Vastuullisen liiketoiminnan maakuva – Marokko
- Millainen tilanne maassa on seuraaviin asioihin liittyen?
- Järjestäytymisvapaus
Marokon työlainsäädäntö takaa oikeuden työntekijöille perustaa itsenäisiä ammattiliittoja ja liittyä niihin, sekä estää työnantajia rankaisemasta työntekijöitä, jotka järjestäytyvät. Käytännössä työehtosopimusneuvotteluihin ja työntekijöiden lakkoihin voi usein liittyä oikeudellisia ja työnantajan asettamia rajoituksia. Viranomaiset hajottavat toisinaan työelämään liittyviä mielenosoituksia. Ammattiliitot ovat tiiviisti sidoksissa poliittisiin puolueisiin.
Marokko on ratifioinut Maailman työjärjestön (ILO) yleissopimuksen nro 98 Järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden periaatteiden soveltamisesta (1949), mutta ei ole ratifioinut yleissopimusta nro 87 ammatillisen järjestäytymisvapauden ja järjestäytymisoikeuden suojelusta (1948).
- Lapsityövoima
Marokon lainsäädäntö kieltää työnteon alle 15-vuotiailta ja vaarallisen työn alle 18-vuotiailta. Lapsityövoimaa koskien on asetettu useita lakeja ja asetuksia esimerkiksi kotitaloustöissä työskentelevien nuorten oikeuksien turvaamiseksi. Marokko on ratifioinut kaikki oleellisimmat kansainväliset sopimukset koskien lapsityövoimaa, ml. ILO:n yleissopimukset nro 138 työhön pääsemiseksi vaadittavasta vähimmäisiästä sekä 182 lapsityön pahimpien muotojen kieltämisestä ja välittömät toimet niiden poistamiseksi.
Lapsityövoimaa kuitenkin käytetään lainsäädännön vastaisesti, myös sen pahimpia muotoja, joskus ihmiskaupan seurauksena. Marokon tilastokeskus HCP:n mukaan lasten osuus työvoimasta on laskussa. Vuoden 2021 tilastojen mukaan n. 2 % lapsista työskenteli. Lapsityövoiman käyttöä esiintyy erityisesti maaseudulla maatalouteen, kalastukseen ja metsänhoitoon liittyvissä töissä, mutta myös teollisuudessa ja kotiapulaisina. Lapsityöntekijät ovat haavoittuvassa asemassa ja altistuvat erilaisille hyväksikäytön muodoille.
- Pakkotyö
Pakkotyö on Marokon laissa kielletty ja kriminalisoitu. Rikkomuksista määrätään sakkoa tai vankeusrangaistus. Marokko on ratifioinut ILO:n yleissopimuksen nro 29 pakkotyöstä (1930) sekä yleissopimuksen nro 105 pakkotyön poistamisesta (1957).
Ulkomaalaiset siirtolaiset, erityisesti Saharan eteläpuolisesta Afrikasta saapuneet naiset ja lapset, ovat alttiita pakkotyölle ja ihmiskaupalle Marokossa ja matkalla Marokon kautta Eurooppaan. Ihmiskauppiaat käyttävät hyväkseen siirtolaisia, jotka etsivät salakuljettajia päästäkseen Marokkoon. Saharan eteläpuolisesta Afrikasta, Filippiineiltä ja Indonesiasta muuttaneita siirtolaisia on huijattu kotitaloustöihin tai maataloustöihin, joissa heitä on kiristetty ja he ovat joutuneet työskentelemään ilman kohtuullista korvausta.
- Elämiseen riittävä palkka
Marokossa on voimassa minimipalkkatasot erikseen julkiselle ja yksityiselle sektorille. Hallitus ilmoitti toukokuussa 2022 nostavansa minimipalkkoja sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Korotuksen jälkeen julkisen sektorin minimipalkka on 3 500 dirhamia, eli noin 335 euroa kuukaudessa. Tämä ylittää Anker Living Wage -tason maaseudulla, joka vuonna 2020 arvioitiin olevan 2 240 dirhamia. Kaupungeissa elinkustannukset ovat korkeammat. Lisäksi korkea inflaatio heikentää kuluttajien ostovoimaa, ja elinkustannukset nousevat nopeasti.
Marokko on ratifioinut ILO:n sopimuksen nro 131 Vähimmäispalkkojen määräämisestä erityisesti kehitysmaat huomioon ottaen (1970).
- Syrjintä
Marokon työlainsäädäntö kieltää henkilöiden syrjinnän työssä ja ammatissa rodun, uskonnon, kansallisen alkuperän, ihonvärin, sukupuolen, etnisen alkuperän tai vammaisuuden perusteella. Laissa ei käsitellä ikää tai raskautta.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuu syrjintää ja häirintää Marokossa. Laki kieltää samaa sukupuolta olevien henkilöiden välisen seksuaalisen kanssakäymisen, josta voi saada kolmen vuoden vankeusrangaistuksen. Syrjinnän vastaisia lakeja ei sovelleta LGBTQI+-henkilöihin, eikä rikoslaissa kriminalisoida viharikoksia. Ihmisoikeusjärjestöt raportoivat seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuoli-identiteetistä johtuvasta avoimesta syrjinnästä työelämässä, asumisessa ja terveydenhuollossa.
Laissa kielletään vammaisten henkilöiden syrjintä työelämässä, koulutuksessa ja terveydenhuollon saannissa, sekä säädetään asetuksista ja rakennussäännöistä, joilla varmistetaan vammaisten henkilöiden pääsy asuntoihin. Käytännössä näiden lakien toimeenpano ja valvonta ovat riittämättömiä.
- Sukupuolten tasa-arvo
Sukupuolten välinen epätasa-arvo on merkittävä haaste Marokolle. Maailman talousfoorumin Gender Gap 2022 -raportissa Marokko oli sijalla 136/156, ja sai pisteitä 0,624/1. MENA-alueen verrokkiryhmässä Marokko oli sijalla 10/13. Indeksissä Marokko pärjäsi huonoiten indikaattoreissa, jotka mittasivat naisten taloudellista osallistumista, ja parhaiten poliittisessa osallistumisessa.
Perustuslaki takaa naisille yhtäläiset oikeudet miesten kanssa siviili-, poliittisissa, taloudellisissa, kulttuuri- ja ympäristöasioissa. Käytännössä lait sekä niiden soveltaminen suosivat miehiä. Naiset kokevat syrjintää työelämässä ja koulutuksessa, sekä ovat aliedustettuina poliittisissa, liike-elämän, ja oikeuslaitoksen johtotehtävissä. Naisten osuus perinnöstä on yleensä puolet siitä perinnöstä, jonka mies saisi samoissa olosuhteissa. Naisten osuus työvoimasta on 23 %, parlamentissa naisia on 24 %.
Marokko on ratifioinut YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen. Marokko on myös sitoutunut noudattamaan vuoden 1995 Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman periaatteita. Marokon sosiaalisen kehityksen, perheasioiden ja solidaarisuuden ministeriön keskeisenä tehtävänä on naisten oikeuksien toteutumisen tukeminen ja varmistaminen
- Työturvallisuus- ja terveys
Marokossa on voimassa useita lakeja, joilla säädetään työnantajien velvollisuuksista huolehtia työntekijöiden työturvallisuudesta ja -terveydestä. Työllisyys- ja ammatillisesta integraatiosta vastaava ministeriö asettaa ja valvoo työterveys- ja työturvallisuusnormeja. Työturvallisuus- ja työterveysstandardit eivät kuitenkaan sovellu useille teollisuudenaloille, eikä niiden noudattamista valvota tehokkaasti. Työoloissa useilla aloilla esiintyy puutteita, ja turvallisuusosaaminen voi olla heikkoa.
Marokko ei ole ratifioinut yleissopimuksesta (n:o 155), joka koskee työturvallisuutta ja työterveyttä.
- Korruptio ja lahjonta
Korruptio on edelleen yleinen ja merkittävä ongelma Marokossa, ja ulottuu lähes kaikille yhteiskunnan ja talouden osa-alueille. Marokko sijoittui sijalle 87/180 Transparency Internationalin korruptiotietoisuusindeksissä (CPI). Marokko sai vertailussa pisteitä 39/100.
Korruptiontorjuntaa koskeva oikeudellinen kehys on olemassa. Marokon rikoslaki kriminalisoi lahjonnan, kiristyksen, vaikutusvallan kauppaamisen ja virka-aseman väärinkäytön. Marokon kansallinen korruptiostrategia on laadittu vuosiksi 2016 – 2025. Maassa toimii korruption vastainen komissio ICPC. Toistaiseksi korruptiontorjuntaa koskevien lakien toimeenpano ja valvonta ovat olleet riittämättömiä.
- Maankäyttöoikeudet
Marokon maankäyttöoikeudet ovat monimutkainen kokonaisuus. Marokossa virallista oikeutta ja tapaoikeutta sovelletaan rinnakkain, ja niiden pohjana ovat perinteet, ranskalainen oikeusjärjestelmä ja islamilainen laki. Virallista kattavaa maalakia ei ole olemassa. Perustuslaissa taataan oikeus yksityisomistukseen ja säädetään, että yksityisomaisuutta voidaan rajoittaa valtion sosiaalisten ja taloudellisten kehityssuunnitelmien yhteydessä.
Yli kolmannes maasta on sisäministeriön hallinnoimaa heimojen yhteisomistusmaata. Viime vuosina näitä alueita on kaavoitettu julkiseen tai liiketoimintakäyttöön. Rakennushankkeita on toisinaan kritisoitu siitä, ettei suunnittelussa ole konsultoitu riittävästi paikallisväestöä eikä maksettu oikeudenmukaisia korvauksia. Naisten asema maanomistussuhteissa on ollut erityisen haavoittuva eikä heitä ole otettu huomioon tasavertaisesti, kun maita on uudelleenjaettu. Naisten asemaa on lainsäädännöllä parannettu, mutta työtä lainsäädännön tehokkaan toimeenpanon edistämiseksi tarvitaan vielä.
- Ympäristönsuojelu erityisesti yritystoiminnan osalta
Marokko etsii aktiivisesti ratkaisuja useisiin ympäristöongelmiin. Maa kärsii ilmastonmuutoksen vaikutuksista, pahenevista kuivuuksista, äärisääilmiöistä, vesistöjen ja ilman saastumisesta, sekä puutteellisesta ongelmajätteiden käsittelystä.
Marokko on panostanut viime vuosikymmeninä ympäristöön ja kestävään kehitykseen. Laissa määrätään ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvistä periaatteista, oikeuksista ja velvoitteista, mukaan lukien saastuttaja maksaa -periaatteesta. Hankkeisiin, joilla voi olla ympäristövaikutuksia, tulee hakea ennakkolupa paikallisilta viranomaisilta. Hakemuksen tulee sisältää ympäristövaikutusten arviointi ja viranomaispäätös ympäristökelpoisuudesta.
- Onko maassa olemassa riskiä siitä, että yritystoiminta voisi linkittyä valtion tekemiin ihmisoikeusloukkauksiin (esimerkiksi väestönsiirrot, yksityisyydensuojan rikkominen, vähemmistöjen syrjintä)?
Ei voida poissulkea sitä, etteikö yritystoiminta Marokossa voisi linkittyä ihmisoikeusloukkauksiin. Yhdysvaltojen vuosittainen ihmisoikeusraportti nostaa esiin useita ihmisoikeuskysymyksiä, ml. sananvapauden ja tiedotusvälineiden rajoitukset, kokoontumis- ja yhdistysvapauden rajoitukset, poliittisten aktivistien tarkkailun ja pelottelun, korruption ja syrjinnän.
Erityisesti Marokon hallinnoimilla Länsi-Saharan alueilla toimimiseen liittyy merkittäviä poliittisia ja juridisia riskejä (kts. kysymys 7.)
- Miten vapaasti kansalaisjärjestöt ja ihmisoikeuspuolustajat voivat toimia maassa? Onko tiedossa kansalaisjärjestöjä, joiden vastuulliseen liiketoimintaan liittyvää tietämystä maahan suuntautuvaa toimintaa suunnitteleva yritys voisi hyödyntää?
Perustuslaki takaa yhdistymisvapauden, ja Marokossa toimii aktiivinen kansalaisyhteiskunta. Käytännössä kansalaisjärjestöjen ja ihmisoikeuspuolustajien työtä rajoitetaan. Erityisen sensitiiviset kysymykset liittyvät islaminuskoon, monarkiaan ja Marokon alueelliseen suvereniteettiin.
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Marokon viranomaiset ovat pyrkineet seuraamaan ihmisoikeusaktivisteja ja toimittajia NSO Groupin Pegasus-vakoiluohjelmaa käyttäen. Marokko kieltää tämän jyrkästi ja on nostanut kanteen Amnesty Internationalia ja ranskalaista Forbidden Stories -mediajärjestöä vastaan kunnianloukkauksesta.
- Toimiiko maassa yhteiskuntavastuun verkostoa, kuten paikallista Global Compact -verkostoa?
Marokossa toimii Global Compact -verkosto. Marokon keskuskauppakamaria vastaavalla yritysten keskusliitto CGEM:llä on oma yritysten yhteiskuntavastuuta koskeva sertifikaatti, jonka se perusti 2006 edistämään tuotannollisten investointien houkuttelevuutta.
- Miten yleistä yritysten vastuullisuusraportointi on maassa?
Yritysten vastuullisuusraportointi on yleistymässä. Marokon pörssi (Bourse de Casablanca) edellyttää listautuneilta yrityksiltä vastuullisuusraportointia. Marokon pääomamarkkinaviranomaisen (AMMC) laatiman kiertokirjeen 13-19 mukaan yritysten tulee sisällyttää vuosittaiseen toimintakertomukseensa vastuullisuusraportti.
- Onko maassa vastuullisen liiketoiminnan toteuttamiseen ja/tai kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä kysymyksiä tai haasteita, joiden ratkaisemisessa suomalaisyritykset voisivat auttaa, esimerkiksi ympäristöön (jätehuolto, vesi ja sanitaatio, kiertotalous), terveyteen tai koulutukseen liittyen?
Marokossa on useita mahdollisuuksia auttaa kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa. Marokko hakee kumppanuuksia ratkaistakseen haasteita liittyen useisiin eri ympäristökysymyksiin, kuten jätehuollon ongelmiin, kiertotalouden edistämiseen, vedenpuhdistukseen, energiatehokkuuteen ja puhtaaseen energiaan. Marokko kehittää myös terveys- ja koulutussektoreita, joissa suomalaisyritysten osaamiselle on kysyntää.
- Onko jotain muuta olennaista vastuulliseen liiketoimintaa liittyvää asiaa, esimerkiksi lainsäädännön ja sen toimeenpanon, verotuksen, yritystoimintaan liittyvän läpinäkyvyyden tai kuluttajansuojan suhteen, joka olisi hyvä tietää?
Länsi-Saharan poliittinen asema on kiistanalainen, ja siellä toimimiseen liittyy merkittäviä poliittisia ja juridisia riskejä. Vuodesta 1975 lähtien YK on määritellyt Länsi-Saharan kansainvälisoikeudellisesti itsehallintoa vailla olevaksi alueeksi, jonka asukkailla on itsemääräämisoikeus. Marokko katsoo Länsi-Saharan osaksi kansallista aluettaan, ja hallinnoi merkittävää osaa siitä. Marokon ja Länsi-Saharan itsenäisyyttä ajavan Polisarion välinen aselepo rikkoutui lokakuussa 2021.
Euroopan unionin tuomioistuin kumosi syyskuussa 2021 kaksi EU:n ja Marokon välistä kauppa- ja kalastusopimusta. Tuomiossa todetaan, että Länsi-Saharalla on Marokosta erillinen asema ja ettei Marokolla näin ollen ole oikeushenkilöllisyyttä tehdä Länsi-Saharan luonnonvaroja koskevia kauppasopimuksia. Päätösten toimeenpanolle asetettu siirtymäaika on voimassa, ja Euroopan unionin neuvosto on tehnyt tuomiosta valituksen.
Suomi tukee rauhanomaisen ratkaisun syntymistä Länsi-Saharan tilanteeseen YK-vetoisilla neuvotteluilla osapuolten kesken YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien mukaisesti. Suomen kanta on YK:n linjan mukainen: neuvottelujen lopputuloksena tulee olla oikeudenmukainen ja pysyvä poliittinen ratkaisu, jonka osapuolet voivat hyväksyä ja joka takaa Länsi-Saharan väestön itsemääräämisoikeuden.
Lähteet:
Amnesty International
Dow Jones
Freedom House Country Report 2022
https://freedomhouse.org/country/morocco/freedom-world/2022(Linkki toiselle web-sivustolle.)
General Court of the European Union
Global Living Wage Coalition
https://www.globallivingwage.org/countries/morocco/(Linkki toiselle web-sivustolle.)
HCP - High Commission for Planning of Morocco
www.hcp.ma(Linkki toiselle web-sivustolle.)
International Labour Organization: Ratifications of ILO Conventions by Morocco
IPU – Inter-Parliamentary Union
https://www.ipu.org/parliament/MA(Linkki toiselle web-sivustolle.)
ITUC – Survey of violations of Trade Union Rights: Morocco
https://survey.ituc-csi.org/Morocco.html?lang=en#tabs-1(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Migri
Moroccan Capital Market Authority – AMMC
Moroccan Ministry of Energy Transition and Sustainable Development
https://www.mem.gov.ma/en/Pages/index.aspx(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Moroccan Ministry of Labour and Occupational Integration
https://miepeec.gov.ma/missions/?lang=en(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Moroccan Ministry of Solidarity, Social Integration and Family
https://social.gov.ma/fr/(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Transparency International
https://www.transparency.org/en/countries/morocco(Linkki toiselle web-sivustolle.)
UN Global Compact
https://www.unglobalcompact.org/engage-locally/africa/morocco(Linkki toiselle web-sivustolle.)
UN Women
https://data.unwomen.org/country/morocco(Linkki toiselle web-sivustolle.)
US Government:
US Department of Labor: Child Labor and Forced Labor Reports: Morocco (2020)
US Department of State: 2021 Investment Climate Statements: Morocco
US Department of State, Office to Monitor and Combat Trafficking in Persons: 2021 Trafficking in Persons Report: Morocco
US Department of State, Bureau of Democracy, Human Rights, and Labor: 2021 Country Reports on Human Rights Practices: Morocco
World Economic Forum Global Gender Gap Report 2022:
https://www3.weforum.org/docs/WEF_GGGR_2022.pdf(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Wacef Bentaibi, Simon Auquier Chloé Joachim de Larivière, Loris Marghieri, Gide Loyrette Nouel (2021): Doing Business in Morocco