Uusilla kannustimilla vauhtia Turkki-investointeihin
Turkin hallitus pitää maahan suuntautuvan investointivirran kasvattamista tärkeänä maan talouskasvun jatkumisen kannalta. Vuonna 2009 nopeasti vähentyneet investoinnit ovat saaneet hallituksen panostamaan yhä enemmän kannustinjärjestelmän kehittämiseen. Järjestelmän pääasiallisia välineitä ovat vapautus tullausvelvollisuuksista sekä vapautus arvonlisäverosta. Erilaisia kannustimia löytyy muun muassa suurinvestoinneille, pkyrityksille, sektori- ja aluekohtaisille investoineille, tutkimukseen ja kehitykseen sekä yliopistojen kanssa tehtävään yhteistyöhön.
Turkin viime vuosikymmenen nopean talouskasvun myötä investointikiinnostus Turkkia kohtaan on kasvanut. Kun vuonna 2001 suoria ulkomaisia investointeja tuli reilun kolmen miljardin USD arvosta, tuli niitä vuonna 2007 jo lähes 22 miljardia USD. Kriisivuonna 2009 suoria ulkomaisia investointeja tehtiin kuitenkin enää vajaan kahdeksan miljardin dollarin arvosta.
Turkin kauppatase on raskaasti alijäämäinen. Ulkomaisten investointien houkutteleminen Turkkiin onkin tärkeää talouskasvun yläpitämiseksi. Parantaakseen houkuttelevuuttaan investointikohteena. Turkki on kehittänyt kannustejärjestelmän, jonka tarkoitus on houkutella investoijia niin tuotantoon, palvelutarjontaan, energiasektorille kuin vientiinkin. Kannustimet koskevat tasapuolisesti niin turkkilaisia kuin ulkomaisiakin investoijia. Suorista ulkomaisista investoinneista Turkkiin 75 prosenttia tulee EU:sta.
Kannustejärjestelmä perustuu alueelliseen jaotteluun, jossa Turkin provinssit on jaettu neljään kategoriaan. Tukien määrä on porrastettu alueiden taloudellisen ja teollisen kehittyneisyyden mukaan.
Ensimmäinen kategoria (Zone 1) kattaa Turkin neljä suurinta kaupunkia Istanbulin, Ankaran, Izmirin ja Bursan sekä niiden teollistuneet lähialueet. Toiseen vyöhykkeeseen (Zone 2) kuuluu Turkin Egeanmeren ja Välimeren rannikko, lukuun ottamatta Izmiriä ja Syyrian rajalla sijaitsevaa Hatayta. Tällä´vyöhykkeellä sijaitsee useita suuria satamia ja alue on hyötynyt myös Turkin matkailun kehittymisestä.
Kolmanteen vyöhykkeeseen (Zone 3) kuuluu suuri osa Keski-Anatoliaa, jossa sijaitsee useita Turkin uuden talouskasvun moottoreina toimineita kaupunkeja, niin sanottuja Anatolian tiikereitä. Näitä ovat muun muassa Kayseri, Gaziantep, Kahramanmaraş, Konya ja Çorum. Suurimmat kannustimet saa neljännellä vyöhykkeellä (Zone 4), joka pitää sisällään taloudellisesti vähemmän kehittyneen Itä-
Turkin sekä Ankaran ja Mustanmeren välisen alueen. Ankaran pohjoispuolella on siis kannustimien osalta jyrkkä raja ensimmäisen ja neljännen vyöhykkeen välillä.
Kannustejärjestelmän pääasiallisia välineitä ovat a) vapautus tullausvelvollisuuksista ja b) vapautus arvonlisäverosta. Suuren kokoluokan investointeja tekeville Turkki lupaa vuoden 2010 loppuun mennessä tehtäville investoinneille kahden (Zone 4) ja kymmenen (Zone 1) prosentin väliin sijoittuvan yhtiöveron. Yhtiövero nousee vuoden 2010 alun jälkeen tehdyissä investoineissa 4-15 prosenttiin. Lisäksi valtio lupaa helpotusta sosiaaliturvamaksuihin sekä mahdollisuuden tonttiin.
Suuren luokan investoinnin määrittely vaihtelee sektoreittain. Kaivostoiminnan, lentokoneteollisuuden, lääke- ja optiikkateollisuuden, joidenkin elektroniikkateollisuuden osa-alueiden sekä rautateiden osalta alaraja on 50 miljoonaa Turkin liiraa (TL). Satamien ja autoteollisuuden rajana on 250 miljoonaa TL ja kemian- sekä öljyteollisuuden miljardi TL.
Kannustimia annetaan myös sektori- ja aluekohtaisesti. Ensimmäiselle vyöhykkeelle ohjataan erityisesti korkeaa teknologiaa vaativia investointeja lupaamalla edellä mainitun lailla alhainen yhtiövero. Valtio ottaa myös maksettavakseen yrityksen sosiaaliturvamaksut kahdesta seitsemään vuoteen. Toiselle vyöhykkeelle ohjataan erityisesti konepaja-, elintarvike-, paperi- ja tekstiiliteollisuutta sekä matkustajien
ja tavaroiden merikuljetuksiin kohdistuvia investointeja. Kolmannelle ja neljännelle vyöhykkeelle houkutellaan maatalous-, vaate-, muovi- ja kumi- sekä metalli- ja matkailuteollisuutta. Turkin valtio kannustaa yrityksiä palkkaamaan naisia ja nuoria maksamalla osittain työnantajan pakollisia sosiaaliturvamaksuja.
Turkki tarjoaa kannustimia myös tutkimukseen ja kehitykseen (R&D) uuden tutkimus ja kehitys lainsäädäntönsä mukaisesti. Laki mahdollistaa kannustimien myöntämisen aina vuoteen 2024 saakka. Kannustimet edellyttävät vähintään 50 hengen palkkaamista tutkimuskeskukseen. Tutkimuskeskuksen työntekijät saavat verovapauden vuoden 2013 loppuun saakka sekä 50 prosentin vapautuksen sosiaaliturvamaksuista viiden vuoden ajaksi. Työnantaja saa vapautuksen asiakirjojen leimaverosta eikä tiettyjen julkisten toimijoiden ja kansainvälisten järjestöjen myöntämiä varoja lasketa verokantaan.
Lisäksi tiedemiehille on tarjolla käynnistysavustusta (techno-initiative capital) 100.000 TL:aan (n. 50.000 €) saakka. Yli 500 henkilöä työllistävät tutkimuskeskukset voivat vähentää verokannastaan tutkimukseen ja kehitykseen käytetyt kulut sata prosenttisesti. Mikäli tutkimukseen ja kehitykseen käytetyt kulut kasvavat, voi tutkimuskeskus edellä mainitun vähennyksen lisäksi vähentää verokannastaan
myös edellisvuoteen verrattuna tulleen lisäyksen 50-prosenttisesti.
Turkki myöntää tukea myös tuotanto-, elintarvike-, matkailu-, opetus-, terveys-, kaivos- ja tietokoneohjelmistosektoreilla toimiville pk-yrityksille. Pk-yrityksille annetaan vapautuksia tullausvelvollisuuksista ja maahantuotujen tai Turkissa valmistettujen koneiden ja laitteistojen arvonlisäveroista. Pk-yritykset voivat saada valtiolta myös luottotukia.
Valtio voi myöntää Industrial Thesis – ohjelmansa (SANTEZ) kautta suoraa tukea yliopistojen kanssa yhteistyössä tehtäviä hankkeisiin. Hankkeiden tulee liittyä uusien teknologioiden soveltamiseen, prosessien kehittämiseen, laadun parantamiseen tai ympäristöön. Tällaisiin hankkeisiin myönnettävä suora tuki voi kattaa enintään 75 prosenttia hankkeen kokonaisbudjetista kolmen vuoden ajan. Turkin teknologiakehitysrahasto TTGV voi lisäksi myöntää korottomia pitkäaikaisia lainoja uusiutuvan energian tuotantoa, energiatehokkuutta ja ympäristövaikutusten parantamista koskeviin hankkeisiin. Tuen kokonaismäärä on maksimissaan 50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Valtio tukee myös enintään kuusi kuukautta kestäviä ammatillisia harjoittelujaksoja.
Lisätietoja kannustinjärjestelmästä löytyy Turkin investointiviraston internet-sivuilta: www.invest.gov.tr(Linkki toiselle web-sivustolle.).
Kuva: Gabriel Amadeus(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby2.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)