Unkarin markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Energiaratkaisut ja bio-/kiertotalous on todettu lupaavimmiksi aloiksi yhteistyön lisäämisessä Unkarin kanssa. Muita potentiaalisia markkinamahdollisuuksia on mm. smart cities-, tekoäly- ja digitalisaatiosektoreilla.

Suomen ja Unkarin välinen kauppa sekä uudet investoinnit Suomesta Unkariin ovat pysytelleet viime vuosina varsin maltillisella tasolla. Unkarilaisinvestoinnit Suomeen ovat lähes  olemattomat. Unkarin sijainti, suhteellisen edullinen palkkataso ja verotus, sekä suhteellisen hyvin koulutettu työvoima sekä muut insentiivit toimivat houkuttimina, mutta käsitykset Unkarin liiketoimintaympäristöön liittyvistä huolista, lisääntyvä työvoimapula Unkarissa sekä yleisesti Unkarin maakuva Suomessa ovat saaneet suomalaisyritykset varovaisiksi uusien avausten ja investointien osalta. Yksittäisiä esimerkkejä kiinnostuksen lisääntymisestä Unkaria kohtaan on viime aikoina ollut jonkin verran. Lisäksi edustusto tekee yhteistyötä SL Belgradin TF-asiantuntijoiden kanssa Unkariin etabloituneiden suomalaisyritysten laajentumisen tukemiseksi lähialueiden markkinoille.

Unkarin energiasektori on murroksessa. Maan energiatarpeen ennakoidaan nousevan 50%:lla vuoteen 2030 mennessä ja samalla Unkari pyrkii diversifioimaan energialähteitään ja pyrkimään mahdollisimman energiaomavaraiseksi lisäämällä uusituvan energian tuotantoa sekä laajentamalla Paksin ydinvoimalaa uudella reaktorilla ja lisäämällä vanhan reaktorin käyttöikää. Unkari on panostanut paljon myös aurinkoenergiaan, mutta haasteena on vanhanaikainen sähköverkko. Unkari toimitti komissiolle elokuussa päivitetyn hakemuksensa rahoitukseen EU:n Elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF). Yhteensä 10,4 miljardin euron arvoiseen suunnitelmaan on lisätty REPowerEU-suunnitelma, joka on arvoltaan 4,6mrd euroa ja jolla pyritään vähentämään nopeasti Euroopan riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista vauhdittamalla puhdasta siirtymää ja yhdistämällä voimat kestävämmän energiajärjestelmän ja todellisen energiaunionin aikaansaamiseksi. Suunnitelma hyväksyttiin joulukuun alussa, maksut on sidottu edistymiseen oikeusvaltiokysymyksissä. Rahoitus tulee käyttää vuoteen 2026 mennessä ja se avannee mahdollisuuksia myös suomalaisosaamiselle.

Bio- ja kiertotalous on myös sektori, jossa Suomella on paljon tarjottavaa myös Unkarille, esimerkiksi osaamisemme jätteiden lajittelun, jäteveden ja ruokahävikin alueilla. Unkarissa kierrätysaste oli vain 32% vuonna 2022, ja tavoitteena on nostaa se 55%:iin vuoteen 2025 mennessä. Suomi tunnetaan edistyneenä toimijana myös smart city -ratkaisuissa. Alalla on kasvupotentiaalia kahdenvälisessä yhteistyössä. Monet Unkarin kaupungit kehittävät toimintaansa smart city –ratkaisujen kautta, josta hyvänä esimerkkinä on Budapestin julkisen liikenteen kehittämishanke.

Unkari panostaa myös Suomen tapaan voimakkaasti innovaatioihin, digitalisaatioon ja tekoälyyn. Digitalisaatio on nouseva fokusala myös Unkarissa, maassa on paljon osaamista ja maiden välillä on havaittavissa kasvavaa verkostoitumista startup-yritysten kautta. Suomen maine alalla on hyvä (mm. Slushissa vieraili vuonna 2023 peräti 13 unkarilaisyritystä). Unkarin panostaa myös tekoälyn kehittämiseen ja Suomi tunnetaan alan edelläkävijänä.

Teksti: Pertti Anttinen, Suomen suurlähettiläs, Unkari