Valko-Venäjän talous on kohentunut – rakenneuudistuksia tarvittaisiin
Vaikka IMF:n päättyneen lainaohjelman seurantavierailulla nähtiin merkkejä Valko-Venäjän taloustilanteen kohentumisesta, uuden lainaohjelman mahdollisuus ei konkretisoitunut.
Uusi lainaohjelma edellyttäisi valtiojohdon todennettua sitoutumista talouden vakauttamiseen ja syvällekäyviin rakenteellisiin uudistuksiin.
Niin ikään kansainvälisen valuuttarahaston muiden jäsenten tulisi puoltaa hakemusta, mikä vaikuttaa etäiseltä mahdollisuudelta maan nykyisessä poliittisessa kiistatilanteessa EU:n ja USA:n kanssa.
Kansainvälinen valuuttarahasto suoritti puolivuosittaisen konsultaatiovierailun päättyneen 3,46 miljardin dollarin lainaohjelman osalta. Vierailun tiimoilta kuvattiin taloustilannetta edellisvierailua paremmaksi:
Inflaatiovauhti on hidastunut, valuuttakurssit yhtenäistyneet kilpailukykyiselle tasolle, vaihtotase tasapainottumassa, budjettia tasapainotettu ja keskuspankin viitekorkoja nostettu aiemman löysäkätisen rahapolitiikan jälkien kitkemiseksi.
Lainojen hoito tänä vuonna ei näyttäisi muodostuvan Valko-Venäjälle ongelmaksi, kun yksityistämisestä on tarkoitus saada valtion kassaan saman verran kuin viime vuonna (2,5 mrd. dollaria.
IMF:n edellyttämä erillinen valtiollinen kehityspankki on aloittanut toimintansa kasvavalla vauhdilla, samoin yksityistämistoimisto. Alueellinen taloudellinen integraatio Venäjän ja Kazakstanin kanssa ei aluksi tuota merkittäviä lisäetuja, sillä Venäjän kanssa ollaan jo tiiviissä taloussuhteessa.
Valtion asettama tavoite rajoittaa kuluvan vuoden inflaatio 20 %:iin edellyttää niin tiukan rahapolitiikan jatkamista, ettei sen toinen tavoite viiden prosentin BKT-kasvusta (5-5,5 %) näytä realistiselta. Talouskasvu voi hetkeksi pysähtyä kokonaankin, myös miinusmerkkisten kuukausien jakso on mahdollinen.
Talous on edelleen valuuttavarantojen vähäisyyden takia herkässä vaiheessa.
Valtiojohdon julkistama tavoite keskipalkkojen nostamiseksi (parlamenttivaalien edellä) 400 dollariin tänä vuonna ja 500:aan (talouskriisiä edeltäneelle tasolle) ensi vuonna ei voi toteutua ilman, että inflaatio- ja kasvutavoite kärsisivät.
Vaikka Valko-Venäjä on toistuvasti ilmaissut kiinnostuksensa uuteen ainakin n. 3,8 mijardin dollarin lisälainaohjelmaan, valtiojohdon presidenttiä myöten olisi ensin osoitettava sitoutumisensa talouden vakauttamiseen ja syvällekäyvään rakenteelliseen uudistamiseen.
Sen lisäksi IMF:n jäsenmaiden tulisi kannattaa lisälainoituksen myöntämistä. Tämä ei Valko-Venäjän USA- ja EU-suhteiden nykytilassa näytä todennäköiseltä. IMF:n asiantuntijaryhmä on useaan otteeseen kehottanut Valko-Venäjää ryhtymään poliittiseen dialogiin kiistakumppaniensa kanssa tilanteen korjaamiseksi.
IMF ei aseta seuraajaa Minskin toimistonsa lähetetylle päällikölle.
Natalia Koliadinan kolmivuotisen toimikauden päättyessä huhtikuussa paikallistoimisto jää paikallisten asiantuntijoiden huomaan.
_____________________
Lisätietoa:
Lisätietoa vierailusta(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Investointi- ja yksityistämistoimstosta(Linkki toiselle web-sivustolle.)