Vahvan talouskasvun Slovenia on mielenkiintoa herättävä investointikohde

Vahvan talouskasvun Slovenia on mielenkiintoa herättävä investointikohde

Slovenian talouden kasvu on jatkunut odotetusti vakaana. Vuoden 2018 BKT:n kasvuennustetta on hieman nostettu 4,4 prosenttiin. Tulevina vuosina kasvu tulee kuitenkin tasaantumaan noin kolmeen prosenttiin. Merkittävin talouden kasvua ajava tekijä on edelleen vahvat investoinnit.

Myös muut talouden mittarit ovat pääsääntöisesti myönteisiä. Työttömyys on jatkanut laskuaan 5,6 prosenttiin, pitkäaikaistyöttömyys on alle kolme prosenttia. Inflaation kasvu tasoittuu ollen vuonna 2018 1,9%. Reaalipalkat ovat nousseet noin kaksi prosenttia, ja yksikkökustannusten nousu kiihtynee. Julkishallinnon tase on noussut ylijäämäiseksi ja valtion velan määrä laskee.

Euroopan komissio ja IMF ovat kiinnittäneet Slovenian talouden kestävyyden kehittämisen suhteen erityistä huomiota investointien kasvattamiseen sekä väestön ikääntymisestä aiheutuvan kestävyysvajeen ratkaisemiseen. Slovenian hallitus tunnistaa nämä tarpeet ja pyrkii aktiivisesti tekemään uudistuksia talouden kestävyyden kehittämiseksi.

Kaupankäynti Suomen ja Slovenian välillä kasvaa. Slovenian viimeaikainen kiinnostus esimerkiksi metsäteollisuuden, digitalisaation ja kiertotalouden kehitykseen tarjoaa uusia kaupankäynnin mahdollisuuksia.

Slovenian talouden laaja-alainen elpyminen on jatkunut aiempien ennusteiden mukaisesti vahvana ja vakaana. Vuoden 2018 BKT:n kasvuennustetta on hieman nostettu 4,4 prosenttiin. Tulevina vuosina kasvu tulee kuitenkin hidastumaan, ja potentiaalisen kasvun oletetaan tasaantuvan noin kolmeen prosenttiin. Viennin markkinaosuus on jatkanut kasvua ja Slovenian vaihtotase pysyykin positiivisena, lähivuosina luvassa on vain pientä kasvun hidastumista. Valtion velka laskee huomattavasti lähestyen vuonna 2020 EMU:n vakaus- ja kasvusopimuksen 60%:n tasoa. Elvyttävästä talouspolitiikasta johtuvasta korkeahkosta julkisesta kulutuksesta huolimatta Slovenian julkishallinnon tase on noussut ylijäämäiseksi ja valtion velan määrä laskee.

Merkittävin Slovenian talouden kasvua edistävä tekijä on edelleen investoinnit. Euroopan komission mukaan investointeja tukevat tuotantolaitosten korkea käyttöaste, nousevat työvoimakustannukset ja rahoituksen parantunut saatavuus. Viime aikojen merkittävimmät kansainväliset investoinnit ovat koskeneet autoteollisuutta tukevaa teollisuutta, robotiikkaa sekä sahateollisuutta. Hyvä sijainti keskellä Eurooppaa yhdistettynä toimivaan infrastruktuuriin tukee investointeja. Mielenkiintoinen tuore esimerkki panostuksesta korkean teknologian investointeihin on suunnitelma perustaa Ljubljanaan kansainvälinen tekoälyn tutkimuskeskus. UNESCO:n rahoittama tutkimuskeskus tukisi osaamisellaan paikallista hallintoa, liike-elämää, tuotekehitystä ja koulutusta.

2017 2018 2019 2020
BKT:n kasvu 4,9 4,4  (4,5) 3,1 (3,4) 2,8 (2,8)
Vaihtotase 7,2 7,5 (6,4) 7,1 (5.2) 6,7 (4,3)
Valtion velka/BKT 74,1 69,9 (68,8) 66,2 (66,1) 62,5 (64,0)
Työttömyys 6,6 5,6 (5,1) 5,3 (4,8) 5,1 (4,9)
Inflaatio 1,6 1,9 (1,9) 1,9 (2,2) 2,1 (2,2)

Luvut ovat prosentteja. Tiedot ovat Euroopan komission arvioita. Suluissa IMF:n ennusteet.

Työttömyys on laskenut edelleen 5,6 prosenttiin ja laskenee myös jatkossa. Pitkäaikaistyöttömyys on laskenut alle kolmen prosentin. Kääntöpuolena työmarkkinoilla on pulaa työvoimasta, sillä työnantajien tarpeet ja työntekijöiden taidot eivät kohtaa etenkään ikääntyvien ja matalan osaamistason omaavien työntekijöiden kohdalla. Inflaatio on noussut 1,9 prosenttiin, mutta nyt kasvun oletetaan tasaantuvan. Reaalipalkat ovat nousseet noin 2 prosenttia, ja yksikkötyökustannusten nousu kiihtynee. Tästä huolimatta Slovenia nousi jälleen WEF:n kilpailukykyindeksissä jopa 13 sijaa ylöspäin sijalle 35.

Finanssisektorin rahoituspohja ja likviditeetti ovat vakaita. Pankkisektorin tilanne on kehittynyt huomattavasti kannattavuuden, vakavaraisuuden ja omistuksien laadun osalta. Asuntomarkkinat ovat kasvaneet ja asuntojen hinnat nousseet. Euroopan komissio näkee kasvun terveenä ilman merkkejä hintakuplista mutta seuraa tilanteen kehitystä. Slovenian vahvuutena on edelleen sosiaalisten oikeuksien toteutuminen, kuten pienehköt alueelliset erot ja tasa-arvoisuus. Esimerkiksi tuloeroja kuvaavassa gini-indeksissä Slovenia on Suomeakin edellä. Myös EU:n rahoitus ja ohjelmat tukevat Slovenian rakenneuudistuksia, kasvua ja kilpailukykyä.

Sekä Euroopan komissio että IMF kehottavat Sloveniaa kehittämään talouskasvun edellytyksiä entisestään. Komission mukaan investoinnit taitoihin, ympäristö-, liikenne- ja energiainfrastruktuuriin sekä tutkimukseen ja kehitykseen (T&K) vahvistaisivat kilpailukykyä ja tuottavuutta. Nyt investointien volyymi on alle EU-keskiarvon ja T&K-investoinnit ovat jopa laskeneet menneistä vuosista. Lisäksi suositellaan taloudellisin ja rakenteellisin uudistuksin esimerkiksi verotulojen lähteiden siirtämistä työn verotuksesta omaisuuden verotukseen, hallinnon laadun, läpinäkyvyyden ja ammattimaistumisen kehittämistä sekä työmarkkinoiden joustavoittamista. Ajan myötä kasvava huoli Slovenialle on väestön ikääntyminen, joka tulee rasittamaan eläke-, terveydenhuolto- ja vanhustenhoitojärjestelmiä kasvavissa määrin.

Slovenian hallitus tunnistaa talouden kehittämistarpeet ja on halukas tekemään vaadittavia reformeja. Euroopan komissio toteaa Slovenian tehneen merkittävää kehitystä komission asettamien maakohtaisten suositusten (CSR) täyttämiseksi. Vuodesta 2011 Slovenia on saavuttanut jo 88% kyseisistä suosituksista. Vuonna 2018 kehitystä tapahtui vaihtoehtoisten rahoituslähteiden, markkinoille pääsyn esteiden purkamisen, byrokratian helpottamisen ja valtionyhtiöiden yksityistämisen kohdalla, mutta esimerkiksi terveydenhuollon, pitkäaikaishoivan ja eläkkeiden reformoinnissa kehitys takkuaa. Hallitus on asettanut vuoden 2019 lisätalousarvioesitykseensä talouden kannalta tärkeitä prioriteetteja, kuten olosuhteiden luominen kestävälle talouskasvulle, tehokkaan terveydenhuoltojärjestelmän tuottaminen sekä digitalisaatio.

Suomalaisten yritysten kannalta mielenkiintoisia kehityksen kohteita Sloveniassa ovat esimerkiksi metsäteollisuus, digitalisaatio sekä kiertotalous. Slovenian pinta-alasta yli puolet on metsää, ja valtio on herätellyt metsäteollisuuttaan viime vuosina. Digitalisaation avulla pyritään kehittämään esimerkiksi valtionhallintoa, terveyspalveluita ja koulutusjärjestelmiä. Kiertotalouden osalta Slovenia pyrkii alueelliseksi suunnannäyttäjäksi ja on julkaissut Suomen tapaan kansallisen tiekartan kiertotalouden kehittämiseksi. Suomen ja Slovenian välinen kauppa kasvoi vuonna 2018 pysyen edelleen Suomelle alijäämäisenä. Tuonti Sloveniasta kasvoi 6% ollen 110,7 miljoonaa euroa. Vienti Suomesta oli 75,7 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa jopa 25% kasvua. Sloveniassa toimii noin kolmekymmentä suomalaisyritystä tai niiden edustajaa. Tilaa kaupankäynnin ja yhteistyön lisäämiselle on runsaasti.

Kaiken kaikkiaan Slovenian talouskasvu on vahvaa ja valtio on nousukauden huipulla. Muihin entisen Jugoslavian valtioihin nähden Slovenia edustaa taloudeltaan ja yhteiskunnalliselta hyvinvoinniltaan omaa luokkaansa. Eurokriisin jälkeisestä lamasta on vihdoin toivuttu täysin. Maltillisella talouspolitiikalla ja säätämällä tarpeellisia reformeja Slovenia voi jatkaa menestystään.

Linkit:

European Commission – Country Report Slovenia 2019

IMF – Country Report No.19/58 Republic of Slovenia

Slovenian investoinninedistämisviranomainen InvestSlovenia

Suomen ja Slovenian välinen kauppa

Teksti: korkeakouluharjoittelija Johannes Mielo