Työ, aktiviteetti, muutos – Norjan hallitus kengittää taloutta talvikeleihin öljyrahalla

Työ, aktiviteetti, muutos – Norjan hallitus kengittää taloutta talvikeleihin öljyrahalla

Norjan porvarillisen vähemmistöhallituksen ensi vuoden budjettiesitystä kuvataan poikkeusaikojen budjetiksi. Poikkeuksellista on ainakin öljyrahan käyttö: 21,2 miljardia euroa on kaikkien aikojen ennätys. Ekspansiivisen budjetin tarkoituksena on vahvistaa maata kohtaamaan öljyteollisuuden hiljentymisen myötä hiipunut talouskasvu.

Norjan budjettiesitys todistaa, kuinka erilainen talouden poikkeustila maissamme on: Norjan budjettiehdotus on lähes 2,5-kertainen Suomeen verrattuna, ja alijäämä paikataan öljyrahalla.

Työ, aktiviteetti ja muutos

Erna Solbergin (konservatiivipuolue Høyre) johtaman Norjan sini-sinisen

Siv Jensen, Siv Jensen
Siv Jensen (FrP) on Norjan ensimmäinen valtiovarainministeri, joka ei näillä näkymin talleta Eläkerahastoon tuoretta rahaa ensi vuonna. Kuva: Rune Kongsro

vähemmistöhallituksen (Høyre + edistyspuolue Fremskrittspartiet) vuoden 2016 budjettiehdotuksen avainsanat ovat työ, aktiviteetti ja muutos. Budjetin tekoa ovat varjostaneet ennätystasosta heikentyneet talousnäkymät öljyinvestointien laskun ja työttömyyden nousun myötä. Hallituksen talouspolitiikan päätavoitteena on valmistaa Norjaa öljyn jälkeiseen aikaan. Öljyn hinnan laskun myötä tilanne on edessä suunniteltua nopeammin.

Oikeistohallitus esitteli odotusten mukaisesti ekspansiivisen budjetin, jonka suuruus on lähes 133 miljardia euroa. Norjan Eläkerahaston (tunnettu öljyrahastona) varoja käytetään noin 21 miljardia euroa. Koskaan aiemmin ei Norjassa ole käytetty näin paljon öljyrahaa budjettialijäämän paikkaamiseen. Öljyrahan huomattavaa käyttöä voi osittain selittää hallituspuolueiden syyskuun kunta- ja aluehallintovaaleissa kärsimällä tappiolla.
Norjan talouden odotetaan kasvavan 1,25 prosenttia kuluvana vuonna ja 1,75 prosenttia ensi vuonna. Reilu kahden prosentin kasvu saavutetaan vuonna 2017.


Verokevennykset jatkuvat

Lisääntynyt öljyrahan käyttö ohjataan (osittain) verotuksen laskemiseen. Sekä yhteisövero että nettotulojen verotus lasketaan 27 prosentista 25 prosenttiin. Tämän toivotaan lisäävän työpaikkoja ja auttavan talouden muutoksessa. Veronkevennysten myötä hallitus pitää vahvasti kiinni porvarillisesta profiilistaan.

Panostukset infraan ja tutkimukseen

Infrastruktuuri on jälleen yksi budjettivoittajista. Infrastruktuurin ja liikenteen kehittäminen ovat tärkeitä erityisesti edistyspuolueelle. Liikennebudjettia nostetaan 6,4 miljardiin euroon, mikä vastaa noin 4,8 prosenttia koko valtionbudjetista. Tienrakennus tarjonneekin liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille.
Hallitus vastaa talouden muutostarpeeseen kaikkien aikojen suurimmalla tutkimusbudjetilla. Tutkimus- ja kehitystyön julkinen rahoitus nostetaan 3,5 miljardiin euroon. Tämä vastaa 1,1 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Työllistävät ja taloutta piristävät toimenpiteet

Hallituksen ehdottaa 440 miljoonan euron edestä työllistäviä toimenpiteitä kaikkein pahiten öljyalan hidastumisesta kärsiville alueille. Toimet kohdistuvat infrastruktuurin kehittämiseen ja julkisen rakennuskannan korjaamiseen, panostukseen innovaatioon ja elinkeinoelämään, yrittäjyyden kehittämiseen sekä työllistämistoimenpiteisiin.

Lisärahaa puolustukselle ja kehitysyhteistyölle

Puolustusbudjettia esitetään nostettavan peräti 9,8 prosenttia. Ehdotuksen mukaan puolustusmäärärahat ovat kokonaisuudessaan 5,4 miljardia euroa. F-35 –hävittäjien hankinta syö merkittävän osan budjetin kasvusta.
Kehitysyhteistyövarat nousevat 3,7 miljardiin euroon. Tämä vastaa yhtä prosenttia ensi vuoden arvioidusta bruttokansantuotteesta. 

Pyrkimys sosiaaliseen profiiliin

Hallituksen tukipuolueiden ja erityisesti kristillisen kansanpuolueen kädenjälki näkyy kaikkein selvimmin porvarihallituksen pyrkimyksessä antaa budjetille myös sosiaalinen profiili. Voittajia ovat köyhien perheiden lapset, työelämästä syrjäytymisvaarassa olevat aikuiset, vanhukset ja huumeriippuvaiset.

Taktinen valinta? Maahanmuuttovirtojen rahoituksesta päätetään myöhemmin

Syyria ja suuri turvapaikanhakijoiden virta saattaa osoittautua budjettineuvotteluiden suurimmaksi haasteeksi. Hallitus antaa maahanmuuttovirtoja koskevan lisäehdotuksen vasta loka-marraskuun vaihteessa. Valinta lienee strateginen: kyseessä on oletettavasti huomattava kustannus, mutta neuvotteluihin sen rahoittamisesta jätetään niukasti aikaa. Suurkäräjien valtiovarainvaliokunnan on määrä aloittaa budjetin käsittely 2.11. Hallituspuolueet tuskin ovat valmiita luopumaan verokevennyksistä. Öljyrahan lisäkäyttö on poissuljettu. Tukipuolueet sosiaaliliberaali Venstre ja kristillinen kansanpuolue tuskin nielevät sitä, että lisälasku kuitattaisiin kehitysyhteistyömäärärahoista.

Erilainen todellisuus

Budjettiesityksessä on selkeästi nähtävillä oikeistopuolueiden ideologinen leima. Ennätyssuurta öljyrahan käyttöä ei yleisesti pidetä kestävänä, mutta hallitus korostaa useiden taloutta stimuloivien toimenpiteiden olevan väliaikaisia. Molemmat hallituksen tukipuolueet vaatinevat veroleikkauksiin käytettyjen rahojen uudelleenpriorisointia.

Budjettiesittelyä ja sitä seurannutta keskustelua seuratessa ei kuitenkaan voinut välttyä ajattelemasta, kuinka erilainen talouden poikkeustila on Suomessa ja Norjassa. Norjan budjettiehdotus on lähes 2,5-kertainen Suomeen verrattuna, ja alijäämä paikataan öljyrahalla.

Teksti: Neuvonantaja Anu Fredrikson
Harjoittelija Heikki Kontro
Suomen suurlähetystö, Oslo