Vahvistuvassa Australiassa lamapuhe on jo unohtunut
Australian talouden myönteinen kehitys on vahvistumassa. Vuosille 2011-2012 ennustetaan nyt jo yli kolmen prosentin BKT-kasvua. Oppositio vaatii elvytyshanojen sulkemista julkistalouden velkaantumisen pysäyttämiseksi. Hallitus onkin lopettamassa australialaispankkien ja talletuslaitosten kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta hankkiman lainoituksen täystakuun 31.3. eli ennen kaavailtua määräaikaa. Lisäksi hallitus on julkistanut eräänlaisen tulevaisuusselonteon, jossa analysoidaan Australian kohtaamia kehityskulkuja seuraavan 40 vuoden aikana. Keskiössä ovat erityisesti väestön ikääntymisen ja nopean väestönkasvun synnyttämät haasteet kestävälle talouskehitykselle. Ratkaisujen avaimena nähdään tuottavuuden parantaminen. "Kestävyysvaje" ja tuottavuuden parantamistarve puhuttavat sekä Suomessa että Australiassa. Maiden lähtökohdat ovat monelta osin erilaiset, mutta lääkkeitä etsitään samoilta suunnilta.
Australian talouden myönteinen kehitys on vahvistumassa uuden vuoden päästyä vauhtiin. Australian keskuspankki (Reserve Bank of Australia, RBA) on nostanut Australian talouden kasvuennusteita viime vuoden marraskuun luvuista prosenttiyksikön neljänneksellä: kuluvalle budjettivuodelle (1.7.2009 – 30.6.2010) ennustetaan nyt 2,5 prosentin BKT-kasvua ja seuraaville kahdelle
budjettivuodelle nyt jo 3,5 prosentin BKT-kasvua.
Vähittäiskauppa on joulusesongin jälkeenkin hienoisessa kasvussa, ja erityisesti rakennustoiminta oli vuoden alussa yli 50 prosenttia vilkkaampaa kuin vuotta aiemmin. Asuntojen hinnat ovat olleet kaikissa osavaltiopääkaupungeissa reilussa nousussa – vuositasolla keskimäärin lähes 14 prosenttia. Työttömyys pysyttelee 5,5 prosentin tienoilla.
Pohjahintainflaatio, joskin osoittaen laskusuuntaa, on edelleen 3,6 prosenttia eli reilusti RBA:n inflaatiotavoitevaihteluvälin (2-3 prosenttia) yläpuolella. Tuottajahintaindekseissä ei ole kuitenkaan havaittavissa erityisiä inflaatiopaineita. RBA yllätti markkinat pitämällä kuluvan helmikuun alun kokouksessaan ohjauskorkonsa loka-joulukuussa 2009 tehtyjen kolmen perättäisen 0,25 prosenttiyksikön noston jälkeen joulukuisessa 3,75 prosentissa.
Jälkiviisaasti markkina-analyytikot ovat todenneet, että tauko rahapolitiikan tiukentamisessa oli markkinasignaalien valossa ennustettavissa. Odotusarvo on
kuitenkin edelleen, että koronnostot jatkuvat mutta ehkä vasta huhtikuussa. Australian tavarakaupan arvo tippui viime vuonna 11,5 prosenttia, ja kauppavaihto EU:n kanssa pieneni lähes 20 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna. EU:n osuus Australian käymän tavarakaupan arvosta pieneni lähes 20 prosentista reiluun 14 prosenttiin, ja EU tippui
Australian kolmanneksi tärkeimmäksi tavarakauppakumppaniksi Kiinan ja ASEANin jälkeen. EU on pysynyt Australian tärkeimpänä palvelukauppakumppanina noin 19 prosentin osuudella Australian palvelukaupan kokonaisarvosta. EU:n ja Australian välinen kauppa osoitti uuden nousun merkkejä vuoden 2009 loppua kohti.
Uutta W-tyylistä notkahdusta Australian taloudessa maalailevat kielikuvat ovat lähes tyystin hävinneet analyysi- ja ennustedebatista. Lähes kolme neljännestä viime vuoden toukokuun elvytysbudjettiesityksessä julkaistuista infrastruktuurihankkeista on joko käynnissä tai saatettu päätökseen, ja yli puolet noin AUD 42 miljardin (noin 27 miljardin euron) muista elvytystoimista on toteutettu.
Oppositio onkin vaatinut entistä kiivaammin elvytyshanojen sulkemista; opposition valtiovarainvarjoministeri piirteli kauhukuvia Australian federaatiotalouden velkaantumisesta maksukyvyttömyyteen saakka, minkä pääministeri Rudd ja valtiovarainministeri Swan tyrmäsivät kategorisesti Australian kansainvälistä luottoluokitusta uhkaavana politikointina. Hallitus on muistuttanut federaatiotalouden
velkaantumisen – noin AUD 1 miljardin viikkovauhdilla – olevan muihin OECD-maihin verrattuna varsin vaatimatonta. Federaatiotalouden nettovelan arvioidaan käyvän huipussaan eli vajaassa 10 prosentissa BKT:stä budjettivuonna 2013-2014.
Hallitus onkin aloittanut elvytystoimien suitsemisen: kuluvan kuun alussa valtiovarainministeri Swan ilmoitti 12.10.2008 lähtien voimassa olleen australialaispankkien ja talletuslaitosten kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta hankkiman lainoituksen täystakuun päättyvän 31.3.2010 eli ennen kaavailtua
määräaikaa. Finanssipoliittisen elvytyksen osalta RBA:n pääjohtaja on muistuttanut julkisen kulutuksen kytköksistä rahapolitiikan tiukentamistarpeisiin sekä talouden kuplakehityksen torjumiseen.
Valtiovarainministeri Swan julkisti 1.2.2010, sopivasti vaalivuoden alkajaisiksi, hallituksen eräänlaisen tulevaisuuspoliittisen selonteon (Intergenerational Report 2010; http://www.treasury.gov.au/igr/igr2010/(Linkki toiselle web-sivustolle.)). Tämä tulevaisuusraportti analysoi Australian kohtaamia yhteiskuntapoliittisia kehityskulkuja 40 vuotta eteen päin. Keskiössä ovat erityisesti väestön ikääntymisen samoin kuin nopean väestönkasvun synnyttämät haasteet kestävälle talouskehitykselle. Ilmastonmuutos ja veden riittävyys nähdään koko yhteiskuntaa ravisuttelevina tekijöinä.
Australian väestön ennustetaan kasvavan tämänhetkisestä 22 miljoonasta jopa 36 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä samalla, kun yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä olisi nousemassa tämänhetkisestä 13,5 prosentista 23 prosenttiin. Tällainen kehitys pakottaa mittaviin julkisiin infrastruktuuripanostuksiin kaikilla elämänaloilla, mikä on haaste julkistalouden kestävyydelle; tämänhetkisestä talousnotkahduksesta toipumisen jälkeen federaatiotalouden budjettialijäämän ennustetaan alkavan kasvaa uudelleen alkaneen vuosikymmenen lopulla niin, että 40 vuoden kuluttua se olisi lähes kolme prosenttia BKT:stä.
Australian ennustetaan nettovelkaantuvan uudestaan 2040-luvulle tultaessa, ja nettovelan arvioidaan olevan noin 20 prosenttia BKT:stä vuonna 2050 ja kasvavan siitä edelleen. Avaimena julkistalouden kestävyydelle ja laajemmin elintason ja elämänlaadun parantamiselle seuraavien neljän vuosikymmenen aikana hallitus korostaa tuottavuuden parantamista.
On myönteistä, että pääministeri Ruddin hallitus tähyää neljänkymmenen vuoden päähän tilanteessa,´jossa taantuman välttänyt Australian talous on kuitenkin edelleen trendikasvustaan jäljessä. Toisaalta´tulevaisuusraportti tarjoaa hallitukselle selustaa sen perustellessa paitsi käynnissä olevia infrastruktuurihankkeita myös toukokuun budjettiesityksessä odotettavissa olevia vaikeita kululeikkausehdotuksia. ”Kestävyysvaje” ja tuottavuuden parantamistarve siis puhuttavat sekä Suomessa että Australiassa. Maiden lähtökohdat ovat monelta osin erilaiset, mutta lääkkeitä etsitään samoilta suunnilta.
Kuva: jennifrog, flickr.com(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby3.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)