Uusi-Seelanti ja koronavuosi 2020

Uusi-Seelanti ja koronavuosi 2020

Uusi-Seelanti otti ripeästi tiukat toimet käyttöön koronan leviämisen estämiseksi alkuvuodesta 2020. Ns. ensimmäisestä aallosta maa selvisikin hyvin ja nopealla aikataululla. Elokuussa Aucklandissa uudet tartuntatapaukset aiheuttivat jälleen kuitenkin huolta ja maan hätätason noston, mutta tästäkin toivuttiin. Bruttokansantuote on ollut laskussa ja kaikki kaupanalat kärsivät, mutta työllisyys on pysynyt kohtuullisella tasolla. Vapaakauppaneuvotteluja jatketaan usealla rintamalla, ja vahvan taloutensa vuoksi Uusi-Seelanti on hyvin asemoitunut selviämään koronan aiheuttamista haasteista.

Uusi-Seelanti on saanut maailmalla paljon huomiota ripeistä ja voimakkaista toimistaan koronan leviämisen estämiseksi alkuvuonna 2020. Maaliskuussa Uudessa-Seelannissakin levinnyt korona pakotti pääministeri Jacinda Ardernin toimeenpanemaan tiukkoja rajoituksia; mm. maan ulkorajat suljettiin, sisäinen matkustaminen kiellettiin ja 25.3 koko maa määrättiin korkeimmalle, hätätasolle 4. Vain välttämättömimmät palvelut (lääkärit, apteekit ja mm. ruokakaupat) jatkoivat toimintaansa jokseenkin normaalisti, muuten useilla kaupanaloilla kaikki pysähtyi. Koronan ”ensimmäisestä aallosta” Uusi-Seelanti selviytyikin tartuntojen suhteen erinomaisesti, ja tasolle 1 siirryttiin kesäkuussa. Maan täydellisen sulkemisen taloudelliset vaikutukset selvinnevät kuitenkin vasta pitkällä tulevaisuudessa.

Uuden-Seelannin asukasluku on noin 4,886 miljoonaa, josta pääkaupunki Wellingtonissa asuu noin 10 prosenttia. Suurin kaupunki on Auckland (1,65 milj. asukasta), ja se on myös Uuden-Seelannin kaupan ja talouden keskus. Elokuun puolivälissä Aucklandissa todettiin ensimmäiset yhteiskunnassa tartunnan saaneet tapaukset (community transmission) 102 ”puhtaan” päivän jälkeen (maan muut tartunnat olivat olleet ulkomailta tulleilla pakollisessa karanteenissa, joten hallittuja). Vaikka tartuntojen määrä oli pieni, tämä aiheutti kaupungin hätätason nostamisen jälleen tasolle 3, ja muun maan tasolle 2. Sittemmin Aucklandin taso on laskettu normaalille tasolle, mutta tiukat toimet ovat vaikuttaneet etenkin yritysten sekä maahantuojien ja –viejien toimintaan.

Uusi-Seelanti julkaisi toukokuussa talousarvionsa 2020-21 nimellä ”Rebuilding Together”, jossa mm. on varattuna 50 miljardia Uuden-Seelannin dollaria (NZD) koronan vastaisiin ja siitä elpymiseen liittyviin toimiin (COVID-19 Response and Recovery Fund). Budjettiin on tehty lukuisia hienosäätöjä tämän jälkeen, jotta pyrittäisiin entistä paremmin vastaamaan muuttuviin tilanteisiin. Yhteiskunnan ja yritysten tukeminen ja elpyminen pandemiasta ovat selkeästi kuitenkin pysyneet keskiössä.

Pandemia vaikutti myös Uuden-Seelannin syyskuulle suunniteltuihin parlamenttivaaleihin, jotka järjestettiin aikataulusta noin kuukauden myöhässä lokakuun 17. päivä. Vahvaa kansalaisten luottamusta nauttiva pääministeri Jacinda Ardern puolueineen (Labour, Työväenpuolue) voitti odotetusti vaalit Kansallispuoluetta (National Party) vastaan. Lukuisten asiantuntijoiden tulkinnan mukaan koronalla oli myös vaalitulokseen merkittävä vaikutus – kun vuoden alussa kannatusluvuissa puolueiden välillä ei ollut kovin merkittävää eroa, niin juuri koronakriisiin vastaaminen nosti Ardernin ja Työväenpuolueen selkeään voittoon. Etenkin Ardern pääministerinä on saanut laajaa kiitosta kansalaisilta, kuin myös ulkomailta, tavastaan hoitaa kriisi tehokkaasti ja hyvin: viimeisin yhteiskunnassa leviämään päässyt koronatapaus havaittiin 18.11, jonka jälkeen tapauksia ei joulukuun puoleen väliin ole ollut ollenkaan (lukuun ottamatta ulkomailta tulleilla karanteenissa).

Talouden indikaattorit

Alun perin asiantuntijoiden arviot koronan vaikutuksista Uuden-Seelannin talouteen olivat hyvin synkkiä, ja mm. työttömyyden uskottiin nousevan n. 9,5 prosenttiin. Joulukuussa sen kerrotaan kuitenkin olevan vain 5,3 prosenttia. Matala luku johtuu osittain hallituksen erinäisistä tuista niin työntekijöille kuin työnantajillekin, mutta myös siitä, että suuri osa töistä tehdään vähäisillä tunneilla tai tunteja ei ole ollenkaan. Useisiin muihin maihin verrattuna koronan vaikutukset Uuden-Seelannin työttömyystilanteeseen ovat kuitenkin olleet kohtuullisen pienet.

Uuden-Seelannin bruttokansantuote (BKT) laski ensimmäisellä vuosineljänneksellä 1,6% (asukasta kohden 2,2%), joka oli ensimmäinen neljännesvuosittainen pudotus sitten vuoden 2010, ja kokonaisuudessaan suurin pudotus sitten vuoden 1991.  Toisella vuosineljänneksellä (kesäkuussa 2020) lasku oli jopa 12.2% (asukasta kohden 12.6%), joka on maan historiassa suurin lasku koskaan. Vuositasolla kesäkuusta 2019 kesäkuuhun 2020 BKT laski kuitenkin vuositasolla vain 2 %.

Noin 25 prosenttia taloudesta koostuu teollisuudesta. Laajamittaiseen tuotantoon kuuluvat elintarviketeollisuus, metalliteollisuus ja paperi- ja metsäteollisuus. Eniten ovat kärsineet lentoliikenteestä riippuvaiset alat, sillä lentoliikenne oli täysin pysähdyksissä hetken aikaa, ja on hyvin rajallista edelleenkin. Myös turismiin lentojen puute ja maan ulkorajojen sulkeminen ovat vaikuttanut dramaattisesti, josta esimerkkinä toimii turismista elävä Queenstown: 40 000 asukkaan kaupungissa käy vuosittain yli viisi miljoonaa turistia, joista reilut 60% ovat ulkomaalaisia matkustajia, eikä heitä ole maahan päässyt 25.3 lähtien.

Maan tukipilarina toimii maatalous. Noin 15% BKT:stä kattava maanviljelystuotanto putosi vuoden 2019 viimeiseltä vuosineljännekseltä 3404 miljoonasta vuoden 2020 ensimmäiselle vuosineljännekselle 3341 miljoonaan NZD – muutos, joka oli kuitenkin oletettua pienempi.
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi Uuden-Seelannin talouden menevän tänä vuonna 7,2% miinukselle. Viimeisten 30 vuoden aikana Uuden-Seelannin talous on muuttunut OECD-maiden yhdeksi vapaimmista, ja se on myös kasvanut tasaisesti vuodesta 2010 lähtien, joten tilanne on laskusuhdanteesta huolimatta suhteellisen vahvalla pohjalla (etenkin huomioiden koronan maailmanlaajuiset taloudelliset vaikutukset). IMF arvioi Uuden-Seelannin talouden kasvavan 5,9% jo ensi vuonna. 

Kansainvälisistä kauppasuhteista

Tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat Australia, Kiina, EU, Yhdysvallat, Etelä-Korea, Japani, Intia, Thaimaa, Malesia ja Kanada. Maa käynnisti vapaakauppasopimusneuvottelut (Free Trade Agreement, FTA) EU:n kanssa heinäkuussa 2018. Neuvottelut ovat sujuneet kohtuullisen hyvin, ja sopimuksen toivottiin valmistuvan jo 2020, mutta koronan ja muiden haasteiden vuoksi näin ei kuitenkaan tapahtunut. Lisäksi kesäkuussa 2020 Uusi-Seelanti aloitti neuvottelemaan vapaakauppasopimusta Britannian kanssa brexitin seurauksena.

Uusi-Seelanti oli mukana Tyynenmeren alueen vapaakauppasopimusneuvotteluissa (Regional Comprehensive Economic Partnership, RCEP), joka allekirjoitettiin 15.11.2020. Se kattaa 10 ASEAN-maata sekä Australian, Uuden-Seelannin, Japanin, Etelä-Korean ja Kiinan. Intia jättäytyi sopimusneuvotteluista pois loppuvuodesta 2019. Huolimatta Intian poisjäännistä, RCEP muodostaa kauppablokin, joka tuottaa kolmanneksen maailman BKT:sta. Uuden-Seelannin viennistä yli puolet suuntautuu RCEP-alueelle, joten sopimuksella voi hyvinkin olla vaikutuksia maan taloudelle, vaikka Intia pois jääminen olikin Uudelle-Seelannille takaisku. 

Tulevaisuuden näkymiä

Uusi-Seelanti on hyvin asemoitunut ja vakaa maa. Kansainvälisessä vertailussa se sijoittuu useassa kategoriassa kymmenen parhaan joukkoon: vuonna 2018 se oli mm. maailman toiseksi vaurain maa (Legatum Prosperity Index) ja vuonna 2019 Global Peace Index listasi sen toiseksi rauhallisimpien maiden joukkoon. YK:n vuoden 2020 World Happiness Reportin mukaan Uusi-Seelanti on sijalla kahdeksan. 

Vaikka huomioidaan syvemmät, maailmanlaajuiset ja pitkälle tulevaisuuteen kestävät haasteet työmarkkinoilla ja taloudessa, ovat näkymät Uudessa-Seelannissa paremmat kuin odotettiin. Rajoituksia on purettu, ihmiset palaavat normaalimpiin kulutustapoihin, ja maan ulkorajojen ollessa kiinni kotimaan turismi lisääntyy. Joulukuussa pääministeri Ardern on myös arvioinut, että maan ulkorajat avataan mm. Australialle vuoden 2021 alkupuoliskolla. Euroopan huonontuneen korona-tilanteen vuoksi hän ei kuitenkaan ole antanut arvioita, koska rajat mahdollisesti avautuisivat eurooppalaisille. Uusi-Seelanti tarjoaa silti yhä mainioita tilaisuuksia suomalaisille yrityksille mm. sähköisen kaupankäynnin kautta ja etenkin vapaakauppasopimusten valmistuttua. Vahvan, jo kymmenisen vuotta nousujohteisen taloutensa vuoksi hallitus on pystynyt tukemaan työllisyyttä ja elinkeinoelämää kiitettävästi, ja muutenkin toimenpiteitä tilanteen normalisoimiseksi ja talouden vahvistamiseksi toteutetaan koko ajan.