Väkivalta varjostaa naisten elämää Meksikossa
Huomattavan moni meksikolainen nainen kärsii väkivallasta. Naisiin kohdistuva väkivalta jää kuitenkin usein rankaisematta. Naisten tietämys tasa-arvokysymyksistä on heikkoa, ja edistys naisten oikeuksissa jää monissa tapauksissa kuolleeksi kirjaimeksi.
Meksikon väestöstä noin 51 prosenttia on naisia, mutta naisten asema ei ole vahva. Vuoden 2009 Global Gender Gap -raportissa naisten ja miesten välistä tasa-arvoa koskevassa mittauksessa Meksiko ylsi sijalle 91. Pudotusta vuoteen 2006 verrattuna oli tullut 23 sijaa.
Naiset muodostavat tärkeän osan taloudellisesti aktiivista väestönosaa, mutta heillä ei ole vastaavaa edustusta päätöksenteossa. Palkkaerot ovat viime vuosina laskeneet, mutta edelleen naiset ansaitsevat selvästi miehiä vähemmän.
Teoriasta käytäntöön?
Meksiko oli Latinalaisen Amerikan viimeisiä maita, joissa naiset saivat kansalaisoikeudet. Naisten asemaan ovat vaikuttaneet merkittävästi patriarkaalinen järjestelmä ja katolinen uskonto.
Naisten ihmisoikeustilanne on edistynyt kansalaisyhteiskunnan, lainsäätäjien, hallinnon ja akateemisen yhteisön ponnistelujen avulla. Eri puolueista löytyy naisten oikeuksia ajavia aktiiveja ja kansanedustajia, etenkin vasemmistoon laskettavien puolueiden keskuudessa.
Meksikossa on 2000-luvulla säädetty erilaisia lakeja, joiden tarkoituksena on edistää tasa-arvoa. Lakien toimeenpanossa ja käytännössä on kuitenkin puutteita.
Toisaalta osavaltiotason lait, jotka kieltävät naisilta raskauden keskeytykset, ovat yleisiä ja niitä on viime vuosien aikana jopa säädetty lisää.
Naisiin kohdistuva väkivalta ongelmana
Arviolta joka kolmas meksikolaisnainen kokee väkivaltaa kumppaninsa taholta. Vielä aivan viime aikoihin saakka joidenkin Meksikon osavaltioiden lainsäädännössä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, sieppauksia tai ryöstöjä ei ollut kriminalisoitu.
Ciudad de Juarezin kaupungissa paljastui 2000-luvun alussa suuri määrä naisten murhia ja katoamisia, joiden selvittämisen viranomaiset ovat laiminlyöneet. Tilanne jatkui vuosia, kunnes paikallisten kansalaisjärjestöjen toiminnan ja laajan kansainvälisen painostuksen avulla tapauksista käynnistettiin lukuisia oikeusprosesseja.
Naisiin kohdistuvien rikosten rankaisemattomuus on kuitenkin edelleen vakava ongelma. Uusia tapauksia ilmenee jatkuvasti.
Alkuperäiskansojen naiset kärsivät kaksinkertaisesti
Valtaosa Meksikon köyhistä on naisia ja suurelta osalta heistä puuttuu kunnollinen terveydenhuolto. Osa heistä on luku- ja kirjoitustaidottomia.
Naisten pääsy koulutukseen on miehiä heikompaa. Meksikon kansallisissa kehityssuunnitelmissa on esitetty useita toimintaperiaatteita ja tavoitteita tasa-arvon edistämiseksi koulutuksessa.
Alkuperäiskansat ovat köyhempiä ja kehityksestä jäljessä maan muuhun väestöön verrattuna. Myös alkuperäiskansojen joukossa naiset ovat miehiä huonommassa tilanteessa, mikä tekee heidän asemastaan kaksinkertaisesti heikomman valtaväestöön verrattuna. Heidän lukutaitonsa on miehiä heikompi ja heidän on vaikeampi saada terveydenhoitoa.
Suomi tukee maaseudun naisten koulutusta
Suomen suurlähetystö on kiinnittänyt erityistä huomiota naisten ja alkuperäiskansojen asemaan paikallisen yhteistyön määrärahalla tehtävässä kehitysyhteistyössä.
Esimerkkinä voidaan mainita Oaxacan alueella toteutettu hanke, jossa tavoitteena on kouluttaa maaseutuyhteisöjen naisia raha-asioiden hallinnassa ja kannustaa heitä pienyrittäjyyteen. Koulutuksessa on huomioitu yleisemminkin alueen naisten oman elämän hallinnan ja yhteistyötaitojen kehittäminen.
Lähteinä on käytetty ihmisoikeuksiin erikoistunutta aikakauslehteä (Revista de Derechos Humanos), kansallisen ihmisoikeuskomission, YK:n Meksikon ihmisoikeustoimiston ja UNDP:n julkaisuja sekä YK:n erikoisraportoija Margaret Sekaggyan raporttia joulukuulta 2010. Edustusto haastatteli lisäksi Observatorio Ciudadano de los Derechos de las Mujeres-ihmisoikeusjärjestön johtajaa.