Vastuullisen liiketoiminnan maakuva – Meksiko

Meksiko, lähes 130 miljoonan asukkaan jatkuvasti kasvava ylemmän keskitulotason talous, sijaitsee strategisella paikalla maailman suurimman markkinan eteläpuolella sekä monien Latinalaisen Amerikan kasvavien talouksien välittömässä läheisyydessä. Meksikon ja muiden markkinoiden tarjoamien myyntimahdollisuuksien lisäksi maassa on erinomaiset mahdollisuudet tuotannon monipuolistamiseen. Meksiko tarjoaa runsaasti ja melko ammattitaitoista työvoimaa, valtion viranomaisten investointikannustimia, hyvän logistiikan ja pääsyn ympäröiville markkinoille sekä melko vakaan liiketoimintaympäristön. Meksiko on kymmenen houkuttelevimman maan joukossa suorille ulkomaisille investoinneille kilpailukykyisten kustannustensa ja markkinoillepääsyn vuoksi, mikä tekee maasta houkuttelevan nearshoring-kohteen globaaleille yrityksille. Prosesseja ja tuotantoa halutaan tuoda lähemmäksi asiakkaita Pohjois-Amerikassa ja hyödyntää Meksikon, Yhdysvaltojen ja Kanadan välisen vapaakauppasopimuksen alkuperäsääntöjen ehtoja. Suomalaisyrityksillä olisi mahdollisuuksia tarjota kilpailukykyisiä ja parhaita käytäntöjä maan vihreässä elpymisessä, muun muassa energiatuotannossa sekä kaivos- ja metsäsektorilla. Potentiaalia on lisäksi palvelujen digitalisoimisessa, kyberturvallisuudessa ja kriittisessä infrastruktuurissa. Myös terveys- ja koulutussektorien uudistaminen tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia. Joulukuussa 2018 kuusivuotiskaudelle virkaan astunut presidentti Andrés Manuel López Obradorilla (AMLO) on kuitenkin suuria yhteiskunnallisia haasteita ratkottavanaan, joista yritysten on hyvä olla tietoisia: korruptio, rankaisemattomuus, heikko turvallisuustilanne, köyhyys ja epätasa-arvo.

 

Millainen tilanne Meksikossa on seuraaviin asioihin liittyen?

a.  Järjestäytymisvapaus

Meksikossa järjestäytymisvapaus on määritelty laissa. Kuka tahansa saa järjestäytyä maassa vapaasti, kunhan toiminta ei ole aseellista. Vain Meksikon kansalaiset saavat kokoontua tai järjestäytyä toimiakseen politiikassa. Mielenosoitusten järjestämiseen julkisilla paikoilla ei tarvita lupaa, ja mielenosoitukset etenkin pääkaupungin keskustassa ja ministeriöiden edessä ovat tavallisia.

Meksikossa järjestäytymisvapaus on määritelty laissa, mutta ristiriitainen sääntely ja eri käytännöt vaikeuttavat järjestäytymisvapauden toteutumista. Maa on ratifioinut mm. ILOn sopimuksen nro 87, joka takaa ammattiyhdistystoiminnan vapauden. Meksikossa ammattiyhdistysliike on voimakas ja tiettyjen alojen, kuten esimerkiksi opetusalan ja öljysektorin, suuret ammattiyhdistykset ovat vahvoja toimijoita. Korruptio on kuitenkin etenkin suurissa ammattiliitoissa yleistä, eikä työntekijöiden oikeuksien puolustaminen ole välttämättä aina liittojen johtajien ensisijainen tavoite.

Maassa on myös haamuammattiliittoja (suojeluliittoja), jotka eivät todellisuudessa edusta työntekijöitä ja joita nämä eivät usein edes tunne, mutta jotka keräävät työnantajilta erilaisia maksuja ja samalla takaavat työnantajille, ettei todellisia neuvotteluja työtekijöiden kanssa käydä. Ongelmana on lisäksi se, että ammattiyhdistysten täytyy rekisteröityä voidakseen edustaa työntekijöitä, ja rekisteröintiprosessiin liittyy usein korruptiota, joka estää työntekijöiden todellisten ammattiyhdistysten rekisteröinnin ja mahdollistaa sekä haamujärjestöt että puolueiden, työnantajien tai muiden tahojen intressejä ajavat järjestöt.

b. Lapsityövoima

Lapsityövoima on Meksikon lainsäädännössä kielletty ja lapsityön käyttöä onkin onnistuttu esimerkiksi Kansainvälisen työjärjestö ILOn mukaan vähentämään. Käytännössä lapsia on kuitenkin töissä esimerkiksi maataloudessa ja palvelusektorin alalla.

Vuonna 2015 hyväksyttiin työlakiin muutos, jonka mukaan alaikäisen työntekijän pitää olla vähintään 15-vuotias (aiemmin lain mukaan 14-vuotiaat saivat tehdä töitä) eivätkä alaikäiset saa tehdä vaarallisia töitä, kuten työskennellä kaivoksissa. Alle 16-vuotiaat saavat tehdä vain kuusi tuntia töitä päivässä. Alaikäiset voivat lisäksi tehdä lain mukaan töitä vain paikoissa, jotka on virallisesti hyväksytty. Muutokset tehtiin ILOn suosituksesta.

Kansallisen tilastokeskuksen INEGIn mukaan vuonna 2019 noin 3,2 miljoonaa 5-17 vuotiasta lasta (n. 11 prosenttia ikäryhmästä) teki taloudellisesti tuottavaa työtä.  Enemmistö oli poikia, sillä luvussa ei oteta huomioon taloudellisesti tuottamatonta kotityötä, johon tytöt osallistuvat poikia enemmän. Luvuissa ei oteta myöskään huomioon niitä lapsia, jotka yrittävät hankkia tuloja työskentelemällä kaduilla, esimerkiksi vahtimalla ja pesemällä autoja, myymällä makeisia, kerjäämällä tai puhdistamalla kenkiä. Lähes kolmannes töissä olevista lapsista teki yli 35 tuntia töitä viikossa.

Vuodesta 2015 vuoteen 2017 lapsityövoiman määrä väheni 1,4 prosenttia, kun taas vuodesta 2017 vuoteen 2019 luku on pysynyt samana. Vuosien 2007-2017 aikana 5-17-vuotiaiden koulunkäyntiin osallistumattomien osuus väheni 10,6 prosentista 7,2 prosenttiin.

c. Pakkotyö

Ihmiskauppa ja siihen liittyvä pakkotyö ovat Meksikossa lailla kiellettyjä. Silti ne ovat laaja ongelma Meksikossa, ja lainsäädännölliset toimet ja viranomaisten toiminta ovat riittämättömiä niiden kitkemiseksi. Ihmiskaupan uhreista noin 93 prosenttia on naisia ja 23 prosenttia alaikäisiä, lisäksi uhreiksi joutuu erityisen helposti nk. paperittomat siirtolaiset. Usein ihmiskaupan uhrit pakotetaan pakkotyöhön, prostituutioon tai seksiorjiksi. Luotettavia lukuja ihmiskaupan ja pakkotyön uhreista ei juurikaan ole. Vuonna 2018 julkaistun Global Slavery Indexin mukaan Meksikossa on noin 341 000 modernin orjakaupan uhria.

Ihmiskaupan ja pakkotyön lisäksi maataloussektorin ja kaivosalan työntekijät joutuvat kohtaamaan usein hyväksikäyttöä Meksikossa. Pitkät työpäivät, minimipalkkaa pienemmät palkat ja ankarat työolosuhteet ovat yleisiä.  Heikossa asemassa ovat myös epävirallisella sektorilla työskentelevät, jotka joutuvat usein tekemään pitkiä työpäiviä ilman työsopimuksia ja sosiaaliturvaa. Vuoden 2019 alusta kotitaloustyöntekijöiden työehtoja parannettiin mm. velvoittamalla työnantajia liittämään heidät sosiaaliturvajärjestelmään.

d. Elämiseen riittävä palkka

Meksikon työlaki määrittelee minimipäiväpalkan, joka nostettiin vuoden 2022 alussa 172,87 Meksikon pesoon päivässä. Tammikuun alusta 2019 Meksikon pohjoisrajalle luotiin uusi 25 km levyinen talousalue, jossa minimipalkka on huomattavasti suurempi (260,34 MXN/päivä).  Minimipalkkoja ei kuitenkaan aina noudateta, ja työlainsäädännön rikkomukset palkkauksen, työajan ja työolosuhteiden suhteen ja työvoiman hyväksikäyttö ovatkin yleisiä etenkin tietyillä sektoreilla.

Meksikossa työntekijöiden palkkauksessa otetaan huomioon myös palkkaustapa. Mikäli työntekijä saa virallista kuukausipalkkaa, hän on oikeutettu erilaisiin sosiaaliturvaetuuksiin, kuten julkiseen sairaanhoitoon, lomarahaan ja mahdollisuuteen saada halpaa asuntolainaa. Monet työntekijät kuitenkin saavat vain palkkioita (honorarios), vaikka kyseessä todellisuudessa olisikin pysyvä työsuhde. Honorarios-palkkaus tarkoittaa sitä, että työntekijä ei saa lain määräämiä sosiaalietuuksia, koska on töissä ikään kuin freelancerina.

Kansallisen sosiaali- ja kehityspolitiikan neuvoston (CONEVAL) mukaan köyhyys on lisääntynyt Meksikossa viimeisten vuosien aikana. Äärimmäinen köyhyys kasvoi vuoden 2018 seitsemästä prosentista 8,5 prosenttiin vuonna 2020. Vuonna 2020 köyhyysrajan alapuolella on elänyt 43,9 prosenttia väestöstä. Huomioitavaa on, että ero varallisuudessa ja köyhyydessä elävien välillä on Meksikossa OECD-maiden suurimpia. Kymmenen prosenttia maan rikkaimmista tienaa 20 kertaa enemmän kuin kymmenen prosenttia maan köyhimmistä. 

e. Syrjintä

Vaikka Meksikon perustuslaki kieltää syrjimisen syntyperän, etnisen ryhmän, sukupuolen, iän, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, uskonnon, mielipiteiden, taloudellisen tilanteen tai muiden syiden takia, syrjintä on kuitenkin yleistä. Syrjintää kohdistuu erityisesti alkuperäisväestöön, seksuaalivähemmistöihin, vammaisiin, ja köyhiin, kuten vuonna 2017 tehty kansallinen syrjintäkysely osoittaa. Meksikon kansallisen tilastokeskuksen (INEGI) mukaan kysely toteutetaan uudestaan loppuvuonna 2022. Vuoden 2017 kyselyn mukaan joka viides täysi-ikäinen henkilö on kohdannut syrjintää kuluneen vuoden aikana. Kyselyn mukaan syrjinnän syinä ovat erityisesti pukeutuminen, ulkonäkö, paino, pituus, uskonnollinen vakaumus ja ikä. Naiset ja miehet kokevat syrjintää kyselyn mukaan yhtä paljon. Eniten syrjintää esiintyy Pueblan, Coliman, Guerreron, Oaxacan ja Moreloksen osavaltioissa. Syrjintä näkyy eri sektoreilla, kuten koulutuksessa, terveydenhuollossa, työmarkkinoilla ja oikeusprosesseissa.

f. Sukupuolten tasa-arvo

Meksikossa esiintyy paljon rakenteellista syrjintää naisia kohtaan. Stereotypiat siitä, millaisia naisten ja miesten tulee olla, elävät edelleen vahvasti yhteiskunnassa. Naiset hoitavat suurimman osan kotitöistä sekä lasten, vanhusten ja vammaisten hoidosta. Tästä johtuen naisten on vaikeampaa päästä kiinni työelämään, ja he kohtaavat myös ennakkoluuloja ja esteitä työuralla etenemiselle. Maailmanpankin tietojen mukaan vuonna 2021 meksikolaisnaisista ainoastaan 44 prosenttia oli työelämässä (miehistä 75,7 prosenttia), ja arviolta 60 prosenttia heistä työskenteli epävirallisella sektorilla ilman työsopimuksia ja sosiaaliturvaa. Palkkaero naisten ja miesten välillä vuonna 2021 oli OECD:n mukaan 6,7 prosenttia. Meksikon vähimmäispalkkojen kansallinen komissio (Conasami) puolestaan julkaisi toukokuussa 2022 tutkimuksen, jonka mukaan tunti- ja sukupuolten välinen palkkaero virallisessa työssä on pienentynyt 13,1 prosentista vuonna 2018 12,2 prosenttiin vuonna 2021.

Meksikossa on otettu käyttöön naiskiintiöt vaaleissa, joiden avulla naisten osuus parlamentissa on noussut 23 prosentista vuonna 2005 lähes 50 prosenttiin vuonna 2021. Syyskuussa 2018 työnsä aloittaneessa kongressissa naisten osuus on 48,2 % edustajainhuoneessa ja 49,2 % senaatissa.

Naiset ja tytöt kohtaavat Meksikossa paljon sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja väkivaltaa. Tämä ilmenee suullisena tai fyysisenä häirintänä, fyysisenä väkivaltana ja naismurhina (feminicidio). UN Womenin mukaan noin 66 prosenttia meksikolaisnaisista on ilmoittanut kokeneensa fyysistä tai psyykkistä väkivaltaa. Kansalaisjärjestöjen mukaan yli 40 prosenttia naisista on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Yli 80 prosenttia perheväkivallan uhreista ei ilmoita siitä viranomaisille, ja tapauksista 95 prosenttia jää rankaisematta. Sukupuoleen liittyvistä syistä vuonna 2021 murhattiin 966 naista, eli yli kaksinkertainen määrä vuoteen 2015 verrattuna.

g. Työturvallisuus ja -terveys

Meksikon työturvallisuus- ja työterveyslainsäädännön normatiivinen perusta on Meksikon perustuslain 1, 5 ja 123 artiklassa, jota täydentää erilaiset lait ja asetukset. Näiden säädösten toteutumista valvoo työ- ja sosiaaliministeriö yhdessä viranomaisten, työnantajien ja työntekijöiden kanssa. Lain mukaan jokaisessa työpaikassa täytyy olla turvallisuus- ja hygieniakomissio, johon kuuluu myös työntekijöiden edustajia. Komissiot voivat tehdä tarkastuksia, tutkia työpaikalla tapahtuvia onnettomuuksia ja ehdottaa työterveyttä ja turvallisuutta parantavia muutoksia. Vaikka monet normit sääntelevät työturvallisuutta ja -terveyttä, niiden tosiasiallisessa toteutumisessa on parantamisen varaa. Säädökset ovat myös hajallaan toisistaan ja vaikeaselkoisia. Tästä esimerkkinä asbestin käytön kielto, joka tapahtui 2011, mutta siitä huolimatta asbestia käytetään edelleen rakentamisessa. 

Meksikon kansallisen tilastokeskuksen INEGIn vuonna 2017 toteuttaman kyselyn mukaan noin 1,7 miljoonaa eli 1,8 prosenttia yli 15-vuotiaasta väestöstä sairastui tai joutui onnettomuuteen työtään tehdessä edeltävän vuoden aikana.

h. Korruptio ja lahjonta

Korruptio on Meksikossa laajalle levinnyt ongelma, vaikka maan korruptionvastainen lainsäädäntö onkin varsin kattava. Vuosien 2015-2017 aikana Meksikossa hyväksyttiin kattava korruption vastainen lainsäädäntöpaketti, joka sisälsi muutoksia useisiin perustuslain pykäliin, uusien lakien säätämisen sekä lainsäädännöllisiä muutoksia aikaisempiin lakeihin. Korruption vastaisella reformilla maahan luotiin korruption vastainen järjestelmä, joka yhdistää korruption vähentämiseen pyrkivät instituutiot, politiikanalat ja lainsäädännön. Reformilla perustettiin muun muassa itsenäinen korruption vastainen syyttäjä, kovennettiin rangaistuksia koskien lahjontaa, aseman hyväksikäyttöä, kavallusta ja laitonta rikastumista sekä virkamiehille asetettiin velvollisuus ilmoittaa omaisuudestaan.

Myös Meksikon korkeimman tilintarkastusviraston valmiuksia suorittaa reaaliaikaisia tilintarkastuksia ja seurantaa on parannettu. Tärkeää korruption vastaisissa muutoksissa on erityisesti se, että ne koskevat valtion hallinnon kaikkia tasoja ja ne edellyttävät lisäksi kaikkia osavaltioita luomaan ja toimeenpanemaan omat korruptionvastaiset järjestelmänsä. Joulukuussa 2018 valtaan tullut hallinto panostaa vahvasti korruption vastaiseen toimintaan ja lupasi uusia reformeja tilanteen kohentamiseksi.

Kattavasta lainsäädännöstä huolimatta korruptio on edelleen yleistä Meksikossa. Vuonna 2021 Transparency International sijoitti Meksikon 180 maata käsittävässä korruptiotilastossaan sijalle 124. Tranparency Internationalin vuoden 2019 raportin mukaan 90 prosenttia meksikolaisista katsoo, että korruptio hallinnossa on laajalle levinnyttä. Korruptio on levinnyt erityisen laajalle osavaltio- ja paikallistasoilla. 

Business Anti-Corruption Portal varoittaa korruption yleisyydestä Meksikon liike-elämässä, ja esimerkiksi Transparency Internationalin raportin mukaan lähes puolet meksikolaisista ajattelee yritysjohtajien olevan korruptoituneita. Lahjonta on laajalle levinnyttä myös oikeuslaitoksen ja poliisin keskuudessa. Lähes kaksi kolmasosaa meksikolaisista pitää kaikkia tai melkein kaikkia poliiseja korruptoituneina, ja 50 prosentille meksikolaisista on tarjottu lahjuksia ääniä vastaan vaaleissa.

Lupahankintajärjestelmät ovat usein korruptoituneita, ja lupien saaminen edellyttää lahjontaa. Lahjukset ovat yleisiä myös päivittäisessä elämässä, jossa kansalaiset antavat lahjuksia esimerkiksi välttääkseen sakot tai saadakseen parempaa tai nopeampaa palvelua – tai ylipäätään palvelua – julkisen sektorin puolelta.

Korruptio näkyy myös rankaisemattomuuden kulttuurissa. 94 prosenttia rikoksista jää ilmoittamatta ja alle yksi prosentti rikoksista ratkaistaan. Rankaisemattomuuden taustalla on resurssipula ja usein myös turvallisuus- ja oikeusviranomaisten korruptoituneisuus, etenkin paikallistasolla. Mexico Evalua -järjestön lokakuussa 2021 julkaisema raportti osoitti, että 94,8 prosenttia rikoksista vuonna 2020 jäivät ratkaisematta. Ilmoitetut rikokset ja niihin liittyvät pidätykset johtavat harvoin oikeuskäsittelyyn eikä niistä määrätä vahingonkorvausta. Joissakin rikoksissa, kuten kidutuksessa tai katoamisessa, rankaisemattomuus on lähes 100 prosenttia. Raportti osoitti myös epävirallisen ennaltaehkäisevän säilöönoton lisääntyneen 21 prosentilla – käytännössä moni syytön odottaa vankilassa asian tutkintaa. Myös niin sanotut lyhennetyt menettelyt lisääntyivät 16 prosentilla. Niissä vastaaja tunnustaa nopeasti syyllisyytensä ilman oikeudenkäyntiä ja saa vastineeksi rangaistuksensa lievennyksen. Tämä herättää huolta, että syyllisiä keksitään ja viattomat saavat painostettuina tuomion, jotta tapauksia saataisiin päätökseen. México Evalúa havaitsi myös, että joka neljäs pidätys Meksikossa on laiton. Impunidad Cero -järjestön julkaiseman tutkimuksen mukaan vain 10,3 prosenttia kansalaisista sanoo luottavansa paljon ministeriöihin ja valtion syyttäjänvirastoihin. 

i. Maankäyttöoikeudet

Maankäyttöoikeudet, etenkin alueilla, joissa on paljon alkuperäisväestöä, ovat yleinen kiistanaihe. Maankäyttöön liittyviä kiistoja käydään monella eri tasolla, niin yksityishenkilöiden kuin kokonaisten kylien välillä ja myös yhteisöjen ja yritysten välillä. Kiistat johtavat toisinaan väkivaltaisiin konflikteihin.

Maankäyttökiistat liittyvät usein kollektiiviseen maanomistukseen ja/tai alkuperäiskansojen maihin. Esimerkiksi kylillä tai yhteisöillä voi olla ejido-maita, jotka ovat kollektiivisessa omistuksessa. Aiemmin yhteisön jäsenet käyttivät näitä maita, mutta niitä ei voitu myydä. 1990-luvulla lakimuutos teki ejido- maiden myymisen ja vuokraamisen mahdolliseksi, mikä on johtanut siihen, että näiden maiden pinta-ala on pienentynyt. Ostomahdollisuus on myös johtanut väärinkäytöksiin ja joskus painostukseen yhteisöjen jäseniä kohtaan.

Meksiko sijaitsee rikkaalla maaperällä, mistä löytyy monipuolisesti mineraaleja. Lukuisat meksikolaiset ja ulkomaiset kaivosfirmat suorittavat tutkimushankkeita eri puolilla maata. Kaivostoiminta kattaa yhteensä yli 112.82 miljoonaa hehtaarin suuruisen alueen.  Esimerkiksi vuonna 2018 oli käynnissä 120 kaivostoimintaan liittyvää konfliktia. Konfliktien tukahduttamiseen on käytetty usein armeijan ja poliisin joukkoja. Myös vesi-, tuuli – ja aurinkovoimalaprojektien yhteydessä on esiintynyt maankäyttökiistoja.

j. Ympäristönsuojelu erityisesti yritystoiminnan osalta

81 prosenttia Meksikon väestöstä asuu kaupungeissa. Ympäristöongelmiin on Meksikossa perinteisesti suhtauduttu, niin hallintotasolla kuin kansalaisten keskuudessa, melko välinpitämättömästi. Osaltaan haasteena on ollut ympäristöasioihin suunnattu vähäinen valtion budjetti, sekä ympäristöpolitiikan ja kansanterveyden erottaminen toisistaan julkisessa päätöksenteossa.

Maiden ja vesistöjen saastumiseen liittyvät kulut kasvavat vuosi vuodelta ja vaikuttavat negatiivisesti ihmisten terveyteen, ympäristön tilaan ja talouteen. Kansallinen ekologiainstituutti (Instituto Nacional de Ecología) mainitsee saastumisen pääasiallisiksi lähteiksi riittämättömän jätehuollon, teollisuusjätteiden puutteellisen käsittelyn ja säilytyksen, vaarallisten jätteiden laittoman kaatamisen luontoon, vesistöihin tai tarkoitukseen sopimattomille kaatopaikoille sekä teollisuusonnettomuudet (vuodot, tulipalot, kuljetusonnettomuudet, räjähdykset). Talouden aloista erityisesti öljy- ja kemianteollisuus sekä kaivostuotanto tuottavat vaarallisia jätteitä ja saastuttavat luontoa. Maataloudessa ongelmana on torjunta-aineiden liiallinen käyttö ja niiden puutteellinen säilytys. Meksikossa on käytössä paljon sellaisia torjunta-aineita, jotka on monissa muissa teollisuusmaissa kielletty.

Erityisesti vesihuollossa ja juomakelpoisen veden saatavuudessa esiintyy paljon ongelmia. Kaupunkien nopea kasvaminen on johtanut siihen, että kaupunkien omat vesivarannot eivät riitä, ja vettä on tuotava kaukaisemmilta alueilta, jolloin näillä alueilla asuvat yhteisöt jäävät ilman vettä. Pintavesien laatu huonontuu jatkuvasti ja pohjavesiä liikakäytetään.  Jätevesien käsittelyssä ei onnistuta hyvin. Meksiko on Kiinan jälkeen seuraava maa maailmassa, joka käyttää eniten raakaa jätevettä kasteluun. Ilmansaasteet ovat vakava ongelma, joka aiheuttaa yli 20 000 kuolemaa vuodessa. Laittomat hakkuut ovat yleisiä, joka johtuu valvonnan puutteesta, korruptiosta sekä raskaasta ja vaikeaselkoisesta sääntelystä. Noin 70 prosenttia Meksikossa käytettävästä puusta on hankittu laittomasti.

Ilmastomuutoksen vaikutukset (ml. voimistuneet hurrikaanit, kuivuuskaudet) ovat olleet Meksikolle jo tähän mennessä vakavia, ja Meksiko on näennäisesti sitoutunut vahvasti ilmastonmuutoksen torjuntaan. Käytännön poliittiset päätökset eivät kuitenkaan juuri tue ilmastonmuutoksen vastaisia toimia.

2.  Onko maassa olemassa riskiä siitä, että yritystoiminta voisi linkittyä valtion tekemiin ihmisoikeusloukkauksiin (esimerkiksi väestönsiirrot, yksityisyydensuojan rikkominen, vähemmistöjen syrjintä)?


Yritystoiminnalle riskinä Meksikossa on etenkin maankäyttöön ja luonnonvaroihin liittyvät konfliktit ja niihin liittyvät ihmisoikeusloukkaukset. Varsinkin energia- ja kaivosalan yritysten on hyvä ottaa huomioon, että näillä sektoreilla suurprojekteihin liittyy usein ympäristöön, maankäyttöön ja ihmisoikeuksiin liittyviä konflikteja. Esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointi sekä paikallisväestön kuuleminen (consulta indígena) ovat lain mukaan tämänkaltaisissa projekteissa pakollisia, mutta niiden toteutus jää todennäköisesti pääosin paikallisten kumppanien harteille. Suomalaisten yritysten kannattaa Meksikoon tullessa pitää huolta siitä, että paikalliset yritykset hoitavat asiat asianmukaisesti, jotta vältytään turhilta viivästymisiltä ja mahdollisilta konflikteilta paikallisten yhteisöjen kanssa. Lisäksi ejido-maiden myymiseen ja vuokraamiseen liittyy monia rajoituksia, joten maata Meksikosta ostavien tai vuokraavien yritysten on syytä varmistua ennakkoon maanomistussuhteista ja mahdollisista maanomistuskiistoista.

3. Miten vapaasti kansalaisjärjestöt ja ihmisoikeuspuolustajat voivat toimia maassa? Onko tiedossa kansalaisjärjestöjä, joiden vastuulliseen liiketoimintaan liittyvää tietämystä maahan suuntautuvaa toimintaa suunnitteleva yritys voisi hyödyntää?

 

Meksikossa kansalaisjärjestöjen toiminta on melko vapaata ja hallitus käy myös poliittisia konsultaatioita järjestöjen kanssa. Maan ihmisoikeustilanne on kuitenkin erittäin huolestuttava. Meksiko on maailman vaarallisimpia maita toimittajille, pelkästään kuluvan vuoden aikana heitä on murhattu ainakin 15. Viime vuosien aikana toimittajien, ihmisoikeuspuolustajien ja ympäristöaktivistien turvallisuustilanne on edelleen heikentyneet.  Tehdyt ilmoitukset johtavat harvoin oikeuskäsittelyyn ja uhrit jättävät usein ilmoittamatta rikoksista. Järjestäytynyt rikollisuus on vastuussa suuresta osasta väkivallan tekoja, mutta tiedossa on useita tapauksia, joissa on osoitettu viranomaisten (liittovaltion tai paikallinen poliisi tai muu viranomainen) osallisuus ihmisoikeusrikoksiin.

4. Toimiiko maassa yhteiskuntavastuun verkostoa, kuten paikallista Global Compact -verkostoa?

Meksikossa on toiminut vuodesta 2005 YK:n Global Compact -yritysvastuualoitteen paikallinen verkosto Red del Pacto Mundial México(Linkki toiselle web-sivustolle.). Meksikon Global Compact -verkosto toimii palvelualustana, joka tarjoaa muun muassa työkaluja ja koulutusta yrittäjyyteen sekä pääsyn kansainvälisesti suurimpaan yritysten yhteiskuntavastuun verkostoon. Meksikon Global Compact -verkostossa on lähes 800 jäsentä.

Lisäksi Meksikossa toimii CESPEDES(Linkki toiselle web-sivustolle.) (La Comisión de Estudios del Sector Privado para el Desarrollo Sustentable), joka on World Business Council for Sustainable Development -verkoston jäsen. CESPEDESin tavoitteena on vaikuttaa kestävään kehitykseen yrityssektorin näkökulmasta, edustaa alaa kansallisilla ja kansainvälisillä foorumeilla sekä luoda maine- ja taloudellista arvoa yhteistyökumppaneilleen heidän strategioiden mukaisesti.

5. Miten yleistä yritysten vastuullisuusraportointi on maassa?

Viime vuosina yhteiskuntavastuuraportointi on lisääntynyt. Myös hallitus on pyrkinyt lisäämään raportointia omistamissaan yrityksissä, kuten valtio öljy-yhtiö PEMEXissä.

6. Onko maassa vastuullisen liiketoiminnan toteuttamiseen ja/tai kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä kysymyksiä tai haasteita, joiden ratkaisemisessa suomalaisyritykset voisivat auttaa, esimerkiksi ympäristöön (jätehuolto, vesi ja sanitaatio, kiertotalous), terveyteen tai koulutukseen liittyen?

Suomalaisyritykset voisivat auttaa esimerkiksi ympäristökasvatuksen ja kiertotalouteen pohjautuvan toiminnan kehittämisessä. Ympäristönsuojelussa energiatehokkuuden kehittäminen, jätteiden hyödyntäminen, vihreät teknologiat, kestävä kaivostoiminta, kestävä vedenkäyttö sekä metsätalous ovat esimerkkejä aloista, joilla suomalaista osaamista voi hyödyntää.

7. Onko jotain muuta olennaista vastuulliseen liiketoimintaa liittyvää asiaa, esimerkiksi lainsäädännön ja sen toimeenpanon, verotuksen, yritystoimintaan liittyvän läpinäkyvyyden tai kuluttajansuojan suhteen, joka olisi hyvä tietää?

 

Yritysten tulee noudattaa asianmukaista huolellisuutta välttääkseen ihmisoikeusrikkomuksia tai myötävaikuttamasta niihin omassa toiminnassaan. Yritysten on tärkeä myös ehkäistä ja lieventää omaan liiketoimintaansa tai tuotantoketjuihinsa liittyviä ihmisoikeuksiin liittyviä vaikutuksia. OECD:n mukaan muun muassa eriarvoisuus, köyhyys, sukupuolten väliset erot, epävirallinen talous sekä korruptio vaikuttavat Meksikon liiketoimintaympäristöön ja sen vastuullisuuteen.

Marisa Nurminen, korkeakouluharjoittelija
Hanna Öunap, vastuuvirkamies

 

Lähdeluettelo

CESPEDES. Misión. https://cespedes.org.mx/mision/

Climate Action Tracker. https://climateactiontracker.org/countries/mexico/

CONEVAL. Medición de la pobreza. https://www.coneval.org.mx/Medicion/Paginas/PobrezaInicio.aspx

Global Slavery Index. 2018.
ttps://www.globalslaveryindex.org/2018/data/country-data/mexico/

Gobierno de Mexico. La brecha salarial de genero en el empleo formal ha disminuido de 2018 a 2021. 2021. https://www.gob.mx/conasami/prensa/la-brecha-salarial-de-genero-en-el-empleo-formal-ha-disminuido-de-2018-a-2021

INEGI. ENESS (Encuesta Nacional de Empleo y Seguridad Social). 2017. https://www.inegi.org.mx/contenidos/programas/eness/2017/doc/presentacion_eness_2017.pdf

INEGI. Encuesta Nacional Sobre Discriminación (ENADIS). 2017. http://www.beta.inegi.org.mx/contenidos/saladeprensa/boletines/2018/EstSociodemo/ENADIS2017_08.pdf

INEGI: El modulo trabajo infantil (MIT) 2017. 2017. https://www.inegi.org.mx/contenidos/programas/mti/2017/doc/mti2017_resultados.pdf

OECD Data. 2022. https://data.oecd.org/inequality/women-in-politics.htm#indicator-chart

OECD. Responsible Business Conduct Policy Reviews: Mexico, OECD Paris. 2021. https://mneguidelines.oecd.org/responsible-business-conduct-policy-reviews-mexico.htm

Pacto Mundial México. https://www.pactomundial.org.mx/pacto-mundial-mexico/

Statista. Minimum Daily Wage in Mexico from 2021 to 2022. https://www.statista.com/statistics/1280031/evolution-minimum-wage-day-mexico/

Statista. Number of femicide victims in Mexico from 2015 to 2021. 2022. https://www.statista.com/statistics/827142/number-femicide-victims-mexico/

Transparency International. Global Corruption Barometer Latin America & the Caribbean 2019, “Citizens’ views and experiences of corruption”. 2019. https://images.transparencycdn.org/images/2019_GCB_LatinAmerica_Caribbean_Full_Report_200409_091428.pdf

Universidad Nacional Autónoma de México (UNAM). Agenda Ambiental 2018 Diagnóstico y Propuesta. 2018. http://agendaambiental2018.susmai.unam.mx/wp-content/uploads/2018/03/Libro-Merino-Agenda-Amb-UNAM-web.pdf

UN Women. Heroines, Women in the Context of COVID-19: Women in the Informal Sector. 2020. https://mexico.unwomen.org/es/noticias-y-eventos/articulos/2020/06/heroinas-covid19/e8-women-in-the-informal-sector

World Bank. Data: Urban population (% of total population) - Mexico. 2021. https://data.worldbank.org/indicator/SP.URB.TOTL.IN.ZS?locations=MX