Työttömyys vähenee Ruotsissa kokonaisuudessaan – maahanmuuttajien joukossa kasvaa

Euroopan heikko taloustilanne on vaikuttanut myös Ruotsin markkinoihin. Yksityisen kulutuksen ennustetaan toimivan Ruotsin talouden moottorina vuonna 2015, vuonna 2016 talouden kasvupohjan arvioidaan monipuolistuvan. Ruotsin bruttokansantuote oli vuonna 2014 3 908 mrd. SEK. Kasvua edellisvuoteen tapahtui 2,1 %. Bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan 2,7 % vuonna 2015 ja 3,3 % vuonna 2016 (Sveriges riksbank 12.2.2015).

Ruotsi sijoittuu EU28 -maiden työttömyysasteiden vertailussa 13:ksi, Suomi 15:ksi (Eurostat). Helmikuun 2015 lopussa Ruotsissa oli yhteensä 386 00 Ruotsin työvoimatoimistoon (Arbetsförmedlingen) työttömäksi rekisteröitynyttä työtöntä 16–64 -vuotiasta, joista ulkomailla syntyneitä oli 174 000 henkeä. Helmikuun 2015 työttömyysaste oli 7,9 % (SCB). Ruotsin työvoimatoimiston laatiman ennusteen mukaan työttömyys vähenee seuraavan kahden vuoden aikana hieman, vuonna 2015 sen ennustetaan olevan 7,9 % ja vuonna 2016 7,7 %. Muistiossa esitettävät ennusteet perustuvat työvoimatoimiston arvioihin.

Työttömyys vähenee Ruotsissa syntyneiden joukossa, mutta kasvaa ulkomailla syntyneiden ryhmässä suuresta maahanmuutosta johtuen. Vuoden 2015 nettomaahanmuutoksi ennustetaan 65 000–70 000 henkeä ikäryhmässä 16–64 -vuotiaat. Työvoiman tarjonnan arvioidaan kasvavan 44 000 hengellä vuonna 2015 ja 50 000 hengellä 2016. (Arbetsförmedlingen).

Työvoiman määrää tilastoissa kasvattaa vilkkaan maahanmuuton lisäksi kaksi uudistusta: 1) Työvoimatoimisto on vuodesta 2010 lähtien ollut vastuussa vastasaapuneiden maahanmuuttajien etabloitumisesta. 2) Sairausvakuutuksen ehtoja on tiukennettu vuodesta 2006 lähtien, jolloin sairausvakuutusjärjestelmän piiristä siirrytään nopeammin työnvälitystoimiston piiriin. Lisäksi työvoiman tarjontaan vaikuttavat työverovähennykset ja muut taloudelliset uudistukset.

Suurin työttömyysriski on matalasti koulutetuilla sekä ulkomailla, erityisesti Euroopan ulkopuolella syntyneillä. Pitkäaikaistyöttömyydelle erityisen alttiita ovat myös toimintarajoitteiset ja 55 -vuotta täyttäneet. Lukiotutkintoa suorittamattomien työllisyysaste oli n. 60 %, lukiotutkinnon suorittaneiden 82 % ja pitkän korkeakoulututkinnon suorittaneiden 87 % vuonna 2014 (20–64 -vuotiaat). Ruotsissa syntyneiden työllisyysaste oli vuonna 2014 n. 80 %, ulkomailla syntyneillä n. 64 % ja Euroopan ulkopuolella syntyneillä n. 57 % (16–64 -vuotiaat). Pitkän lukion jälkeisen koulutuksen saaneet ulkomaalaiset näyttävät vahvistaneen asemiaan työmarkkinoilla viime vuosina.

Työttömiä 15–24 -vuotiaita oli helmikuussa 2015 24,7 %. Alle 25 -vuotiaiden työttömyys vähenee. Vuosien 2015–2016 aikana vahvan työmarkkinatilanteen ennustetaan näkyvän erityisesti nuorten työllisyyden paranemisena.  Myös vanhemman ikäluokan työllisyys on kasvanut. 65–74 -vuotiaiden osuus kaikista Ruotsin työllisistä oli vuonna 2005 1,7 % ja vuonna 2014 3,7 %.