Vaaleja ei pelätä tiukentuvan budjetin Puolassa
Puolan talous on vakaassa kasvuvauhdissa, jota ylläpitää erityisesti kotimainen kysyntä. Tärkeimmän kauppakumppanin Saksan suotuisat näkyvät ovat avuksi. Pitkään puhutut talousuudistukset ovat toistaiseksi jääneet varsin niukoiksi. Vuoden 2011 budjetti keskittyy vajeen pienentämiseen erityisesti ALV:n korotuksella. Hallituksen taustajoukoissa on tapahtunut lievä siirtymä pohjoismaisen talousajattelun suuntaan. Puolassa muutoksilla on kuitenkin taipumus jäädä kesken.
Puolan talouskasvu ylsi vuoden toisella neljänneksellä 3,5 prosenttiin, mikä ylitti odotukset. Sitä auttoi erityisesti vahva kotimainen kysyntä. Inflaatio oli elokuussa 2,1 % edellisvuoteen verrattuna. Nyt monien tuotteiden hintojen odotetaan kuitenkin nousevan – tähän vaikuttavat mm. tulvat ja epäsuotuisat sääolot sekä suunniteltu arvonlisäveron nosto. Puolalaisten keskipalkka on pysynyt suunnilleen entisellä
tasolla ja on nyt 3359 zlotya (noin 860 euroa) kuussa.
Talousministeriö arvioi Puolan kauppavajeen nousevan tänä vuonna 12 miljardiin euroon. Talouskasvun päästyä vauhtiin tuonti on taas kasvanut vientiä nopeammin. Viennin arvioidaan tänä vuonna nousevan 18,4 prosentilla 116 miljardiin euroon ja tuonnin 19,4 prosentilla 128 miljardiin euroon. Näkemykset BKT:n kasvusta vaihtelevat 3 prosentin molemmin puolin.
Zloty on viime aikoina vahvistunut, ja valtiovarainministeriö arvio ensi vuoden keskikurssiksi 1 euro = 3,75 zlotya. Tämänvuotiset ennätystulvat tuhosivat mm. 80.000 km teitä, 59 siltaa, 18.000 taloa, 808 koulua ja 400 km rautatietä. Korjaamiseen menee arviolta 12 miljardia zlotya, mikä on 0,8 % BKT:sta. Valtion budjetissa tuhojen korjaamiseen on varattu 2,7 miljardia zlotya, ja EU:n katastrofirahastolta saadaan mahdollisesti 0,5 miljardia, mutta 9 miljardia pitää vielä löytää jostakin.
Tiukahko budjetti vaalivuodesta huolimatta
Puolan hallitus hyväksyi äskettäin budjettiesityksen vuodelle 2011. Sen perustana ovat oletus 3,5 prosentin kasvusta, 2,3 prosentin inflaatiosta ja 9,9 prosentin työttömyydestä vuoden lopussa. Valtion menoiksi suunnitellaan 313,47 miljardia zlotya (noin 80 miljardia euroa) ja tuloiksi 273,27 miljardia. Vajeen pienentäminen on budjetin suurimpia haasteita - vuonna 2007 budjettivaje oli 1,9 prosenttia, mutta nousi viime vuonna jo 7,1 prosenttiin BKT:sta. Hyväksytyssä budjetissa vaje pienenee aiemmin suunnitellusta 48,3 miljardista 40,2 miljardiin zlotyyn, eli noin 10 miljardiin euroon. Tämä vastaa 2,7 prosenttia maan BKT:sta. Tämän vuoden budjetissa vaje ennakoitiin 52,2 miljardiksi, mutta se näyttää jäävän hieman matalammaksi.
Säästöihin kannustavat varsinkin Puolan lakien määräämät erityismenettelyt, jotka aloitetaan jos velka nousee yli 55 prosentin ”turvakynnyksen” BKT:sta. Siinä tilanteessa mm. veronkorotukset ja menoleikkaukset olisivat pakollisia. Valtionyritysten yksityistämisestä uskotaan ensi vuonna tulevan 15 miljardin
tuotot, ja vuoteen 2013 mennessä yhteensä 55 miljardia zlotya. Merkittävin lisätulo budjettiin, 5 miljardia zlotya, saadaan ALV:n tilapäisestä nostosta 23 prosenttiin (nykyisin 22 %). Veron nousu on niin pieni, että sen ei uskota heikentävän talouskasvua. Oppositiopuolue Laki ja oikeus (PiS) vastustaa voimakkaasti ALV:n nostoa ja haluaisi sen sijaan pankkiveron. Ajatus on saanut jonkin verran kannatusta myös muista puolueista.
Analyytikkojen mukaan budjetin luvut sinänsä näyttävät hyviltä; talous kasvaa vakaasti ja vajetta hillitään. Toimenpiteet eivät kuitenkaan ole kovin tehokkaita, esimerkiksi maataloussektorin vakuutusuudistus ei etene. Kasvuoletukset ovat suhteellisen optimistisia, ja siksi on olemassa riski, että velka nousee yli 55 prosentin kynnyksen. Haluttomuus nostaa veroja merkitsee myös, että valtiolla ei ole suuria mahdollisuuksia investoida koulutukseen, tutkimukseen ja muihin tulevaisuuteen vaikuttaviin tekijöihin.
Kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut viime vuosina. Myöhässä olevien velkojen määrä nousi vuoden toisella neljänneksellä 15 prosentilla 21,97 miljardiin zlotyyn. Lähes 2 miljoonalla puolalaisella on ongelmia velkojensa kanssa; keskimääräiset rästit ovat 11 395 zlotya. Puola on vielä kaukana perinteisistä hyvinvointivaltioista, ja monien kotitalouksien rahat ovat tiukalla. Kansalaisten velat koostuvat kulutusluottojen lisäksi myös tavallisista elinkustannuksista, kuten sähkö- ja kaasulaskuista sekä vuokrista.
PO painottaa yhteistyötä ja kansan tukea
Uusi presidentti Bronisław Komorowski on korostanut yhteistyön merkitystä myös talousasioissa. Hän teki ensimmäisen virallisen ulkomaanmatkansa Brysseliin 1.9. Tässä yhteydessä hän totesi Puolan tekevän kaikkensa yhteisön ongelmien ratkaisemiseksi. Puola tulee osallistumaan myös niihin integraatiota edistäviin toimiin, joihin se ei ole muodollisesti sitoutunut.
Euroon liittymisen suhteen Puolalla ei ole kiirettä. Uusimmat arviot pohtivat valuuttakurssin sitomisesta vuonna 2014, jolloin yhteisvaluutta voitaisiin ottaa käyttöön vuonna 2016 tai 2017. Presidentinvaalien voiton jälkeen suurimman puolueen Kansalaisfoorumin (PO) asema on varsin vahva, ja se voisi halutessaan viedä läpi laajojakin talousuudistuksia. Ecofin on suositellut Puolalle rakenteellisen vajeen vähentämistä 1,25 prosentilla BKT:sta vuosittain. Tähän tarvittaisiin kuitenkin
lakimuutoksia, joista pitäisi nyt keskustella.
Tämän syksyn aluehallintovaalit ja ensi vuoden parlamenttivaalit hillitsevät PO:n intoa toteuttaa uudistuksia, jotka ärsyttäisivät äänestäjiä. PO:n johto on viimeksi perustellut uudistusten hitautta kansan tahdolla; poliitikkojen pitää saada kansan hyväksyntä toimilleen, ja kansa ei hyväksy etujen leikkauksia. Parlamentin käsittelyyn on kuitenkin tulossa syksyn mittaan paljon uudistuksia, jotka entinen presidentti Kaczyński esti veto-oikeudellaan. Nämä liittyvät mm. sosiaalipolitiikkaan, julkistalouteen ja terveydenhuollon uudistuksiin.
Taustavaikuttajat muuttavat talousajattelua
Presidentti Komorowski on viime aikoina nimittänyt moniin tehtäviin vasemmistotaustaisia vaikuttajia; yksi keskeisistä on keskuspankin pääjohtaja Marek Belka. Belka puolestaan on palkannut pankkiin henkilöitä, joiden kanssa hän työskenteli ollessaan valtiovarainministerinä ja pääministerinä 2000-luvun alussa. Muutos on suhteellisen suuri, sillä pankin henkilöstö on vaihtunut varsin vähän sitten vuoden 1991. Belka luonnehtii itseään valtavirran ekonomistiksi, joka ei koskaan ole ollut monetaristi, vaikka toikin monetarismin Puolan talouskeskusteluun.
Joidenkin arvioiden mukaan Puolan talouden kulisseissa on meneillään suhteellisen suuri muutos. Maassa on parikymmentä vuotta noudatettu talousoppeja, joilla tuolloinen valtiovarainministeri Leszek Balcerowitz toteutti talouden siirtymän kapitalismiin. Niihin on kuulunut vahva luottamus markkinavoimiin ja valtion pienehkö rooli, usko matalaan verotukseen ja yksityisen omistuksen korostaminen. Viime aikoina keskeisiin taloudellisiin tehtäviin on noussut henkilöitä, jotka ovat kannattaneet hieman erilaista linjaa.
Ensin Michał Boni hallituksen taloudellisena neuvonantajana ryhtyi korostamaan taloutta sosiaalisena prosessina. Boni on mm. todennut, että taloudessa pitäisi olla enemmän ”Suomea Irlannissa”, mikä viittaa mm. valtion aktiiviseen rooliin teollisuuden uudistamisessa. Pääministeri loi keväällä uuden hallitusta avustavan talousneuvoston, jota johtaa Jan Krzystof Bielecki. Tämä toimi vuosia Puolan suurimman yksityisen pankin johdossa, ja hänen sanotaan tuoneen talouspolitiikkaan liiketaloudellista realismia.
Monien yllätykseksi myös Bielecki on asettunut tukemaan valtion vahvempaa roolia taloudessa. Viimeisimpänä linkkinä uuden ajattelun ketjuun liittyi Belka, joka korostaa pragmatismia doktriinin sijaan. Ajattelutavan muutos on herättänyt myös huolestusta politiikkojen piirissä, jotkut kokevat sen uhkana.
Keskeinen ongelma Puolan talousuudistuksissa on kuitenkin ollut pitkäjänteisyyden puute. Kukin hallitus on pystynyt enimmillään pari vuotta tehokkaasti toteuttamaan ideoitaan; vaaleissa valta on vaihtunut, ja ideat korvattu uusilla. Valtaapitävillä ei ole malttia odottaa uudistusten vaikutuksia, vaan tuloksia on haluttu nähdä heti. Pääministeri Tuskin johtaman PO:n kannatusluvut ovat 50 prosentin tuntumassa,
ja nyt näyttää että se ensimmäisenä puolueena järjestelmänmuutoksen jälkeen voisi pysyä vallassa pitempään kuin yhden kauden. Tämä toisi hyvän pohjan laajakantoisemmalle suunnittelulle, mutta vaatisi uudenlaista ajattelua.
Kuva: makerbot(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby2.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)