Työttömyys ja inflaatio varjostavat Viron kasvua
Viron talous on kääntynyt selvään kasvuun ja Viron Pankki ennustaa tälle vuodelle 2,5 % BKT:n kasvua. Kasvu perustuu vientiteolisuuden hyvään vetoon ja työn tuottavuuden paranimiseen. Samaan aikaan kotimainen kysyntä polkee paikoillaan. Työttömyys on vähentynyt vain vähän, ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys on nousussa. Myös alkusyksyn korkea inflaatio yllätti.
Kasvua viennistä
Viron Pankki nosti BKT:n kasvuennustettaan tälle vuodelle 2,5 %:iin. Viron Pankin mukaan Viron talous on päässyt kriisistä yli ja alkanut kasvaa viennin vetämänä. Kasvuennuste oli vielä alkuvuodesta 1 %, jota on vuoden mittaan nostettu ylöspäin. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä BKT oli miinuksella 2 %, mutta toisella neljänneksellä päästiin 3,1 % kasvulukuun. Tätä voi pitää selvänä taitekohtana
Viron taloudessa, koska BKT laski ennen tätä yhdeksän vuosineljännestä peräkkäin. Vuodelle 2011 ennustetaan 4,2 % kasvua ja vuodelle 2012 3,8 % kasvua.
BKT:n kasvu perustuu viennin kovaan vetoon tärkeimmillä kohdemarkkinoilla. Viron vienti on alkuvuonna kasvanut 25 % verrattuna viime vuoteen. Viennin kasvun uskotaan loppuvuotta kohden hieman hiipuvan, koska monissa kohdemaissa elvytystoimet alkavat loppua. Euron vahvistuminen dollariin ja ruplaan nähden voi myös aiheuttaa yllätyksiä viennille pitkällä aikavälillä. Koko vuonna 2010 viennin odotetaan kasvavan 15 %. Tärkeimmät vientimaat tammi-heinäkuussa ovat edelleen Suomi (17,5 %), Ruotsi (13,5 %) ja Venäjä (9,5 %). Vienti etenkin Ruotsiin ja Venäjälle on kovassa kasvussa.
Mikäli viennin veto hiipuu, ei kotimarkkinoista ole vielä kasvun takaajaksi. Työttömyys on suurta, ja kansalaisten käytettävissä olevat tulot eivät kasva. Vähittäismyynnin ja rakennustoiminnan lasku on hidastunut, mutta molemmat ovat edelleen miinuksella.
Viron tilastokeskuksen mukaan keskipalkka Virossa on nyt 822€. Viron Pankki ennustaa tälle vuodelle reaalipalkkojen prosentin laskua. Keskimääräinen eläke on 305€.
Inflaatio
Kuluttajahintaindeksi nousi syyskuussa 4 % viime vuoden samaan ajankohtaan verrattuna (heinäkuussa 2,9, %, elokuussa 3 %). Samaan aikaan euroalueen inflaatio oli 1,8 %. Inflaation odottamaton nousu on Viron Pankin mukaan väliaikaista ja se johtuu ulkoisista tekijöistä.
Inflaation kasvutempon arvioidaan laskevan ensi vuoden alussa, vaikka se jääkin muuta euroaluetta jonkin verran korkeammaksi. Kuluvalle vuodelle Viron Pankki ennustaa 2,4 % kokonaisinflaatiota. Elintarvikkeiden hinnat nousivat syyskuussa 7 %. Syyskuun lopulla maidon vähittäismyyntihinta nousi yön yli neljänneksellä ja leiväntuottajat ilmoittivat nostavansa hintoja 15–25 %.
Molemmat ovat johtaneet kartelliepäilyihin, joita kilpailuviranomaiset ovat alkaneet tutkia. Peruselintarvikkeiden hinnannousu on johtanut hyvin säilyvien tuotteiden hamstraukseen - tattarisuurimot on ostettu loppuun.
Työttömyys
Työttömyys on edelleen rajua eikä se ole vähentynyt samassa tahdissa BKT:n kasvun kanssa. Kasvu on tullut työn tehokkuuden paranemisesta eivätkä vientiyritykset ole välttämättä palkanneet uutta työvoimaa. Vuoden toisella neljänneksellä työttömyys oli Viron tilastokeskuksen mukaan 18,6 %, mikä on runsaan prosentin vähemmän kuin ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Viron pankki arvioi vuoden 2010 työttömyysprosentiksi 17,8 %.
Työvoimaviranomaisen (Eesti Töötukassa) rekisteröimä työttömyys oli syyskuussa 10,8 %. Monet työttömät eivät rekisteröidy työttömiksi varsinkaan, jos ovat jo tippuneet työttömyystukijärjestelmien ulkopuolelle. Työttömyydestä johtuvia erityyppisiä tukia maksetaan enimmillään vuosi, ja vähän yli puolet työttömistä on tippunut tukien ulkopuolelle. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat EU:n kolmanneksi suurimpia. Sosiaalista levottomuutta työttömyys ei ole kuitenkaan aiheuttanut.
Budjetti
Viron hallitus antoi vuoden 2011 tulo- ja menoarvion Riigikogun käsittelyyn syyskuun lopulla. Vuoden 2011 budjetin menot ovat 6 mrd. EUR ja tulot 5,7 mrd. EUR. Budjettivaje on 1,6 % BKT:stä. Menot ovat n. 5 % suuremmat kuin tämän vuoden budjetissa. Menopuolen kasvu johtuu pääosin siitä, että valtio alkaa taas maksaa viime vuoden jäädytettyinä olleita maksuosuuksia eläkerahastoihin.
Suurin menoryhmä on sosiaalituet, jotka muodostavat 32 % menoista. Liikenne- ja infrastruktuurihankkeisiin investoidaan enemmän kuin koskaan aiemmin, 1 mrd. EUR. Esim. Tallinnan lentokenttä saa kilpailukykynsä parantamiseen 4,1 milj. EUR.
Suuria poliittisia intohimoja budjettiesitys ei ole aiheuttanut, vaikka ensi vuosi on vaalivuosi. Oppositio on moittinut esitystä lähinnä siitä, että toimeentulotukeen varattu summa on sama kuin kuluvana vuonna. Tiedossa on kuitenkin, että työttömyys jatkuu ankarana, ja entistä suurempi osa työttömistä jää työttömyystukijärjestelmän ulkopuolelle ja tulee toimeentulotuen piiriin.
Euro ja eurokunto
Euron käyttöönoton infokampanja aloitettiin näyttävästi, kun Euroopan keskuspankin pääjohtaja ja Jea-Claude Trichet, talouskomissaari Olli Rehn ja Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen osallistuivat eurokonfer1enssiin Tallinnassa syyskuun lopulla. Viro sai paljon kiitosta hyvästä taloudenpidosta ja Maastrichtin kriteereiden täyttämisestä. Samalla muistutettiin, että Viron talouspolitiikan tärkeimpiä haasteita on välttää samanlainen jyrkkä talouden nousu- ja laskusykli, joka on tapahtunut
viimeisen viiden vuoden aikana.
Syyskuun galluppien mukaan Euron käyttöönottoa kannattaa 51 % ja vastustaa 43 % Viron asukkaista. Euroskeptisyyttä lisää viimeaikainen hintojen nousu, jonka monet kansalaiset arvelevat johtuvan siitä, että hintoja nostetaan sopivasti ennen euron käyttöönottoa. 68 % Viron asukkaista pelkää euron tuovan mukanaan hinnannousua.
Viro nousi kilpailukykyvertailussa kaksi pykälää ylöspäin ja on nyt sijalla 33. 139 maan joukossa. Maailman talousfoorumin (World Economic Forum) laatimassa listassa Viron sijoitus oli EU:n uusien jäsenmaiden parhain. Viron sijoitusta nosti esim. valtion alhainen velkaantumisaste, joustavat palkkaehdot ja mobiiliyhteyksien levikki. Jos huomioon otettaisiin pelkästään makrotalouden osoittimet, Viron sijoitus olisi 18. Viron sijoitusta laskivat sen sijaan esim. huonot lentoyhteydet, kotimarkkinoiden
pienuus ja HIVin levinneisyys.
Kuva: dvs(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby2.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)