidakosta tulleet. Myös esim. kehitysvammaisiin kohdistuu paljon syrjintää, ja heille ei ole paljon tukea tarjolla.

f. Sukupuolten tasa-arvo

Naisten palkkataso ja mahdollisuudet työmarkkinoilla ovat miehiä alhaisempia, ja he ovat aliedustettuina politiikassa ja johtotehtävissä. Nuorten naisten heikompaa koulutustasoa ja aliedustusta työmarkkinoilla selittävät myös korkeat teiniraskauksien luvut. Viime vuosikymmeninä sukupuolten tasa-arvo Perussa on parantunut useilla mittareilla. Edistystä on nähty mm. kouluun pääsyn osalta ja naisten osallistumisessa työmarkkinoille; Perussa lähes kuusi kymmenestä naisesta työskentelee.

Vuonna 2018 toteutetussa tutkimuksessa 11 prosenttia 15–49-vuotiaista naisista ilmoitti joutuneensa nykyisen tai entisen kumppanin fyysisen ja/tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Tähän liittyy esim. macho-kulttuurin vahva perinne, katolilaisuus ja ehkäisyn käyttämättömyys uskonnollisista syistä, mikä usein johtaa siihen, että naiset jäävät kotiin hoitamaan lapsia. Usein naisilla ei ole mahdollisuuksia omaan taloudelliseen turvaan ja sen takia itsenäiseen elämään, mikä myös lisää väkivaltaa.

g. Työturvallisuus ja –terveys

Perun laki on selkeä työnantajien velvollisuuksista ja työntekijöiden oikeuksista. Tärkeimmät työterveys- ja työturvallisuusmääräyksiä käsittävät säädökset ovat Perun perustuslaki ja työterveys- ja työturvallisuuslaki. Vuonna 2013 maahan luotiin julkisyhteisö Sunafil, joka toimii Perun työministeriön alla tehtävänään tarkistaa, että työpaikoilla noudatetaan työturvallisuus- ja terveysnormeja, minkä lisäksi se toimii neuvonantajana työturvallisuusnormien noudattamisessa. Työnantajalla on lain mukaan velvollisuus pitää rekisteriä työpaikalla tapahtuvista onnettomuuksista, turvallisuusvälineistöstä sekä -tarkastuksista. Peru on ratifioinut 5 ILO:n työturvallisuutta ja -terveyttä koskevaa sopimusta 40:stä. Epävirallisten työntekijöiden määrä on kuitenkin suuri, ja heidän osaltaan työsuojelu huomattavasti hankalampaa.

h. Korruptio ja lahjonta

Korruptiota esiintyy Perussa laajalti, ja Transparency Internationalin vuoden 2021 korruptioindeksissä Peru sijoittui sijalle 105/180. Korruptio on yksi Perun väestöä eniten huolestuttavista ongelmista, ja se vaikuttaa suoraan julkisten instituutioiden legitimiteettiin. Eri tutkimuksissa 36-46 prosenttia väestöstä pitää korruptiota maan suurimpana ongelmana nostaen sen muiden asioiden, kuten talouden, turvallisuuden, poliittisen epävakauden edelle.

I. Maankäyttöoikeudet

Maankäyttöoikeuksiin liittyvät kiistat ovat yleisiä, sillä maanomistuskuvioissa esiintyy usein epäselvyyksiä erityisesti tilastoinnin ja rekisteröinnin suhteen. Kaivosyhtiöille on asetettu laillinen velvollisuus konsultoida paikallisyhteisöjä uusista hankkeista (Ley de Consulta Previa) sekä maksaa Canon minero -yritysveroa, josta valtio ohjaa 50 prosenttia kaivospaikan aluehallinnon budjettiin. Regalía puolestaan on kaivosluvan haltijan maksama vero, joka määräytyy prosenttiosuutena kaivettujen mineraalien arvosta. Tilanne on kuitenkin monimutkainen, sillä esimerkiksi mineraalivarat kuuluvat valtiolle, joka on kuitenkin antanut monia kaivoslupia suurille ulkomaalaisille kaivosyrityksille. Metsien osalta tilanne on samankaltainen, sillä Perun valtio on myöntänyt kaivosoikeuksia alueille jotka ovat olleet alkuperäisväestön asuttamia, mutta joissa väestöllä ei ole ollut maanomistusoikeutta. Vaikka Perun oikeuslaitos tunnustaa alkuperäiskansojen ja maalaisyhteisöjen oikeudet, ne eivät usein toteudu käytännössä, eikä kiistojen ratkaisumenettelyjä ei ole yhteisöille hyvin saatavilla.

Peru allekirjoitti Glasgow’n COP26-julistuksen metsistä ja maankäytöstä. Julistus velvoittaa allekirjoittajia yhdistämään voimansa pysäyttämään metsien hävittäminen ja edistämään luonnon ekosysteemien ennallistamista, säilyttämistä ja kestävää hoitoa. Peru ei kuitenkaan ole ratifioinut Escazun sopimusta, jonka tavoitteena on edistää avoimuutta, osallistumista ja tiedonjakamista ympäristöasioista.

j. Ympäristönsuojelu erityisesti yritystoiminnan osalta

Perun biologinen monimuotoisuus on yksi maailman suurimpia, ja maan sisällä on useita eri ilmastovyöhykkeitä. Esimerkiksi Amazonian sademetsäalue ja Andien vuoristojen ikijäät ovat uhattuina ilmastonmuutoksen ja muiden ihmisten aiheuttamien ympäristöriskien vuoksi. Ympäristötietoisuus voi toisaalta olla suomalaisyritysten valttikortti Perussa.

Suurimpia ympäristöongelmia Perussa ovat metsien hävittäminen, maaperän eroosio, vesistöjen saastuminen, ikijäiden häviäminen, jokien kuivuminen ja näiden vaikutus ekosysteemiin. YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa Perun ympäristönsuojelun päätavoitteeksi on nostettu metsien suojelu. Melusaaste taas on kasvava ongelma etenkin Limassa.

Amazonian metsäkadon ja –hakkuun määrä lisääntyi merkittävästi vuonna 2020, ja jatkoi nousua vuonna 2021. Tavoitteena on, että sademetsänhakkuita Perussa saataisiin hillittyä. Toinen keskeinen tavoite on ympäristön puolustajien parempi suojelu, sillä kahden viime vuoden aikana ainakin 14 ympäristönsuojelijaa on tapettu. Mm. laittomaan kaivostoimintaan ja laittomiin hakkuisiin puuttuvat kohtaavat usein uhkailua ja hyökkäyksiä.

 

2) Onko maassa olemassa riskiä siitä, että yritystoiminta voisi linkittyä valtion tekemiin ihmisoikeusloukkauksiin (esimerkiksi väestönsiirrot, yksityisyydensuojan rikkominen, vähemmistöjen syrjintä)?

Perun valtio ei suoranaisesti ole viime vuosina syyllistynyt vakaviin ihmisoikeuksien loukkauksiin, mutta sellaisina voidaan toki pitää puutteita taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutuksessa (mm. heikko julkinen koulutus ja terveydenhuolto) sekä muiden oikeuksien toteutuksen turvaamisessa mm. kaivostoimintaan ja muihin luonnonvarojen käyttöön liittyvien konfliktien yhteydessä.

3) Miten vapaasti kansalaisjärjestöt ja ihmisoikeuspuolustajat voivat toimia maassa? Onko tiedossa kansalaisjärjestöjä, joiden vastuulliseen liiketoimintaan liittyvää tietämystä maahan suuntautuvaa toimintaa suunnitteleva yritys voisi hyödyntää?

Perun lait kunnioittavat järjestäytymisenvapautta. Kansainvälistä yhteistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen on rekisteröidyttävä APCIn (Agencia Peruana de Cooperación Internacional) jäseniksi. Perú Sostenible https://perusostenible.org/ kokoaa kestävästi toimivia yrityksiä ja jakaa hyviä käytäntöjä.

Vuonna 2021 julkaistiin valtion monialainen toimintamekanismi ihmisoikeuksien puolustajien suojelemiseksi, jonka tarkoituksena on vähentää heidän kohtaamiaan riskejä ja parantaa oikeussuojan saantia. Tätä mekanismia uudistettiin keväällä 2022, jolloin keskityttiin erityisesti alkuperäiskansojen ja ihmisoikeuspuolustajien suojeluun. Kansalliset ja alueelliset kauppakamarit ovat hyviä tietolähteitä antamaan ohjeistusta ja kontakteja vastuullisen liiketoiminnan suhteen. Vuonna 2012 Latinalaisessa Amerikassa käynnistyi ns. Movimiento B, ja Perussa noin 40 yritystä on liittynyt mukaan kestävän kehityksen puolesta.

4) Toimiiko maassa yhteiskuntavastuun verkostoa, kuten paikallista Global Compact -verkostoa?

Vuodesta 2022 lähtien YK:n Global Compact on toiminut Perussa suoraan Panamassa sijaitsevan YK:n Global Compact Regional Hubin nimeämän maajohtajan kautta.

5) Miten yleistä yritysten vastuullisuusraportointi on maassa?

Viime vuosina Peru on edistynyt merkittävästi yritysten yhteiskuntavastuussa, ja hallitus on vuodesta 2016 lähtien vaatinut listattuja perulaisia yrityksiä toimittamaan vuosittain vastuullisuusraportin valvontaviranomaiselle, mikä on pakottanut yrityksiä ottamaan sosiaaliset ja ympäristölliset kysymykset paremmin huomioon toiminnassaan. Myös yritysten itsensä kiinnostus on kasvanut.

6) Onko maassa vastuullisen liiketoiminnan toteuttamiseen ja/tai kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä kysymyksiä tai haasteita, joiden ratkaisemisessa suomalaisyritykset voisivat auttaa, esimerkiksi ympäristöön (jätehuolto, vesi ja sanitaatio, kiertotalous), terveyteen tai koulutukseen liittyen?

Kiertotalous on nouseva ala, johon EU on panostamassa tulevina vuosina kehitysyhteistyön kautta ja jossa suomalaisilla yrityksillä on tarjottavaa. Perussa vain noin 50 % jätteistä käsitellään ja 1,9 % kierrätetään. Paikallisilla ei ole tietämystä kierrätyksestä eikä mahdollisuuksia kierrättää, sillä kierrätyspaikkoja ei ole yleisesti tarjolla.

Suomalaisyrityksiä on mukana Perun opetusministeriön rahoittamassa projektissa, jossa yrityskonsortio rakentaa 75 koulua Peruun. Projektin tavoitteena on kehittää paikallista koulurakentamisen osaamista ja nostaa koulutuksen tasoa Perun julkisissa kouluissa, jotka ovat kärsinyt pahoin etenkin pandemian vaikutuksista. Pandemian takia koulutuksen keskenjättäminen yleistynyt. 230 000 lasta jätti koulun kesken vuonna 2020, mihin suurin syy oli internet-yhteyden puuttuminen. Perussa on vielä noin miljoona lukutaidotonta henkilöä, eli 5,9 % koko asukasmäärästä.

7) Onko jotain muuta olennaista vastuulliseen liiketoimintaa liittyvää asiaa, esimerkiksi lainsäädännön ja sen toimeenpanon, verotuksen, yritystoimintaan liittyvän läpinäkyvyyden tai kuluttajansuojan suhteen, joka olisi hyvä tietää?

Verojenkeruun tehostaminen on tärkeä tavoite, sillä tällä hetkellä suurin osa perulaisesta työvoimasta ei tee verotettavaa työtä.