Välikatsaus Tanskan ilmastotoimiin: 70% päästövähennyksiin on vielä matkaa

Välikatsaus Tanskan ilmastotoimiin: 70% päästövähennyksiin on vielä matkaa

Tanskan ilmastolaki hyväksyttiin parlamentin laajalla enemmistöllä joulukuussa 2019. Sitovaksi tavoitteeksi määriteltiin kasvihuonepäästöjen alentaminen 70%:lla vuoteen 2030 mennessä. Ilmastoneutraaliksi pyritään viimeistään 2050. Tanska on kuitenkin viimeisimpien arvioiden mukaan jäämässä tavoitteistaan jälkeen; tämänhetkisillä toimilla ja sopimuksilla saavutetaan vain noin 55% päästövähennykset.

Kööpenhaminan ilmakuva. Kuva: Pixabay
Kööpenhamina. Kuva: Pixabay

Uusia ilmastosopimuksia ja aloitepaketteja maatalous-, tieliikenne- ja verosektoreille

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii muutoksia monilla yhteiskunnan alueilla. Syyskuussa 2020 julkaistussa kansallisessa ilmasto-ohjelmassaLinkki toiselle web-sivustolle. luetellaan erilaisia hankkeita, joilla päästövähennykset pyritään toteuttamaan. Toistaiseksi sopimukset on solmittu tieliikennesektorin ja veroreformin lisäksi jätehuolto-, vesi- ja kiertotaloussektorinLinkki toiselle web-sivustolle., sekä energiasektorinLinkki toiselle web-sivustolle. osalta. Maatalouden viherryttämissopimuksesta neuvotellaan parhaillaan.

Maatalouden hiilidioksidipäästöjen osuus Tanskan kokonaispäästöistä on noin 22%. Ilman toimenpiteitä maatalouden päästöt tulisivat vuoteen 2030 mennessä muodostamaan kokonaispäästöistä yli kolmanneksen. Hallituksen huhtikuussa 2021 julkaisemassa aloitepaketissaLinkki toiselle web-sivustolle. päästöjä esitetään leikattavaksi muun muassa muuttamalla 88 500 hehtaaria viljelysmaata kosteikoiksi tai kesannoksi, panostamalla typpipäästöjä vähentäviin toimenpiteisiin, sekä tiukentamalla rehun rasvapitoisuutta ja lietelannan käsittelyä koskevia vaatimuksia.

Hallitus luottaa suunnitelmassaan vahvasti tulevaisuuden teknologioihin, kuten ruohon biojalostukseen ja pyrolyysiin, jonka avulla maatalouden jäännöstuotteet voidaan muuntaa polttoaineeksi ja kivihiileksi. Vihreään tutkimukseen ja maatalouden kehitykseen aiotaan allokoida 780 miljoonaa kruunua ja EU:n maataloustuista halutaan lohkaista entistä suurempi osuus ”vihreisiin toimenpiteisiin”. Päästömaksuja tai lihantuotannon ja -kulutuksen vähentämistä ei aloitteissa mainittu.

Kokonaisuudessaan hallitus haluaa leikata maataloussektorin hiilidioksidipäästöjä seitsemällä miljoonalla tonnilla, josta viiden miljoonan tonnin vähennykset ovat riippuvaisia tulevaisuuden teknologisista ratkaisuista. Aloitepaketista neuvotellaan seuraavaksi tukipuolueiden kanssa.

Tieliikennesektorin ilmastotoimistaLinkki toiselle web-sivustolle. päästiin sopuun joulukuussa 2020. Uudistuksilla pyritään erityisesti autokannan viherryttämiseen; tavoitteena on nostaa nolla- ja matalapäästöisten autojen määrää miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä Tanskan 2,7 miljoonasta autosta noin 40 000 on sähkö- tai hybridiautoja. Sähköautojen ostamiseen kannustetaan muun muassa poistamalla tai madaltamalla rekisteröintimaksuja ja pitämällä lataussähkön hinta alhaisena vuoteen 2030 saakka.

Reformi rahoitetaan osin bensa- ja dieselautoille kohdistetuilla veroilla ja maksuilla, osin valtion budjetin ”vihreällä jakovaralla”. Autokannan sähköistämispyrkimysten lisäksi raskaan liikenteen tiemaksuista tehdään kilometriperusteisia ja ympäristöystävällisempien polttoaineiden laajamittaisempaa käyttöä edistetään. Kokonaisuudessaan tieliikennettä koskevilla toimenpiteillä tavoitellaan 2,1 miljoonan tonnin päästövähennyksiä.

EU-tasolla Tanska aikoo työskennellä fossiilisten autojen myyntikiellon aikaansaamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Uudella sopimuksella on jo nyt ollut merkittävä vaikutus tanskalaisten autovalintoihin. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lähes 24% uusista rekisteröidyistä autoista oli sähkö- tai hybridiautoja, vuonna 2020 vastaava luku oli 8,9%.

Vihreän veroreformin sopimuksellaLinkki toiselle web-sivustolle. tavoitellaan päästövähennysten lisäksi tanskalaisten vihreiden ratkaisujen edistämistä ja työpaikkojen luomista. Teollisuuden energiaverotusta korotetaan vuodesta 2023 lähtien ja vihreisiin ratkaisuihin sijoittaville yrityksille tarjotaan verohelpotuksia 5,2 miljardin kruunun edestä. Yleisestä hiilidioksidiverosta ei kuitenkaan päästy sopuun. Suurin osa reformin rahoituksesta tulee Tanskan kansallisesta EU-elpymissuunnitelmastaLinkki toiselle web-sivustolle., jonka painopistealueina ovat ilmasto, vihreä siirtymä ja digitalisaatio.

Nykyisillä toimilla saavutetaan noin 55% päästövähennykset

Riippumaton asiantuntijaneuvosto Klimarådet arvioi ilmastolain mukaisesti hallituksen ilmastotoimien edistymistä vuosittain. Ensimmäinen, helmikuussa 2021 julkaistu raporttiLinkki toiselle web-sivustolle. oli varsin kriittinen: Tanska on jäämässä jälkeen päästövähennystavoitteestaan. Eri sektorien ilmastosopimuksia on laadittu kiitettävä määrä, mutta politiikkaa leimaa kokonaisuudessaan vahva usko ratkaisuihin, joita ei vielä ole olemassa. Myös päästömaksujen käyttöönoton hitautta on arvosteltu niin asiantuntijoiden kuin elinkeinoelämänkin taholta.

Klimarådetin lisäksi myös Tanskan energiavirasto seuraa päästövähennystavoitteiden toteutumista. Viraston huhtikuussa 2021 julkaiseman selvityksenLinkki toiselle web-sivustolle. mukaan Tanskan nettopäästöt tulevat tämänhetkisillä toimenpiteillä ja sopimuksilla laskemaan 55% vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Toisaalta hallituksen toimet ovat jo nyt leikanneet päästöjä 8,2 miljoonalla tonnilla, mikä vastaa 41% tavoitelluista vähennyksistä. Nopean edistyksen taustalla on muun muassa ympäristöystävällisemmän kaasun käytön lisääntyminen, sekä sähkön- ja lämmöntuotannon päästöjen väheneminen.

Ilmastolain 70% päästövähennystavoitteeseen on kuitenkin vielä pitkä matka. Klimarådetin mukaan vuoden 2025 välitavoitteeksi olisi asetettava vähintään 54% vähennykset, jotta lopulliseen tavoitteeseen olisi mahdollista yltää. Hallitus oli välitavoiteneuvotteluihin lähtiessään varovaisemmalla kannalla ja ehdotti 46-50% vähennyksiä, mutta myöntyi lopulta tukipuolueiden vaatimukseen korkeammasta tavoitteesta.  Lopulliseksi välitavoitteeksi asetettiin 50-54%.

 

Teksti: Julia Grönholm