Uudistuuko Uzbekistan ?

Moskeija Tashkentissa Kuva: Tuula Yrjölä

Uzbekistan on kehittyvä markkina-alue, jota suomalaisyritystenkin kannattaa pitää silmällä. Uzbekistanin talouskasvun uskotaan jatkuvan ja valtio pyrkii aktiivisesti monipuolistamaan taloutta. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on arvioinut Uzbekistanin dynaamisimmin kehittyväksi taloudeksi IVY-alueella ja yhdeksi viidestä nopeimmin kasvavista talouksista koko maailmassa. Läntistä teknologiaosaamista halutaan houkutella maahan.  Muutosta maan ylhäältä johdettuun poliittiseen järjestelmään tuskin on odotettavissa lähivuosina.

Yksi viidestä nopeimmasta

Uzbekistan kiinnostaa lisääntyvässä määrin kansainvälisiä yrityksiä, vaikka maan investointi-ilmapiirissä on vielä runsaasti toivomisen varaa. Uzbekistanin talouskasvun uskotaan jatkuvan ja valtio pyrkii aktiivisesti monipuolistamaan taloutta.

Uzbekistanin hallinnolla on vahva draivi päällä kauppakumppanien kirjon laajentamiseksi myös läntisiin maihin ja yrityksiin. Läntistä teknologiaosaamista halutaan houkutella maahan. Myös lännessä on herätty Keski-Aasian väkirikkaimman maan tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on arvioinut Uzbekistanin dynaamisimmin kehittyväksi taloudeksi IVY-alueella ja yhdeksi viidestä nopeimmin kasvavista talouksista koko maailmassa. Maalla on potentiaalia kehittää korkean jalostustason tuotantoa runsaista luonnon- ja mineraalivarannoistaan. Teollisuudenaloista autojen ja maatalouskoneiden tuotannon, bioteknologian, lääketeollisuuden ja korkean teknologian tuotteiden kehitys on ollut vahvinta. Uzbekit arvostavat suuryrityksiä, nk. ”Fortune 500”-firmoja kuten General Motorsia, jolla on tuotantoa maassa.

Myös telekommunikaatiosektorin kehitys on dynaamista. Mobiilipalvelujen käyttäjien määrä kasvaa nopeasti. Uzbekistanissa on tällä hetkellä viisi teleperaattoria jotka palvelevat jo 10,8 miljoonaa käyttäjää, eli noin kolmannesta maan 28 miljoonasta asukkaasta.

Sveitsi johtava läntinen kauppakumppani

Uzbekistan käy edelleen kauppaa pääasiassa muiden IVY-maiden kanssa. Eurooppalaisista mm. saksalaiset, britti- ja puolalaisyritykset toimivat aktiivisesti Uzbekistanin markkinoilla. Sveitsi on Uzbekistanin kolmanneksi suurin kauppakumppani Venäjän ja Kiinan jälkeen ja viiden suurimman partnerin listalla ainoa länsimaa.

Viime kuukausina Uzbekistanissa on vieraillut useita ulkomaisia delegaatioita, mm. Yhdysvalloista, vahvistamassa kauppasuhteiden perustaa. Presidentti Karimovin helmikuinen matka Tokioon vahvisti Uzbekistanin ja Japanin välisiä kaupallistaloudellisia suhteita. Kauppa Intian kanssa kasvaa.

Kiinan taloudellista mahtia pelätään, toisaalta kiinalaiset ovat mukana kultakaivosten ja öljyntuotannon kehittämisessä. Kiinaa ei kiinnosta tuotteiden valmistus Uzbekistanissa, joka taas on uzbekeille tärkein kaupankäynnin muoto.
 

Tavoitteena talouden uudistukset, monipuolistaminen

Uzbekistanin vuosien 2011- 2015 teollisuuden kehittämisohjelma tähtää talouden rakenneuudistuksiin ja teollisuusalojen monipuolistamiseen. Erityisesti prioriteettisektoreita, kuten energia-, kemian, tekstiili- ja muuta kevyttä teollisuutta, ei-rautametallurgiaa, kone- ja autoteollisuutta, lääketeollisuutta sekä maataloustuotteiden jalostusta ja rakennustarviketeollisuutta pyritään tehostamaan. Tuotantolaitteistojen modernisaatio ja innovaatioiden hyödyntäminen sekä erityisosaajien koulutus teollisuuden palvelukseen on nostettu prioriteeteiksi. Strategian mukaan tarkoituksena on myös lisätä vientituotteiden valmistusta ja taata tuotteiden kilpailukyky saattamalla tuotantostandardit kansainvälisten standardien mukaisiksi.

Suomellekin on löydettävissä mahdollisuuksia
 

Suomen vienti Uzbekistaniin vuonna 2009 oli noin 30,3 milj. euroa, muutosta edellisvuoteen -43 %. Aikaisempina vuosina maiden välinen kauppa on ollut kasvusuuntaista ja kasvun odotetaan jatkuvan, joskaan pk-sektorilla ei liene maahan asiaa vielä vuosiin. Pääosa viennistä on koostunut telekommunikaatioalan laitteista, paperista ja kartongista. Tuonti romahti vuonna 2009.

Uzbekistan ajaa aktiivisesti kaupallistaloudellisten suhteiden vahvistamista Suomen kanssa. Suomen Keskuskauppakamarin ja Uzbekistanin kauppakamarin välille on luotu suhteet. Finpro hoitaa Uzbekistanin kysymyksiä Kazakstanin toimistostaan käsin. Uzbekistan on esittänyt yritysfoorumien järjestämistä puolin ja toisin ja ilmaissut kiinnostuksen suomalaiseen telekommunikaatio- ja informaatio-teknologiaan, energia- ja terveysalan yhteistyöhön sekä matkailualan yhteyksiin.

Myös maatalousalan yhteistyössä nähdään mahdollisuuksia. Energiatehokkuuden ja vihreiden teknologioiden kehittäminen kiinnostaa ja suomalaisyritysten toivotaan osallistuvan tarjouskilpailuihin. Cleantech voisi tarjota yhteistyömahdollisuuksia. Terveysalalla voisi löytyä niin ikään yhteistyömahdollisuuksia, esimerkiksi lääkekehityksessä. Tälläkin sektorilla Uzbekistan toivoo investointeja, ei tuontia.

Energiasektori on Uzbekistanille prioriteetti. Maakaasu on yksi päävientituotteista. Uzbekistan tuotti vuonna 2009 61,4 mrd. m3 maakaasua ja 4,4 milj. tonnia öljyä. Energiatehokkuuden ja vihreiden teknologioiden kehittäminen kiinnostaa ja suomalaisyritysten toivotaan osallistuvan tarjouskilpailuihin. Cleantech voisi tarjota yhteistyömahdollisuuksia. Terveysalalla voisi löytyä niin ikään yhteistyömahdollisuuksia, esimerkiksi lääkekehityksessä. Tälläkin sektorilla Uzbekistan toivoo investointeja, ei tuontia.

Entäpä reunaehdot?

Uzbekistan tunnetaan maailmalla hyvässä ja pahassa puuvillantuotannostaan. Kielteistä on ihmisoikeusjärjestöjen ja laajemmin koko kansainvälisen yhteisön paheksuma koululaisten ja eri ammattikuntien pakkotyö puuvillankeruuaikaan. Puuvillaa ja puuvillatuotteita myydään kuitenkin paitsi mm. Kiinaan, Iraniin, Israeliin ja Yhdysvaltoihin, myös EU-maihin kuten Kreikkaan ja Iso-Britanniaan. Uzbekistanin tilastojen mukaan 77 % tekstiilituotannosta on yhteisyritysten ja ulkomaisten yritysten hallussa.

Kaupallisten ja muiden yhteyksien lisääntyminen Uzbekistanin ja Euroopan maiden välillä on myönteistä, sillä se tarjoaa uzbekistanilaisille mahdollisuuksia tutustua ympäröivän maailman eri yhteiskunnallisen kehityksen malleihin.

Uzbekistanissa asuvien länsimaalaisten neuvo on, että Uzbekistania ei voi painostaa muutokseen, hidas ja paikalliset sensitiivisyydet huomioon ottava lähestyminen toimii paremmin. Taloudelliset argumentit toimivat itse asiassa parhaiten. On myös ymmärrettävä, että aikakäsitys Keski-Aasiassa, ml. Uzbekistanissa, on itämainen. Sinne ei kannata mennä nopeiden tulosten toivossa, vaan varautuneena pitkäaikaiseen läsnäoloon ja luottamuksen rakentamiseen vähitellen.

Kaiken kaikkiaan Uzbekistan on kehittyvä markkina-alue, jota suomalaisyritystenkin kannattaa pitää silmällä. Muutosta maan ylhäältä johdettuun poliittiseen järjestelmään tuskin on odotettavissa lähivuosina. Demokratiavaje ja korrputio sekä toisaalta heikko ihmisoikeustilanne ovat asioita, joiden merkityksestä ja vaikutuksesta toiminta- ja investointi-ilmapiiriin kunkin yrityksen on tehtävä omat johtopäätöksensä.

Tuula Yrjölä

Kiertävä suurlähettiläs

 

Keski-Aasiaa käsittelevässä sarjassa aiemmin julkaistu: Tutkimaton Turkmenistan

http://www.kauppapolitiikka.fi/public/default.aspx?contentid=215882&nodeid=41393&contentlan=1&culture=fi-FI(Linkki toiselle web-sivustolle.)