Uuden-Seelannin markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Uuden-Seelannin markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Uusi-Seelanti on pieni, mutta Suomen kanssa huomattavan samankaltainen markkina keskellä eteläistä Tyyntä valtamerta. Uuden-Seelannin potentiaali markkinoilla on todettu myös kansainvälisesti: mm. Doing Business 2020 –tutkimuksessa Uusi-Seelanti sijoittui ensimmäiseksi. Kasvavat investoinnit ilmastopolitiikkaan, terveyteen, infrastruktuuriin ja älykkäisiin ratkaisuihin, sekä kiinnostus Pohjoismaita kohtaan tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet suomalaisen teknologian ja innovaatioiden vientiin. Kuten muuallakin maailmassa, myös tietoturvakysymykset ovat nousset keskeiseksi.

Ilmastopolitiikan osalta Uuden-Seelannin tavoitteena on hiilineutraali talous vuoteen 2050 mennessä. Vuonna 2019 ulkoministeri Peters pyysi ilmastonmuutoksen vastaiselle työlle tukea Suomelta ja osoitti näin Uuden-Seelannin kiinnostuksen yhteistyöhön Suomen kanssa ilmastotyössä. Etenkin kierrätys ja waste-to-energy -ratkaisut herättävät erityistä kiinnostusta, mutta myös erilaiset liikenteeseen liittyvät ja smart city -ajatuksella tehdyt innovaatiot.

2019 budjettia kutsutaan ns. ”hyvinvointibudjetiksi”. Siinä ohjataan voimakkaasti varoja mm. mielenterveyteen, johon investoinnit ovat entisestään lisääntyneet koronan vanavedessä. Uusia mahdollisuuksia suomalaisille terveysinnovaatioille (digiterveys eri muodoissaan) avaa myös väestön ikääntyminen. Suurimmat (yli mrd. NZ$) hankkeet koskevat lastensuojelupalveluita, sairaaloita ja kouluja, näiden ohella Suomella olisi paljon annettavaa myös koulutuksen alalla. 

Muita budjetin tärkeimpiä tavoitteita ovat tuottavan valtion rakentaminen, talouden uudistaminen ja julkiset investoinnit. Yksi suurimmista investointikohteista on valtion rautatieverkko vesirakentamisen ohella, mutta myös muilla infraan liittyvillä innovaatioilla ja älykkäillä ratkaisuilla on kasvava kysyntä Uudessa-Seelannissa. Esimerkiksi Smart Christchurch -projektin myötä on otettu käyttöön pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden turvallisuutta edistäviä älypuhelinpalveluita ja infotauluja. Kokeiluja on tehty myös reaaliaikaista dataa hyödyntävällä maanjäristysten ennakointijärjestelmällä. Aucklandissa on otettu käyttöön mm. rantavesistöjen tilasta ja turvallisuudesta viestivä Safeswim-palvelu. Wellington on julkaissut kunnianhimoisen suunnitelman älykkään ja energiatehokkaan kaupungin toteuttamiseksi vuoteen 2040 mennessä. 

Etenkin Christchurchin terroritekojen jälkeen myös disinformaation leviämisen ehkäisy ja tietoturvan kehittäminen ovat nousseet ajankohtaisiksi. Nekin tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. 

Satu Mattila-Budich, Suomen suurlähettiläs, Australia