Vastuullisen liiketoiminnan maakuva – Malesia

1) Millainen tilanne maassa on seuraaviin asioihin liittyen?

a. Järjestäytymisvapaus

Malesia takaa järjestäytymisvapauden perustuslaissaan, mutta oikeutta on rajoitettu sekä parlamentin tekemillä lakimuutoksilla että käytännön viranomaistoiminnalla.

Lähtökohtaisesti kaikilla on oikeus liittyä ammattiliitoon, eikä työntekijöitä saa syrjiä liittoon kuulumisen tai kuulumattomuuden perusteella. Käytännössä kuitenkin vierastyöläisten järjestäytymisestä on tehty vaikeaa, ja heitä saatetaan painostaa järjestäytymisen estämiseksi niin viranomaisten kuin työnantajienkin taholta.

Liittojen rekisteröinti on tiukasti säädeltyä, ja hyväksymisessä voidaan käyttää laajaa harkintavaltaa, myös rekisteröimisluvan epäämiseksi epäselvin perustein. Lisäksi esimerkiksi virkamiesten ammattiliittoon kuulumista on rajoitettu.

Myös muiden järjestöjen rekisteröintiä rajoitetaan tai vaikeutetaan, mikäli ne ovat hallituksen vastaisia. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestöillä voi olla vaikeuksia rekisteröityä kansalaisjärjestöiksi. Kansalaisyhteiskunnan toimijat saattavat myös kohdata häirintää.

Malesia on ratifioinut Maailman työjärjestön (ILO) yleissopimuksen nro 98 Järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden periaatteiden soveltamisesta (1949), muttei ole ratifioinut yleissopimusta nro 87 Ammatillisen järjestäytymisvapauden ja ammatillisen järjestäytymisoikeuden suojelusta (1948).

b. Lapsityövoima

Kansallinen laki kieltää raskaan työnteon alle 15-vuotiailta ja säätelee alle 15-vuotiaiden työntekoa. Malesia on ratifioinut ILO:n yleissopimukset nro 138 Työhön pääsemiseksi vaadittavasta vähimmäisiästä (1973) sekä nro 182 Lapsityön pahimpien muotojen kieltämisestä ja välittömät toimet niiden poistamiseksi (1999).

Lakien vastaista lapsityövoimaa esiintyy kuitenkin eritoten palmuöljyviljelmillä. Malesian Plantation Industries and Commodities -ministeriön teettämän selvityksen mukaan palmuöljyviljelmillä työskentelee jopa noin 42 500 alaikäistä.

c. Pakkotyö

Pakkotyö on kielletty lailla Malesiassa, ja Malesia on ratifioinut ILO:n yleissopimuksen Nro 29 Pakollisesta työstä (1930) ja siihen liittyvän lisäpöytäkirjan vuodelta 2014. Yleissopimus Nro 105 Pakkotyön poistamisesta (1957), ei sen sijaan ole Malesiassa voimassa.

Malesia on saanut osakseen negatiivista huomiota viime aikoina palmuöljyviljelmillä ja kumikäsineiden tuotannossa esiintyvästä pakkotyöstä, mutta pakkotyötä esiintyy myös teollisuustuotannossa, sekä ennen kaikkea aloilla, joihin palkataan pääasiallisesti ulkomaalaista työvoimaa, kuten kotiapulaisten keskuudessa.

Vuoden 2021 Yhdysvaltojen vuosittaisessa ihmiskaupparaportissa Malesia putosi huonoimpaan kolmanteen luokkaan (Tier 3).

d. Elämiseen riittävä palkka

Malesiassa on laissa säädetty minimipalkka, joka keväästä 2022 lähtien on RM 1 500 (noin 325 €) kuukaudessa. Lain mukaan minimipalkka tulee tarkastaa vähintään kahden vuoden välein.

Malesia on myös ratifioinut ILO:n sopimuksen nro 131 Vähimmäispalkkojen määräämisestä erityisesti kehitysmaat huomioon ottaen (1970). Minimipalkka ei koske kotiapulaisia, jotka ovat muutoinkin useiden työsuojelulakien ulkopuolella.

Kansallisen köyhyysrajan (Poverty Line Income) on kuitenkin laskettu olevan RM 2 208, joten lakisääteinen minimipalkka yksinään ei riitä elämiseen. Lisäksi Malesian virallisia tilastoja äärimmäisestä köyhyydestä on kritisoitu aiemmin läpinäkyvyyden puutteesta.

e. Syrjintä

Malesiassa on käytössä politiikka, joka suosii Malesian ns. bumiputra-väestöä (malaijimuslimit sekä alkuperäiskansat) kiintiöiden ja erilaisten etujen kautta. Kiintiöitä on käytössä muun muassa julkisissa yliopistoissa ja valtionhallinnossa. Malaiji-väestö ja malaiji-omisteiset yritykset saavat etuja esimerkiksi asuntomarkkinoilla sekä valtion kilpailuttamissa hankkeissa.

Lisäksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuu syrjintää ja häirintää Malesiassa. Laki kieltää homoseksuaaliset teot, joista voi saada jopa 20 vuotta vankeutta ja ruoskintaa. Lakeja voidaan soveltaa myös sukupuolen ilmaisuun, joka poikkeaa syntymässä määritellystä sukupuolesta, ja näin ollen esimerkiksi transsukupuolisiin.

f. Sukupuolten tasa-arvo

Malesiassa sukupuolten epätasa-arvoa on nähtävissä niin työ- ja talouselämässä, politiikassa kuin perhe-elämässäkin. Koulutuksen ja terveyden saralla sukupuolten tasa-arvo toteutuu paremmin.

Maailman talousfoorumin julkaisemassa Gender Gap –raportissa Malesia sijoittui 112. sijalle 156 maasta vuonna 2021. Pisteitä Malesia sai 0,676/1.

Naisten osallistuminen työelämään Malesiassa on muihin Kaakkois-Aasian maihin verrattuna matala, 55,3 % (2020). Miehillä osallistumisaste on 80,8 %. Johtoasemissa naisia on vain noin 23,3 %. Naiset ovat heikosti edustettuna myös politiikassa, maan parlamentissa vain 14,9 % edustajista ovat naisia.

Malesian yhteiskunnassa perinteiset sukupuoliroolit ja stereotypiat ovat melko vahvoja ja esiintyvät julkisessa keskustelussa, ja joissakin kysymyksissä lait ovat myös suoraan syrjiviä naisia kohtaan, esimerkiksi ulkomailla asuva malesialainen nainen ei saa siirrettyä kansalaisuuttaan lapselleen yhtä helposti kuin mies.

g. Työturvallisuus ja -terveys

Malesiassa työnantajilla on lakiin säädetty velvollisuus huolehtia työntekijöidensä työturvallisuudesta ja -terveydestä, ja työntekijöillä on velvollisuus noudattaa työturvallisuuteen liittyviä ohjeita.

Työolot erityisesti aloilla, joilla työskentelee pääasiallisesti vierastyövoimaa, voivat monissa tapauksissa olla melko heikot, ja työturvallisuudessa tai -terveydessä voi olla puutteita. Yleisesti ottaen tietoisuus työturvallisuudesta ja -terveydestä on paikoittain heikkoa, eikä työturvallisuuslainsäädäntöä ja –ohjeita välttämättä noudateta työpaikoilla.

Raportoitujen työtapaturmien trendi on ollut kuitenkin laskeva, ja Malesialla on kansallinen suunnitelma työturvallisuuden ja -terveyden parantamiseksi. Vuonna 2019 työtapaturmia raportoitiin 2,71 1000:tta työntekijää kohden. Työkuolemia raportoitiin 3,83 100 000:aa työntekijää kohden.

h. Korruptio ja lahjonta

Korruptio on yksi Malesian yhteiskunnan merkittävimmistä ongelmista, joka ulottuu lähes kaikille yhteiskunnan ja talouden sektoreille. Korruptio saa hyvin moninaisia muotoja ja on osin pitkälle institutionalisoitunutta. Korruptio on laajaa myös viranomaistoiminnan eri tasoilla, ja korruption osuus mm. julkisten hankkeiden arvosta arvioidaan olevan jopa 30 %.

Malesian sijoitus Transparency Internationalin korruptiovertailussa vuonna 2021 putosi edelleen toista vuotta peräkkäin. 180 maasta Malesia oli vuonna 2021 sijalla 62. Pisteitä Malesia sai vertailussa 48/100.

i. Maankäyttöoikeudet

Maankäyttöä ja maankäyttöoikeuksia säädellään sekä kansallisella että osavaltioiden tasolla, mutta pääasiallisesti osavaltiot päättävät maankäytöstä. Länsi-Malesian osavaltioilla, sekä Borneon saarella olevilla Sabahin ja Sarawakin osavaltioilla on eri lainsäädännöt, mitä tulee maankäyttöoikeuksiin.

Malesian alkuperäiskansojen oikeuksia omiin maa-alueisiinsa kunnioitetaan vaihtelevasti. Ei ole harvinaista, että erilaisia hankkeita, kuten patoja, kaivannaisteollisuutta, metsäteollisuutta ja maataloustoimintaa lisensoidaan alkuperäiskansojen mailla, ilman vapaata ja tietoon perustuvaa ennakkosuostumusta.

j. Ympäristönsuojelu erityisesti yritystoiminnan osalta

Malesian ympäristölainsäädäntö edellyttää ympäristövaikutusten arviointia, sijainnin soveltuvuuden arviointia, saasteiden valvontaa ja seurantaa sekä itsesääntelyä. Teollinen toiminta vaatii luvan viranomaisilta.

Ympäristönsuojelun kannalta isoimpia ongelmia Malesiassa ovat metsäkato ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, joille teollisuuden ja maatalouden hankkeista etenkin palmuöljyn viljeleminen muodostaa uhan.

Malesiassa on kuitenkin panostettu viime aikoina voimakkaasti vihreään siirtymään, uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen sekä ympäristöystävälliseen teknologiaan (kuten sähköautojen osuuden kasvattamiseen) erilaisten julkisen rahoituksen kanavoinnin ja verohelpotusten keinoin.

2) Onko maassa olemassa riskiä siitä, että yritystoiminta voisi linkittyä valtion tekemiin ihmisoikeusloukkauksiin (esimerkiksi väestönsiirrot, yksityisyydensuojan rikkominen, vähemmistöjen syrjintä)?

Merkittävimmät riskit valtion tekemiin ihmisoikeusloukkauksiin yritystoiminnan yhteydessä liittyvät joidenkin valtion kokonaan tai osittain omistamien yritysten (Government-Link Companies, GLCs) toimintaan esimerkiksi edellä mainittuja alkuperäiskansojen maankäyttöoikeuksia koskevissa kysymyksissä.

Liittovaltion lisäksi myös osavaltiotason toimijoiden tekemien tai myötävaikuttamien ihmisoikeusloukkauksien riskin on otettava huomioon liiketoiminnassa.

3) Miten vapaasti kansalaisjärjestöt ja ihmisoikeuspuolustajat voivat toimia maassa? Onko tiedossa kansalaisjärjestöjä, joiden vastuulliseen liiketoimintaan liittyvää tietämystä maahan suuntautuvaa toimintaa suunnitteleva yritys voisi hyödyntää?

Hallituksen vastaiset kansalaisjärjestöt ja ihmisoikeuspuolustajat kokevat oikeudellista häirintää, mielivaltaisia pidätyksiä, uhkauksia, pelottelua ja herjauskampanjoita. Heidät voidaan tuomita Malesian lakeihin perustuen esimerkiksi loukkaavan sisällön jakamisesta maksamaan suuria sakkoja tai vankeuteen.

4) Toimiiko maassa yhteiskuntavastuun verkostoa, kuten paikallista Global Compact -verkostoa?

Malesiassa toimii UN Global Compact Network Malaysia & Brunei, sekä alueellisella tasolla ASEAN CSR Network.

5) Miten yleistä yritysten vastuullisuusraportointi on maassa?

Malesian pörssiin (Bursa Malaysia) päämarkkinoille tai kasvuyrityksiksi (ACE Market) listautuneiden yhtiöiden tulee sisältää vuosittaiseen toimintakertomukseensa vastuullisuusraportointi.

Yritysten yhteiskuntavastuusta raportointi on parantunut jossain määrin aivan viime aikoina, kun osa esimerkiksi palmuöljyä tai kumikäsineitä tuottavista suurista yrityksistä on joutunut reagoimaan negatiiviseen kansainväliseen huomioon työntekijöiden oikeuksien puutteellisesta toteutumisesta.

6) Onko maassa vastuullisen liiketoiminnan toteuttamiseen ja/tai kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä kysymyksiä tai haasteita, joiden ratkaisemisessa suomalaisyritykset voisivat auttaa, esimerkiksi ympäristöön (jätehuolto, vesi ja sanitaatio, kiertotalous), terveyteen tai koulutukseen liittyen?

Kiertotalouden ratkaisut, jätehuolto ja waste-to-energy –teknologia ovat aloja, joilla on sekä merkittävää kysyntää Malesiassa että vahvaa suomalaisosaamista.

7) Onko jotain muuta olennaista vastuulliseen liiketoimintaa liittyvää asiaa, esimerkiksi lainsäädännön ja sen toimeenpanon, verotuksen, yritystoimintaan liittyvän läpinäkyvyyden tai kuluttajansuojan suhteen, joka olisi hyvä tietää?

Ympäristöystävällisen teknologian ratkaisuja tarjoaville yrityksille jotka ovat investoimassa Malesiaan on tarjolla lukuisia merkittäviä verohelpotuksia ja muita taloudellisia insentiivejä.

Lähteet

Amnesty International
https://www.amnesty.org/en/location/asia-and-the-pacific/south-east-asia-and-the-pacific/malaysia/report-malaysia/(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.amnesty.my/wp-content/uploads/2018/11/181129_The-forest-is-our-heartbeat_The-struggle-to-defend-indigenous-land-in-Msia.pdf(Linkki toiselle verkkosivustolle)

ASEAN CSR Network
https://www.asean-csr-network.org/c/(Linkki toiselle verkkosivustolle)

Bursa Malaysia
https://www.bursamalaysia.com/sites/5bb54be15f36ca0af339077a/content_entry5ce3b50239fba2627b2864be/5ce3b5b939fba26395e738a1/files/MAIN_Chap9_PublicSpread__1March2021_.pdf?1639737448(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.bursamalaysia.com/sites/5bb54be15f36ca0af339077a/content_entry5ce3b5005b711a1764454c1a/5ce3c83239fba2627b286508/files/bursa_malaysia_sustainability_reporting_guide-final.pdf?1570701456(Linkki toiselle verkkosivustolle)

HRW
https://www.hrw.org/news/2021/01/25/malaysia-government-steps-attacks-lgbt-people(Linkki toiselle verkkosivustolle)

ILO
https://www.ilo.org/dyn/normlex/en/f?p=1000:11200:0::NO:11200:P11200_COUNTRY_ID:102960(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/---ed_mas/---program/documents/genericdocument/wcms_762076.pdf(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.ilo.org/dyn/natlex/docs/ELECTRONIC/61339/117909/F1085941047/MYS61339%202015.pdf(Linkki toiselle verkkosivustolle)

IPU
https://data.ipu.org/content/malaysia?chamber_id=13454(Linkki toiselle verkkosivustolle)

ITUC
https://survey.ituc-csi.org/Malaysia.html?lang=en#tabs-2(Linkki toiselle verkkosivustolle)

Malaysian Department of Statistics
https://www.dosm.gov.my/v1/index.php?r=column/cthemeByCat&cat=444&bul_id=eHMrcHQ4V1Irc0lRN0ZwM09TWDJvQT09&menu_id=L0pheU43NWJwRWVSZklWdzQ4TlhUUT09(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.dosm.gov.my/v1/index.php?r=column/cthemeByCat&cat=492&bul_id=czB6elhvaWtoVmgwVktXUGJqRElLZz09&menu_id=WjJGK0Z5bTk1ZElVT09yUW1tRG41Zz09(Linkki toiselle verkkosivustolle)

Malaysian Ministry of Human Resources
https://www.dosh.gov.my/index.php/legislation/acts-legislation(Linkki toiselle verkkosivustolle)

Malaysian Trade Unions Database
https://tradeunion.org.my/workers-rights-under-labour-laws/(Linkki toiselle verkkosivustolle)

MIDA
https://www.mida.gov.my/wp-content/uploads/2020/07/Chapter-8-Environmental-Management-1.pdf(Linkki toiselle verkkosivustolle)

MPIC
https://www.mpic.gov.my/mpi/images/01-Bahagian/PSA/MPIC_EmploymentSurvey2018_FINAL.pdf(Linkki toiselle verkkosivustolle)

Parliament of Malaysia
https://lom.agc.gov.my/federal-constitution.php(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://lom.agc.gov.my/act-view.php?language=BI&type=pua&no=P.U.%20(A)%20140/2022(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.lexology.com/library/detail.aspx?g=5f7c9d3c-da48-4170-8b6a-6d5fd3603280(Linkki toiselle verkkosivustolle)

Transparency International
https://www.transparency.org/en/cpi/2021/index/mys(Linkki toiselle verkkosivustolle)

UNDP
https://www.undp.org/malaysia/publications/issue-brief-advancing-gender-equality-malaysia(Linkki toiselle verkkosivustolle)

UNGA
https://documents-dds-ny.un.org/doc/UNDOC/GEN/G18/258/32/PDF/G1825832.pdf(Linkki toiselle verkkosivustolle)

UN Global Compact Network
https://www.ungcmyb.org/(Linkki toiselle verkkosivustolle)

UN Women
https://data.unwomen.org/country/malaysia(Linkki toiselle verkkosivustolle)

US Government
https://www.state.gov/reports/2021-trafficking-in-persons-report/malaysia/(Linkki toiselle verkkosivustolle)

https://www.state.gov/wp-content/uploads/2022/02/313615_MALAYSIA-2021-HUMAN(Linkki toiselle verkkosivustolle)-RIGHTS-REPORT.pdf(Linkki toiselle verkkosivustolle)

WEF
https://www3.weforum.org/docs/WEF_GGGR_2021.pdf(Linkki toiselle verkkosivustolle)