Vastuullisen liiketoiminnan maakuva – Kambodža
1) Millainen tilanne maassa on seuraaviin asioihin liittyen?
a. Järjestäytymisvapaus
Kambodža ratifioi ILO:n ammatillista järjestäytymisvapautta ja ammatillista järjestäytymisoikeuden suojelua koskevan sopimuksen vuonna 1999. Järjestäytymisvapauden on arvioitu kuitenkin heikentyneen merkittävästi Covid-19-pandemian aikana hallituksen kansanterveystoimenpiteiden käytön vuoksi. Toimenpiteitä on arvosteltu käytettävän todellisuudessa niiden virallisten tarkoitusperien ylitse ja niitä on kohdistettu kohtuuttomasti juuri esimerkiksi työntekijäliittojen johtajiin.
Helmikuussa 2022 Human Rights Watch vaati Kambodžan hallitusta lopettamaan kansanterveystoimenpiteiden väärinkäytön työntekijöiden lakko-oikeuden ja muiden perusoikeuksien tukahduttamiseksi. Kun esimerkiksi työntekijöiden oikeuksia tukeva liitto (Labor Rights Supported Union, LRSU) meni lakkoon 2021 vaatiakseen aikaisemmin vuoden aikana lomautettujen yksittäisen yrityksen työntekijöiden palautuksia, Kambodžan viranomaiset pidättivät aktivisteja sekä asettivat heitä syytteisiin.
b. Lapsityövoima
Kambodžan tilanne lasten oikeuksien suhteen on vakava. Arvioiden mukaan yli 300 000 lasta joutuu työskentelemään perheensä tarpeiden tukemiseksi. Lapsityövoiman vakavimmat riskit koskevat erityisesti köyhimpien perheiden lapsia. ILO:n kansainväliset työnormit määräävät, että 15–17-vuotiaiden tulee tehdä vain vaaratonta kevyttä työtä, mutta monet kambodžalaiset lapset, heidän vanhempansa ja usein myös itse työnantajat eivät ole tietoisia säännöstä tai jättävät sen huomiotta.
c. Pakkotyö
Kambodža on lähde-, kauttakulku- ja kohdemaa seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja pakkotyöhön salakuljetetuille miehille, naisille ja lapsille.
Vuonna 2022 Kansalaisyhteiskuntaryhmät kehottivat Kambodžan hallitusta puuttumaan "pakkotyön, orjuuden ja kidutuksen" kriisiin sen jälkeen, kun ainakin viisi Aasian suurlähetystöä varoitti kansalaisiaan edellä mainituista ongelmista maassa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tuhansia ihmisiä, enimmäkseen ulkomaalaisia, on siepattu, myyty, salakuljetettu tai huijattu ottamaan vastaan töitä Kambodžassa, ja vangittu sekä pakotettu työskentelemään.
d. Elämiseen riittävä palkka
Vuonna 2021 Kambodžan työ- ja ammattikoulutusministeriön virallisen julistuksen mukaan minimipalkkoja nostetaan vuoteen 2022 mennessä vaate, tekstiili ja jalkineteollisuudenaloilla. Tavallisten työntekijöiden palkka nousee 191 eurosta 193 euroon (790,000 KHR) kuukaudessa ja koeaikaisten työntekijöiden palkka nousee 186 eurosta 191 (782,000 KHR) euroon kuukaudessa. Minimipalkan noston on kuitenkin arvosteltu olevan riittämätön suhteessa elinkustannusten nousuun inflaation takia.
e. Syrjintä
Syrjintää Kambodžassa kohtaa erityisesti maan muslimiväestö, joka on raportoinut ihmisten esimerkiksi kieltäytyvän myymästä tai ostamasta heiltä tuotteita. Koronavirukseen liittyvissä hallituksen tartuntaluvuissa eriteltiin myös tartunnan saaneita ihmisryhmiä, mikä lisäsi syrjiviä toimia erityisesti pandemian aikana. Hallitus ei ottanut konkreettisia askeleita syrjivien toimien päättämiseksi.
-siirtotyöläiset
Kambodža on suuri siirtotyöläisten lähtömaa. Vuonna 2020 yli 1,100,000 Kambodžan kansalaista työskenteli ulkomailla, ja heistä 54 prosenttia oli naisia. Suurin osa kambodžalaisista siirtotyöläisistä hakee työtä maan ulkopuolelta kotimaan työllistymismahdollisuuksien puuttuessa sekä ulkomailta saatujen parempien ansioiden vuoksi. Kambodžan siirtotyöläisten ensisijainen kohdemaa on Thaimaa, jossa he työskentelevät yleensä kalastuksessa, maataloudessa, karjanhoidossa, rakentamisessa sekä tuotanto- ja palvelualoilla. Vain noin kolmasosa näistä työntekijöistä käyttää siirtyäkseen virallisia kanavia niiden korkeiden kustannusten, huomattavan ajallisen keston ja hallinnon monimutkaisuuden vuoksi. Suurin osa siirtotyöläisistä käyttää sen sijaan sosiaalisia verkostoja ja lisensoimattomia välittäjiä.
-vammaiset
Hallituksen vuoden 2020 arvion mukaan maan väestöstä noin kaksi prosenttia (noin 350 000 ihmistä) lukeutuu vammaisiin. Kuitenkin julkisten töiden ja liikenteen ministeri Sum Chanthol arvioi vammaisten henkilöiden määräksi noin miljoona henkilöä, eli noin 15 prosenttia väestöstä, mikä vastaa globaalia keskiarvoa.
Kambodžalaisen PPCIL-keskuksen (Phnom Penh Center For Independent Living) mukaan vammaiset henkilöt kohtaavat eriarvoisuutta erityisesti koulutusmahdollisuuksien puuttuessa. Koulutusjärjestelmän rajallinen kapasiteetti ja resurssit erityisesti maaseudulla ovat johtaneet siihen, että suurin osa vammaisista henkilöistä jää kokonaan koulutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Lisäksi kulkumahdollisuudet Kambodžassa ovat erittäin huonot sekä kaupungissa että erityisesti maaseudulla. Jotkut kansalaisjärjestöt ovat järjestäneet koulutusohjelmia vammaisille henkilöille, mutta kansalaisjärjestöjen tuki yksin ei riitä kattamaan kaikkia tarpeita. Koulutukseen liittyvät haasteet puolestaan heikentävät suuresti vammaisten työllistymismahdollisuuksia.
-naiset
Kambodžan perustuslaissa todetaan, että kaikenlainen naisiin kohdistuva syrjintä on poistettava, ja naisten hyväksikäyttö työelämässä on kiellettyä. Lisäksi perustuslaki takaa ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen ja muihin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin sisältyvien kansalaisten perusoikeuksien kunnioittamisen. Naisiin kohdistuvan syrjinnän lopettamista koskeva yleissopimus sisällytettiin maan perustuslakiin vuonna 1992.
Naisten oikeuksien tila on kehittynyt viime vuosien aikana, mutta sukupuolten väliltä on yhä löydettävissä epätasa-arvoisuuksia. Kambodžassa naisten eriarvoisuutta on nähtävissä erityisesti palkkaeroissa, korkeakoulutuksen pääsymahdollisuuksissa, sukupuoleen kohdistuvassa väkivallassa sekä sukupuoleen kohdistuvissa stigmoissa ja stereotypioissa. Vuodesta 1992 lähtien Kambodža on hitaasti pyrkinyt parantamaan naisten oikeuksia ja antamaan heille keinoja käyttää niitä.
f. Sukupuolten tasa-arvo
Kambodža on sopimuspuoli kaikissa keskeisissä kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, mukaan lukien yleissopimus naisten kaikenlaisen syrjinnän poistamisesta. Kuitenkin maassa vallitsee merkittävä sukupuolten välinen epätasa-arvo, ja se luo esteitä naisten tasa-arvoiselle osallistumiselle maan kulttuuri-, talous- ja poliittiseen elämään sekä haittaa osallistavaa ja kestävää kehitystä.
Sukupuolinormit ovat edelleen vahvasti juurtuneet yhteiskuntaan, mikä luo epätasa-arvoa miesten ja naisten välille, riistäen naisten perusoikeuksia. Tyttöjen mahdollisuus käyttää oikeuksiaan on ratkaisevan tärkeää köyhyyden vähentämiseksi ja kehityksen edistämiseksi. Kambodžassa on yhä vähemmän koulun suorittaneita tyttöjä, kuin poikia. Koulutustaso korreloi usein naisen mahdollisuuteen käyttää lisääntymiseen liittyviä oikeuksia, kuten oikeus päättää lasten lukumäärästä, milloin mennä naimisiin ja hankkia lapsia.
g. Työturvallisuus ja –terveys
Kambodžan työministeriö on vuonna 2022 laatinut työturvallisuuden ja -terveyden vakioperiaatteet työlain Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ja Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjeiden mukaisesti. Kambodžan lainsäädännön mukaisesti työnantajien on ylläpidettävä työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden takaavaa työympäristöä. Kuitenkin erityisesti altistuminen haitallisille aineille työpaikalla on edelleen suuri huolenaihe Kambodžassa.
h. Korruptio ja lahjonta
Kambodžan oikeusjärjestelmän on todettu olevan maan pääasiallinen korruption lähde, ja se pisteytettiin alueen korruptoituneimmaksi Transparency Internationalin vuoden 2021 korruptiohavaintoindeksissä (CPI). Myös korruption vastaisen lainsäädännön täytäntöönpano on heikkoa. Korkea korruptiotaso on ihmisten, yksityisen sektorin sekä sidosryhmien jatkuva huolenaihe, ja oikeusjärjestelmän korruptoituneisuus aiheuttaa suuria vaikeuksia korruption vähentämiselle. Lisäksi korruptio vaikeuttaa myös ihmisoikeuksien, erityisesti omistusoikeuden puolustamista Kambodžassa.
i. Maankäyttöoikeudet
Kambodžan perustuslain mukaan kaikilla kambodžalaisilla henkilöillä, yksin tai kollektiivisesti, on maanomistusoikeus, kunhan se ei ole ristiriidassa yleisen edun (public interest) kanssa. Lain mukaan valtio myös takaa, että maanomistajalla on täysi oikeus hallita ja käyttää maata. Ulkomaalaiset eivät voi omistaa maata Kambodžassa, mutta he voivat omistaa rajoitetun määrän asuntoja yhteisomistetuissa rakennuksissa, kunhan asunnot ovat pohjakerroksen yläpuolella ja rakennus ei sijaitse 30 kilometrin säteellä maanrajasta. Lisäksi ulkomaalaiset voivat omistaa enintään 49 prosenttia kambodžalaisesta yrityksestä.
Maanomistus- ja käyttöoikeudet olivat vakava huolenaihe sidosryhmien keskuudessa Kambodžan vuoden 2019 YK:n ihmisoikeusarvioinnissa. Arvioinnin yhteydessä todettiin, että asunto- ja maakiistat muodostavat yhden perimmäisistä syistä Kambodžassa tapahtuviin ihmisoikeusloukkauksiin. Maaoikeudet ovat olleet erityisen herkkä kysymys maassa 1970-luvulta lähtien, kun punaisten khmerien vallankaappauksen aikana kiinteistöt pakkolunastettiin, maarekisterit tuhottiin ja suuri osa väestöstä jätettiin perinteisten maanomistusjärjestelmien ulkopuolelle.
Kambodžassa jatkuvan ihmisoikeuksiin liittyvän ongelman muodostavat maankaappaukset ja pakkohäädöt. Maankäyttöoikeuteen liittyviä ongelmia pahentavat jännitteet hallituksen kanssa, sillä se on ollut valmis luovuttamaan suuria maa-alueita yksityisille yrityksille kehityshankkeita ja maataloustoimintaa varten.
j. Ympäristönsuojelu erityisesti yritystoiminnan osalta
Metsien hävittäminen, laiton hiekanlouhinta ja muut ympäristöongelmat ovat suuria haasteita Kambodžassa, joka on menettänyt lähes neljänneksen puupeitteestään vuoden 2000 jälkeen. Hallitusta on epäilty laittomien puukauppiaiden ja ruoppaajien laittoman metsien ja jokien raivaamisen sallimisesta. Olemassa olevasta lainsäädännöstä huolimatta ongelmaksi nähdään lakien täytäntöönpanoprosessit erityisesti alueellisella tasolla.
Kambodžan kansallinen ympäristöstrategian ja toimintasuunnitelman, 2016–2023 (NESAP) tavoitteena on varmistaa, että ympäristönsuojelu ja kestävä luonnonvarahallinta ovat maan sosioekonomisen kehityksen pilareita. Strategia hahmottaa prioriteettipolitiikkaa ja –hallintoa niiden parannus- ja rahoitusmekanismien kohdalla, jotka voivat auttaa maata saavuttamaan ympäristöystävällistä ja kestävää taloudellista kehitystä. Strategia on suunnattu myös yksityiselle sektorille kansalaisyhteiskunnan ja kehityskumppanien lisäksi.
2) Onko maassa olemassa riskiä siitä, että yritystoiminta voisi linkittyä valtion tekemiin ihmisoikeusloukkauksiin (esimerkiksi väestönsiirrot, yksityisyydensuojan rikkominen, vähemmistöjen syrjintä)?
Vuonna 2021 valtiosta riippumattoman Mother Nature järjestön pyrkimykset tuoda esiin ympäristöön liittyviä ongelmia maassa johtivat jäsenten pidättämiseen ja rikossyytteisiin, kun järjestön toiminta nousi Kambodžan hallituksen tietoisuuteen. Järjestö on vastustanut luonnolle vahingollisia kehitysprojekteja, laitonta kaivostoimintaa, saastumista sekä metsien hävittämistä, ja sen toiminta on ollut haitallista projekteihin osallistuville yrityksille. Kolme ympäristönsuojelijaa pidettiin tutkintavankeudessa yli vuoden ajan yllyttämisestä järjestää rauhanomainen yhden henkilön protestimarssi. Heidän rangaistuksiaan yllytyksestä lyhennettiin tutkintavankeuden jälkeen, joskin aktivistit ovat edelleen rikossyytteiden ja viranomaisten sekä oikeuslaitoksen häirinnän kohteena, jopa yli 10 vuoden vankeusrangaistuksen uhan alla. Vuoden 2021 tapaukset eivät ole maassa ainutlaatuisia, vaan ympäristösuojelijoiden toiminta maassa on yleisesti rajoitettua.
Yhdysvaltain ulkoministeriö, valtiovarainministeriö ja kauppaministeriö julkaisivat vuonna 2021 neuvoa-antavan lausunnon Kambodžassa toimiville ja maahan pyrkiville yrityksille. Lausunnossa korostetaan maassa vallitsevaa korruptio-ongelmaa ja todetaan, että ulkomaisten investointien lisääntyminen korruptioon osallistuvilta ulkomaisilta sijoittajilta yhdistettynä läpinäkymättömiin virallisiin ja epävirallisiin sijoitusprosesseihin lisää edelleen korruption yleistä kasvua. Lisäksi lausunnossa todetaan, että liiketoiminnan harjoittaminen Kambodžassa sisältää kohonneen ihmiskaupan, lasten hyväksikäytön ja pakkotyön riskin.
3) Miten vapaasti kansalaisjärjestöt ja ihmisoikeuspuolustajat voivat toimia maassa? Onko tiedossa kansalaisjärjestöjä, joiden vastuulliseen liiketoimintaan liittyvää tietämystä maahan suuntautuvaa toimintaa suunnitteleva yritys voisi hyödyntää?
YK:n ihmisoikeuskomitean vuonna 2022 julkaistu raportti nosti esille ilmaisunvapautta ja syrjiviä Covid-19-ehkäisytoimenpiteitä koskevia kysymyksiä. Raportin mukaan maan lehdistönvapauden tilanne on kriisitasolla: sananvapautta oli loukattu systemaattisesti useiden tiedotusvälineiden sulkemisella, laillisten uutissivustojen estämisellä ja jatkuvalla lakien käytöllä toimittajien ja kansalaisten hiljentämiseksi. Lisäksi lakia ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä vakavien tartuntatautien leviämistä vastaan käytettiin hallinnon vastustajien tukahduttamiseen. Lain nojalla oli pidätetty yli 700 ihmistä maaliskuun ja lokakuun 2021 välisenä aikana.
Vuonna 2020 International Commission of Jurists (ICJ) tuomitsi jatkuvan ja tehostetun kansalaisyhteiskunnan aktivistien ja ihmisoikeuspuolustajien tukahduttamisen Kambodžassa, ja kehotti maan hallitusta lopettamaan aktivistien mielivaltaiset pidätykset ja häirinnän. ICJ totesi myös, että maassa toimivien järjestöjen toimintaa oli rajoitettu siksi, että niiden oli väitetty toimivan ilman rekisteröitymistä yhdistys- ja kansalaisjärjestölain mukaisesti. ICJ:n mukaan lain vaatimukset eivät ole kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksia sekä perusvapauksia suojaavien normien mukaisia, ja laki rajoittaa kansalaisyhteiskunnan jäsenten mahdollisuuksia käyttää järjestäytymis- ja sananvapautta.
Kansalaisjärjestöjen ja ihmisoikeuspuolustajien toiminta Kambodžassa on yleisesti hyvin rajoitettua ja yksilötasolla aktivistit voivat joutua ihmisoikeusrikkomuksien kohteiksi. Maassa toimivat muun muassa työntekijäliitot Cambodian Labour Confederation (CLC) ja Cambodian Confederation of Unions (CCU), joilla vuonna 2015 oli noin 112 000 ja 25 000 jäsentä edellä mainitussa järjestyksessä.
4) Toimiiko maassa yhteiskuntavastuun verkostoa, kuten paikallista Global Compact -verkostoa?
Joitakin Kambodžassa toimia yrityksiä on liittynyt osaksi YK:n Global Compact -verkostoa, mutta jäsenyydet ovat sittemmin päättyneet.
5) Miten yleistä yritysten vastuullisuusraportointi on maassa?
Yrityksen yhteiskuntavastuu on Kambodžassa yhä melko uusi käsite, eikä vastuullisuusraportointiin liittyvää vieraskielistä tietoa ole internetissä laajasti saatavilla, oletettavasti puuttuvan tutkimustiedon ja uutisoinnin vuoksi.
6) Onko maassa vastuullisen liiketoiminnan toteuttamiseen ja/tai kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä kysymyksiä tai haasteita, joiden ratkaisemisessa suomalaisyritykset voisivat auttaa, esimerkiksi ympäristöön (jätehuolto, vesi ja sanitaatio, kiertotalous), terveyteen tai koulutukseen liittyen?
Useat eri sektorit tarjoavat Kambodžassa mahdollisuuksia liiketoiminnalle ja investoinneille. Näitä sektoreita ovat muun muassa vihreä ja uusiutuva energia, digimarkkinat, infrastruktuuri, teollinen monipuolistaminen, turismi sekä koulutus. Suomen kannalta keskisiä ja kiinnostavia sektoreita ovat erityisesti energia, televiestintä, koulutus ja terveydenhuolto. Vuonna 2021 hyväksytty investointeja koskeva laki (New Law on Investment) voisi olla tärkeä työkalu läpinäkyvämmän, sääntöpohjaisemman ja kestävämmän liiketoimintailmaston edistämiseen. Laki voisi myös auttaa valjastamaan Kambodžan tarjoamia mahdollisuuksia liiketoiminnalle ja sijoittajille.
Yleisesti Kambodžan talouden monipuolistaminen on keskeinen askel maan kestävän kehityksen turvaamisessa ja vähentämisessä sen haavoittuvuutta ulkoisille shokeille. Vientiin suuntautuneiden vaate- ja maataloussektoreiden kasvusta huolimatta taustalla oleviin ongelmiin tulisi yhä puuttua, sillä riskinä on näistä johtuva kasvun pysähtyminen tulevaisuudessa. Näitä ongelmia ovat muun muassa kallis ja hiili-intensiivinen energia, rajoitettu infrastruktuuri ja merkittävä osaamisvaje.
7) Onko jotain muuta olennaista vastuulliseen liiketoimintaa liittyvää asiaa, esimerkiksi lainsäädännön ja sen toimeenpanon, verotuksen, yritystoimintaan liittyvän läpinäkyvyyden tai kuluttajansuojan suhteen, joka olisi hyvä tietää?
Kambodžan uusi sijoituslaki (asetettu voimaan lokakuussa 2021, ala-asetus vielä työn alla) määritteli uudelleen kannustimia yli kahdelletoista toimialalle ja laajensi sellaisten keskittyvien yritysten skaalaa, jotka voivat saada kannustimia. Tukikelpoisten toimialojen listaus sisältää ympäristön hallinnan ja suojelun, biodiversiteetin säilyttämisen, kiertotalouden ja vihreän energian toimialat. Vuonna 2022 laadittavan ala-asetuksen tarkoituksena on tarkentaa vielä laaja-alaisesti laadittuja lain yksityiskohtia. Uuden lain toivotaan vahvistavan vihreiden yritysten kaupallista asemaa maassa.
Lähteet
https://www.hrw.org/world-report/2021/country-chapters/cambodia(Linkki toiselle web-sivustolle.)
https://www.humanium.org/en/cambodia/(Linkki toiselle web-sivustolle.)
https://www.ppcil.org/sample-page/governing-boards/(Linkki toiselle web-sivustolle.)
https://wageindicator.org/salary/minimum-wage/cambodia-1(Linkki toiselle web-sivustolle.)
https://cambodia.unfpa.org/en/node/15236(Linkki toiselle web-sivustolle.)
https://www.refworld.org/docid/3ae6b567c.html(Linkki toiselle web-sivustolle.)
https://journals.openedition.org/poldev/2051(Linkki toiselle web-sivustolle.)
https://www.unglobalcompact.org(Linkki toiselle web-sivustolle.)
http://images.mofcom.gov.cn/cb/202111/20211130182009943.pdf(Linkki toiselle web-sivustolle.)