Uudistuksia halutaan myös Djiboutissa
Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän levottomuuksista on merkkejä myös pienessä 750 000 asukkaan Djiboutissa. Erityisesti Jemenin tapahtumilla on vaikutusta, sillä kansalaisista suuri osa on alkuperältään jemeniläisiä.
Mielenosoitukset saivat alkunsa opiskelijoiden viattomasta mielenilmauksesta, jonka aiheena oli yliopisto-opiskelijoiden hylkääminen tentissä. Oppositiojohtajat tarttuivat tilaisuuteen ja ovat johtaneet mielenosoitusten sarjaa viikoittain perjantairukousten jälkeen. Mielenosoituksia on suunniteltu myös tulevalle perjantaille.
Djiboutin presidentti on sanonut sallivansa rauhalliset mielenosoitukset ja ilmoittanut, ettei väkivaltaa käytetä mielenosoittajia vastaan. Presidentti Guelle on luvannut epävirallisesti, että vaalien jälkeen voidaan harkita joitain uudistuksia.
Valta keskittynyt presidentille
Viime kädessä kaikki valta on keskittynyt presidentin ja hänen vaimonsa suvuille. Jo nämä presidentin epäviralliset puheet hermostuttavat ministereitä, jotka pelkäävät omien tehtäviensä puolesta, mikäli presidentti alkaisi suorittaa uudistuksia myös valtiojohdossa.
Mielenosoitukset ovat keskittyneet pääkaupunkiin, missä ne saavat näkyvyyttä. Presidentti oli poissa Djiboutista 18. helmikuuta, kun pääkaupungissa järjestettiin maan mittasuhteissa suuri mielenosoitus. Siihen osallistui 3 000–6 000 henkeä.
Mielenosoittajilla on selkeä vaatimus: maan itsenäisyyden ajan toisen presidentin, vuodesta 1999 valtaa pitäneen presidentti Ismaïl Omar Guellen on luovuttava vallasta välittömästi ja ennen 8. huhtikuuta pidettäviä normaaliaikaisia presidentinvaaleja.
Haasteina köyhyys ja työttömyys
Djiboutilaisten tulevaisuuden näkymät ovat synkkiä, mikä osaltaan tukee asukkaiden mielenosoitusintoa. YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä Djibouti on 148. sijalla169 maan joukossa. Työttömyysprosentti on 60 prosentin luokkaa.
Lupauksista huolimatta 18. helmikuuta pidetty mielenosoitus ei sujunut ilman väkivaltaa, ja tapahtumista kiertää kaksi versiota.
Yhden mukaan mielenosoittajat aloittivat väkivallan heittämällä poliiseja kivillä. Toisen tiedon mukaan poliisi puuttui väkivallalla rauhalliseen mielenosoitukseen ja ampui mielenosoittajia kumiluodeilla. Myös tiedot loukkaantuneiden ja kuolleiden määristä vaihtelevat. 18.–19. helmikuuta levottomuuksissa loukkaantui arviolta 100 ihmistä, ja tiedot kuolleiden määrästä vaihtelevat yhdestä kolmeen.
Hallitus valmis keskustelemaan
Djiboutin ihmisoikeusaktivisteja on pidätetty levottomuuksien yhteydessä. Djiboutissa olevat länsimaiden edustustot pitävät poliittiseen tilanteeseen liittyviä kokouksia ja keskustelevat Djiboutin hallituksen edustajien kanssa myös ihmisoikeusaktivistin tilanteesta. Djiboutin hallitus on valmis keskustelemaan.
Presidentin vastaisia mielenosoituksia Lontoosta tukeva, Djiboutissa vankeuteen tuomittu oppositiojohtaja, Abdourahman Boreh vakuuttaa kansan haluavan rauhallisia mielenosoituksia ilmaistakseen tunteitaan vapauden ja demokratian puutteesta. Kansa haluaa muutosta,uuden presidentin ja hallituksen. Presidentin ja hänen puolueensa People´s Rally for Progress (RPP) valtakausi on kestänyt liian kauan – 34 vuotta.
Vastamielenosoituksia presidentti Ismaïl Omar Guellen puolesta ei ole toistaiseksi pidetty.
Naapurimaiden tapahtumat säteilevät Djiboutiin
Djiboutin sijainti on geopoliittisesti tärkeä Punaisenmeren ja Adeninlahden rannalla. Sieltä käsin käydään taistelua terroristeja ja merirosvoja vastaan.
Entisen siirtomaaisännän Ranskan läsnäolo Djiboutissa näkyy; sillä on Djiboutissa muun muassa muutaman tuhannen hengen armeija. Yhdysvalloilla on ollut Djiboutissa tukikohta vuodesta 2001 lähtien. Suomalainen miinalaiva Pohjanmaa osallistuu Adeninlahdella Atalanta-operaatioon alkuvuodesta 2011.
Naapurimaiden tapahtumat ja tilanteet säteilevät Djiboutiin. Djiboutin kansalaisista suuri osa on alkuperältään jemeniläisiä ja niinpä Jemenin tapahtumilla on vaikutusta Djiboutiin. Laittomia siirtolaisia on paljon. Pieni maa on siirtolaisten väliasema, jonka kautta pyritään sopivan tilaisuuden tullen eteenpäin. Khat-huumeen kauppa vaikuttaa elämään Djiboutissa.
Sattumaa vai ei, mutta Djiboutin pohjoisosasta läheltä Eritrean rajaa löytyi äskettäin 150 kiloa räjähteitä. Yleisesti ei uskota, että räjähteet olisi varattu tulevia vaaleja varten. Olettamana on, että räjähteet ovat olleet jo pitkään rajalla, mutta ne vaan sattuivat löytymään nyt.
Vastaehdokkaita vaaleissa?
Vuonna 2010 Djiboutin perustuslakia muutettiin lisäämällä presidentin mahdollisten valtakausien määrä neljään, siten että Ismaïl Omar Guellen uudelleen valinta 2011 vaaleissa olisi perustuslain mukaista. Vuoden 2005 presidentin vaaleissa hänellä ei ollut vastaehdokkaita.
Huhtikuun 2011 vaaleissa mahdollinen vastaehdokas voisi olla Abdourahman Boreh. Hän on kuitenkin Lontoossa, tuomittuna pitkään vankeustuomioon Djiboutissa, joten hänen olisi vaikea osallistua presidentin vaalikamppailuun. Djiboutin kansalaisista vain 150 000 on äänioikeutettuja.
Djiboutin hallitus on ilmoittanut, että EU:n jäsenvaltiot voivat halutessaan osallistua vaalitarkkailuun presidentinvaaleissa. Yksi harvoista Djiboutissa toimivista kansainvälisistä järjestöistä on Democracy International, jonka tarkoituksena on valvoa tulevia presidentinvaaleja.
Etiopia ei ole juuri kommentoinut Djiboutin tapahtumia, mutta on huolissaan omasta pääsystään merelle.