Uuden-Seelannin markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Uusi-Seelanti on Suomen kanssa samankaltainen ja -kokoinen markkina keskellä eteläistä Tyyntä valtamerta. Maa on toipunut pandemiasta hyvin, mutta taantumariski vuodelle 2023 on olemassa. Uuden-Seelannin markkinat ovat vakaat, läpinäkyvät ja avoimet. Maan markkinapotentiaali on todettu myös kansainvälisesti: mm. viimeisessä Maailmanpankin Doing Business -tutkimuksessa (2020) Uusi-Seelanti oli kärjessä. Kasvavat investoinnit vihreään talouteen, terveyteen, infrastruktuuriin ja älykkäisiin ratkaisuihin sekä kiinnostus Pohjoismaita kohtaan, tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet suomalaisen teknologian ja innovaatioiden vientiin.

Suomen ja Uuden-Seelannin välisessä kaupassa on kasvupotentiaalia, etenkin ympäristöystävällisten innovaatioiden, terveyspalveluiden ja informaatioteknologian aloilla

Suomen kauppatase Uuden-Seelannin kanssa on reilusti ylijäämäinen. Vuonna 2021 Suomen palveluiden ja tavaroiden vienti oli noin 130 milj. € ja tuonti noin 35 milj. €. Suuri osa suomalaisyritysten kaupasta ei kuitenkaan näy tullitilastoissa, sillä kauppaa käydään usein Australiassa olevien tytäryhtiöiden kautta. Suomi vie koneita, laitteita, paperia ja porsaanlihaa, ja tuo Uudesta-Seelannista lampaan ja naudan lihaa sekä viiniä. 

Ilmastopolitiikan osalta Uuden-Seelannin tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 ja nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä. Ilmastokysymykset olivat vuoden 2022 budjetin painopiste. Kierrätys ja waste-to-energy -ratkaisut herättävät erityistä kiinnostusta erilaisten Smart City-innovaatioiden lisäksi. 

Teknologiateollisuus on kasvava vientisektori myös Uudessa-Seelannissa. Alan yritysten kansainvälinen liikevaihto on 7 miljardia euroa, joka on samaa tasoa kuin Uuden-Seelannin suurin yksittäinen vientisektori eli meijerituotteet. Maassa toimii 22 000 teknologia-alan yritystä, joista moni on start-up -yritys. Suurimmat kasvualat ovat ohjelmistot, operatiivinen tuki sekä rahoitus- ja terveysteknologia.

Uuden-Seelannin hallinnon tavoitteena on tuottavuuden vahvistaminen, talouden uudistaminen ja julkiset investoinnit. Yksi suurimmista investointikohteista on valtion rautatieverkko vesirakentamisen ohella, mutta myös muilla infraan liittyvillä innovaatioilla ja älykkäillä ratkaisuilla on kasvava kysyntä Uudessa-Seelannissa. Smart Christchurch -projektin myötä on otettu käyttöön mm. pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden turvallisuutta edistäviä älypuhelinpalveluita. Kokeiluja on tehty myös reaaliaikaista dataa hyödyntävällä maanjäristysten ennakointijärjestelmällä. Wellingtonilla on kunnianhimoinen suunnitelma älykkään ja energiatehokkaan kaupungin toteuttamiseksi vuoteen 2040 mennessä. Etenkin Christchurchin terrori-iskun jälkeen disinformaation leviämisen ehkäisy ja tietoturvan kehittäminen ovat nousseet ajankohtaisiksi. Nämä tarjoavat erinomaisia investointimahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.  

Pääministeri Marin ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Skinnari tekivät loppuvuodesta 2022 maahan vierailun korkean tason yritysvaltuuskunnan kanssa. Yhteistyökuvioita on mm. merenkulkusektoriin, kriittiseen infraturvallisuuteen ja itseohjautuviin ajoneuvoihin liittyen. Suurista suomalaisyrityksistä Neste on jo aloittanut Air New Zealandin kanssa tiiviin yhteistyön ympäristöystävällisten lentopolttoaineiden tuotannossa ja investoi hankkeeseen merkittävästi lähivuosina.

Suomen kauppatase Uuden-Seelannin kanssa on reilusti ylijäämäinen. Vuonna 2021 Suomen palveluiden ja tavaroiden vienti oli noin 130 milj. € ja tuonti noin 35 milj. €. Suuri osa suomalaisyritysten kaupasta ei kuitenkaan näy tullitilastoissa, sillä kauppaa käydään usein Australiassa olevien tytäryhtiöiden kautta. Suomi vie koneita, laitteita, paperia ja porsaanlihaa, ja tuo Uudesta-Seelannista lampaan ja naudan lihaa sekä viiniä. 

Ilmastopolitiikan osalta Uuden-Seelannin tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 ja nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä. Ilmastokysymykset olivat vuoden 2022 budjetin painopiste. Kierrätys ja waste-to-energy -ratkaisut herättävät erityistä kiinnostusta erilaisten Smart City-innovaatioiden lisäksi. 

Teknologiateollisuus on kasvava vientisektori myös Uudessa-Seelannissa. Alan yritysten kansainvälinen liikevaihto on 7 miljardia euroa, joka on samaa tasoa kuin Uuden-Seelannin suurin yksittäinen vientisektori eli meijerituotteet. Maassa toimii 22 000 teknologia-alan yritystä, joista moni on start-up -yritys. Suurimmat kasvualat ovat ohjelmistot, operatiivinen tuki sekä rahoitus- ja terveysteknologia.

Uuden-Seelannin hallinnon tavoitteena on tuottavuuden vahvistaminen, talouden uudistaminen ja julkiset investoinnit. Yksi suurimmista investointikohteista on valtion rautatieverkko vesirakentamisen ohella, mutta myös muilla infraan liittyvillä innovaatioilla ja älykkäillä ratkaisuilla on kasvava kysyntä Uudessa-Seelannissa. Smart Christchurch -projektin myötä on otettu käyttöön mm. pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden turvallisuutta edistäviä älypuhelinpalveluita. Kokeiluja on tehty myös reaaliaikaista dataa hyödyntävällä maanjäristysten ennakointijärjestelmällä. Wellingtonilla on kunnianhimoinen suunnitelma älykkään ja energiatehokkaan kaupungin toteuttamiseksi vuoteen 2040 mennessä. Etenkin Christchurchin terrori-iskun jälkeen disinformaation leviämisen ehkäisy ja tietoturvan kehittäminen ovat nousseet ajankohtaisiksi. Nämä tarjoavat erinomaisia investointimahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.  

Pääministeri Marin ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Skinnari tekivät loppuvuodesta 2022 maahan vierailun korkean tason yritysvaltuuskunnan kanssa. Yhteistyökuvioita on mm. merenkulkusektoriin, kriittiseen infraturvallisuuteen ja itseohjautuviin ajoneuvoihin liittyen. Suurista suomalaisyrityksistä Neste on jo aloittanut Air New Zealandin kanssa tiiviin yhteistyön ympäristöystävällisten lentopolttoaineiden tuotannossa ja investoi hankkeeseen merkittävästi lähivuosina.

Teksti: Satu Mattila-Budich, suurlähettiläs, Suomen suurlähetystö, Canberra