Vakaan talouden Namibia vaalii Suomi-suhteitaan
Vienninedistämismatka Etelä-Afrikkaan ja Namibiaan 5.–9.11.2012. | Namibia on vakaa maa, joka tarjoaa hyvän toimintaympäristön liiketoiminnalle. Talouden kulmakivi on kaivosteollisuus. Suomella on maassa erityisasema 140 vuoden mittaisen yhteisen historian ansiosta.
Namibian talous on kasvanut viimeisen vuosikymmenen ajan tasaisesti, keskimäärin 4,5 prosentin vuosivauhtia. Maa on saavuttanut jo ylemmän keskitulon maan statuksen. Poliittinen järjestelmä on vakaa ja instituutiot – kuten oikeuslaitos – ovat Namibiassa varsin luotettavat. Myös Namibian infrastruktuuri on afrikkalaisittain poikkeuksellisen korkeatasoinen. Julkista taloutta on perinteisesti hoidettu hyvin ja valtion velkaa on edelleen suhteellisen vähän, vaikka se on viime vuodet ollut kasvussa.
Namibian dollari on tiukasti ankkuroitunut Etelä-Afrikan randiin osana yhteistä rahaliittoa, johon kuuluvat myös Lesotho ja Swazimaa. Vakaan taloudellisen ja poliittisen ympäristön ansiosta Namibian lokakuussa 2011 liikkeelle laskema eurobondi merkittiin yli 5,5-kertaisesti. Namibian talous on varsin avoin kansainväliselle kaupalle ja investoinneille.
Yli 20 suomalaisyrityksestä koostuva yritysdelegaatio eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin johdolla vierailee Namibiassa marraskuun alussa.
Suomen erityisasema
Suomella on erityisasema Namibiassa 140 vuoden yhteisen historian ansiosta – alkaen lähetyssaarnaaja Martti Rautasen ajoista ja jatkuen Martti Ahtisaaren panokseen maan itsenäistymisessä. ”Suomi-korttia” kannattaa Namibiassa käyttää.
Yhteisestä historiasta huolimatta Suomen ja Namibian välinen kauppa ja investoinnit ovat toistaiseksi olleet pieniä. Suomesta viedään Namibiaan etupäässä koneita ja laitteita muun muassa kaivosektorin tarpeisiin. Suurin kauppa maidemme välillä on ollut STX:n rakentama, kuluvana vuonna Namibiaan toimitettu merentutkimusalus. Walvis Bayssä toimii laivojen huoltoon erikoistunut Wärtsilän tytäryritys. Suomalainen Watermaster on saanut jalansijaa Namibian vesisektorilla. Myös useilla pk-sektorin yrityksillä on jo suunnitelmia Namibiassa.
Namibian tärkein tuontiartikkeli Suomeen on liha, jota tuotiin vuonna 2011 noin puolen miljoonan euron arvosta. Lihan tuontia on mahdollista lisätä, ja eksoottisemmalle riistalle voisi olla Suomessa kysyntää. Kalastus on yksi Namibian tärkeimmistä vientisektoreista ja EU on sen tärkein vientimarkkina. Tuontia Suomeen ei vielä ole muun muassa siksi, että valkoisen kalan kysyntä Suomessa on suhteellisen pientä. Myös viinirypäleet ovat tärkeä vientituote Namibialle. Namibian valttina on rypälesadon kypsyminen juuri ennen joulumarkkinoita. Myös Namibiaan suuntautuvaa turismia Suomesta on mahdollista vielä lisätä.
Kaivosala – talouden kulmakivi
Kaivosala on Namibian talouden keskeinen kulmakivi. Sen osuus maan BKT:stä on noin 10 prosenttia ja vientituloista yli 50 prosenttia. Kaivosala on myös Namibian suurin investoija heti valtion jälkeen ja vastaa lähes 20 prosentista kaikista kiinteistä investoinneista. Tärkeimmät kaivosalan tuotteet Namibiassa ovat timantit ja uraani. Namibia on kansainvälisesti merkittävä korkealuokkaisten timanttien tuottaja sekä maailman neljänneksi suurin uraanin tuottaja. Muita tärkeitä mineraaleja ovat muun muassa kulta, sinkki, kupari ja lyijy.
Namibian kaivossektori on kohdannut useita vaikeuksia viime vuosina; etenkin uraanin maailmanmarkkinahinnan lasku on ollut haaste. Kaivossektori on huolissaan valtion suunnitelmista kiristää sektorin verotusta. Valtion pyrkimykset lisätä sektorin ”namibialaisuutta” ovat myös herättäneet huolta.
Haasteista huolimatta useita suuria kaivosalan investointeja on valmisteilla. Suurin näistä on Extract Resources -yhtiön tytäryrityksen Swakop Uraniumin uraanikaivoshanke Husabissa, jonka arvioidaan olevan arvoltaan peräti 1,7 miljardin US-dollarin suuruinen. Taustalla olevien yritysten omistus on hiljattain siirtynyt kiinalaiselle Guangdong Nuclear Power Co (CGNPC) -yritykselle, mikä heijastaa kiinalaisten vahvaa asemaa myös Namibiassa. Hiljattain on tehty myös merkittävä rautamalmin löytö Kunenen alueella maan pohjoisosassa. Kysyntää on myös ympäristöosaamisessa. Esimerkiksi vanhojen kaivosten sulkeminen tai jo käytöstä poistettujen kaivosten sulkeminen kestävällä tavalla tarjoaa lähivuosina mahdollisuuksia ympäristöalan osaajille.
Energiatilanne
Namibialla on lähivuosina edessään energiakriisi, ellei se kykene löytämään kestäviä ratkaisuja kasvavaan energiapulaansa. Sen nykyinen tuotantokapasiteetti riittää kattamaan reilut puolet maan noin 550 MW:n vuosittaisesta energiantarpeesta. Namibia on siis jo nyt vahvasti riippuvainen energian tuonnista naapurimaistaan Southern African Power Pool -järjestelyn puitteissa. Energiatarpeiden kasvaessa myös naapurimaissa tähän strategiaan liittyy yhä enemmän riskejä.
Namibian aluevesillä on merkittävät kaasuvarannot (ns. Kudu-kaasu), ja maan pitkän tähtäimen strategiana on hyödyntää näitä varantoja omavaraisuuden saavuttamiseksi energiantuotannossa. Kaasukentän hyödyntämiseen liittyy kuitenkin vielä monia epävarmuustekijöitä.
Kuuma peruna Namibiassa on öljy. Namibian rannikko muistuttaa geologiansa puolesta Brasilian rannikkoa, josta on löytynyt öljyä. Monien arvioiden mukaan öljyvarannot saattavat olla erittäin merkittävät, ja kuluvan vuoden aikana Namibian aluevesillä on tehty useita koeporauksia, jotka eivät ole kuitenkaan tuottaneet tulosta.
Uusiutuvat energiamuodot ovat toistaiseksi jääneet Namibiassa vähemmälle huomiolle. Maalla on potentiaalia etenkin aurinkoenergian kehittämisessä. Auringonpaisteen määrässä ja sen intensiteetissä maa on maailman kärkeä, ja harvaan asutussa maassa sen kehittäminen vaikuttaisi itsestään selvältä vaihtoehdolta etenkin maaseudun sähköistämiseen. Tärkeä uusiutuvan energian lähde on myös ns. invader bush, joka on laajalle levinnyt haittakasvi Namibiassa. Sitä hyödynnetään jo nyt energian lähteenä saksalaisen Schwenk Groupin omistamassa sementtitehtaassa.
Keskeiset kehityssektorit
Namibian hallituksen tavoitteena on nostaa maa teollisuusmaaksi vuoteen 2030 mennessä. Työkaluina ovat viisivuotiset kansalliset kehityssuunnitelmat. Heinäkuussa 2012 lanseerattiin itsenäisyyden ajan neljäs kehityssuunnitelma. Sen kolme keskeisintä tavoitetta ovat nopea talouskasvu, työpaikkojen luominen (Namibiassa puhutaan jopa 50 prosentin työttömyydestä) ja tuloerojen kaventaminen (Namibiassa on maailman suurimmat tuloerot). Talouden keskeisiksi sektoreiksi suunnitelmassa nostetaan logistiikka, turismi, valmistava teollisuus ja maatalous.
Logistiikka. Namibia on maantieteellisen asemansa puolesta hyvä sillanpääasema eteläisen Afrikan markkinoille. Walvis Bayn satama on merkittävästi lähempänä Euroopan markkinoita kuin Durban tai Kapkaupunki Etelä-Afrikassa. Kun vielä otetaan huomioon lyhyempi maakuljetusmatka Walvis Baystä esimerkiksi Angolaan, Botswanaan tai Sambiaan, niin puhutaan jopa kahta viikkoa nopeammista kuljetusajoista verrattuna Etelä-Afrikkaan. Namibialla on myös muita myyntivaltteja. Rikollisuus on selvästi vähäisempää kuin Etelä-Afrikassa, elämän laatu ulkomaisille työntekijöille on hyvä ja perusinfrastruktuuri toimii hyvin.Logistiikkasektorin kehittäminen on aito prioriteetti maassa. Sen kehittämiseen onkin investoitava merkittävästi, mikäli Namibia mielii toden teolla nousta eteläisen Afrikan ”singaporeksi”. Walvis Bayn satamaa on laajennettava ja sen toimintaa parannettava, tullin ja muiden lupaviranomaisten toimintaa tulisi tehostaa, tiestöä tulisi parantaa ja rahtiliikennettä siirtää enemmän raideliikenteen varaan, tietoliikenneyhteyksiä tulisi nopeuttaa ja palveluiden saatavuutta parantaa.
Turismi on vielä Namibiassa suhteellisen nuori toimiala, mutta se on kasvanut viime vuosina vauhdilla. Turismisektoria pidetään tärkeänä, koska sen on mahdollista työllistää iso joukko namibialaisia, mukaan lukien kouluttamatonta väestöä. Namibia on saanut järjestettäväkseen vuonna 2013 kansainvälisen Adventure Tourism -tapahtuman.
Valmistava teollisuus on nostettu keskeiseen asemaan, koska iso osa Namibian viennistä on matalan jalostusarvon raaka-aineita. Maan tavoitteena on nostaa paikallisen tuotannon jalostusastetta ja sitä kautta luoda työpaikkoja ja talouskasvua. Myös ulkomaisia investointeja valmistavaan teollisuuteen pyritään edistämään.
Maatalouson Namibian suurin työllistäjä ja sen merkitys on keskeinen köyhemmälle väestönosalle. Maataloussektori Namibiassa on jakautunut vahvasti kahteen osaan ns. Northern Cordon Fence -rajan mukaisesti. Rajan pohjoispuolella omistusolot perustuvat vielä pitkälti heimojen yhteisomistukseen. Rajan eteläpuolella hallitsevat puolestaan eurooppalaistaustaiset suurtilalliset, jotka ovat merkittäviä lihan viejiä muun muassa EU-markkinoille.
Opetus ja terveys
Namibia on ylemmän keskitulon maa, joka kuitenkin laahaa pahasti jäljessä muita samalla vauraustasolla olevia maita, kun tarkastellaan väestön koulutustasoa ja terveyttä. Nämä ovat tekijöitä, jotka painavat maan sijoitusta alaspäin myös kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. World Economic Forumin raportissa Namibia sijoittuu 144 maan vertailussa sijalle 120, kun tarkastellaan terveyttä ja koulutustasoa.
Haasteet on tunnistettu, ja valtio on jo useamman vuoden ajan investoinut merkittävästi näihin sektoreihin. Aihe on näkyvästi esillä myös julkisessa keskustelussa, jossa on pohdittu, miksi kohtuullisen suuret investoinnit näihin sektoreihin eivät ole tuottaneet parempia tuloksia.
Erityiseksi puutteeksi on nyt havaittu ammattikoulutus, jota on aiemmin laiminlyöty maan keskityttyä itsenäistymisen jälkeen akateemisen koulutuksen kehittämiseen. Varoja näiden sektorien kehittämiseen on, mutta selkeä etenemisvisio puuttuu vielä. Suomalaisella asiantuntijuudella voisi olla Namibialle tarjottavaa.
Liiketoiminnan hidasteet
Monia Afrikan maita vaivaava korruptio Namibiassa on hallittavalla tasolla. Viimeisimmässä Transparency Internationalin vertailussa Namibia oli sijalla 57, tasoissa Tšekin tasavallan kanssa.
Namibian liiketoimintaympäristö on kuitenkin monessa suhteessa haastava ulkomaiselle yritykselle. Byrokratia toimii usein kovin hitaasti ja henkilökohtaisilla kontakteilla on suuri merkitys. Vaikka Namibian tavoitteena on edistää ulkomaisia investointeja, pyrkimykset edistää namibialaisten työpaikkojen ja yritystoiminnan syntyä voivat johtaa tilanteisiin, joissa ulkomainen toimija on altavastaajan asemassa. Erityisen vaikeaksi mainitaan usein työlupien saanti ulkomaisille asiantuntijoille.
Namibia on parin viime vuoden ajan pudonnut muutamia sijoja alaspäin kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa, mikä on johtunut muun muassa valtion budjettivajeen kasvusta ja työmarkkinasuhteiden heikentymisestä. Suurimmaksi haasteeksi ulkomaiset yritykset nostavat vuodesta toiseen ammattitaitoisen työvoiman puutteen Namibiassa.
Base of the Pyramid (BOP)
Namibiassa on maailman suurimmat tuloerot, ja iso osa maan väestöstä elää köyhyydessä ja alueilla, joissa perustarpeet kuten vesi ja sanitaatio, sähkö, terveyspalvelut ja asuminen ovat vielä heikolla tasolla. Köyhä väestönosa, jonka neuvotteluvoima on heikkoa ja joka ostaa tuotteensa pienissä erissä joutuu myös usein maksamaan muuta väestönosaa isomman hinnan tarvitsemistaan palveluista ja tuotteista. Innovatiivisille ratkaisuilla tälle väestönosalle olisi kysyntää ja myös julkinen sektori on valmis investoimaan siihen. Kysyntää on muun muassa edullisille aurinkoenergialla toimiville tuotteille sekä edullisille ja paloturvallisille asunnoille.
Lisää uutisia vienninedistämismatkasta sivustollamme www.kauppapolitiikka.fi(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) > Afrikka ja Lähi-itä(Linkki toiselle web-sivustolle.).