Tuulivoimarakentamisen näkymät Norjassa

Tuulivoimarakentamisen näkymät Norjassa

Ånstadblåheian tuulivoimala Sortlandissa. Kuva: Torgeir Sørensen, Fortum

Selonteko identifioi maalle rakennettavalle tuulivoimalle parhaiten sopivat alueet

Norjan vesi- ja energiavirasto NVE julkaisi öljy- ja energiaministeriön tilaaman selonteon (Nasjonal ramme for vindkraft) tuulivoimalle parhaiten soveltuvista alueista huhtikuussa 2019. Selonteossa identifioitiin 13 uusiin tuulivoimahankkeisiin parhaiten sopivaa aluetta tuuliolosuhteisiin ja verkkokapasiteettiin perustuen. Suurin osa Norjan pinta-alasta olisi esityksen pohjalta suojeltu. Vaikka hallitus lopulta sivuutti esityksen, tarjoaa se silti hyödyllisen tietopohjan Norjan eri alueista tuulivoimarakentamisen kannalta.

Tuulivoimakeskustelu kävi kuumana koko kevään ja kesän 2019. Lopulta hallitus päätti ”laittaa NVE:n selonteon laatikkoon”, eli käytännössä sivuuttaa sen massiivisen kritiikin vuoksi. Pääministeri Erna Solberg kommentoi NRK:lle, että selonteon oli tarkoitus vähentää konflikteja, mutta siitä luovuttiin, sillä selonteko ei antanut tilanteeseen kaivattua selkeyttä.

Equinorin johtajat Pål Eitrheim ja Arne Sigve Nylund luovuttivat Hywind Tampen-hankkeen rakennussuunitelman pääministeri Erna Solbergille marraskuussa. Kuva: Ole Jørgen Bratland, Equinor

Öljy- ja energiaministeriö aikoo nyt selvittää tuulivoimarakentamisen lupamenettelyn heikkoudet ja uudistaa sitä. Tällä hetkellä rakennustyöt pitää aloittaa viiden vuoden kuluessa luvan myöntämisestä. Käytännössä yhtiöt ovat kuitenkin saaneet lisäaikaa halutessaan. Aikarajaan tullaan jatkossa suhtautumaan tiukemmin ja vuorovaikutusta kuntien kanssa lisätään.

Norjalaiset ovat tunnetusti hiihto- ja ulkoilukansaa, joille luonto on tärkeä, mutta eurooppalaisesta näkökulmasta katsottuna tuulivoiman vastustus voi näyttää erikoiselta. Norjan pinta-alasta on rakennettu vain 1,7 prosenttia ja neliökilometriä kohden asuu 16 ihmistä. Esimerkiksi Saksassa, jossa tuulivoimaa on rakennettu viime vuosien aikana paljon, asuu 232 ihmistä neliökilometriä kohden. Hollannissa 417 ja Belgiassa 376.

Vaikka NVE:n selvitys on nyt ohitettu ja tuulivoiman vastustus on saanut Norjassa mittavaa huomiota, on maassa samaan aikaan käynnissä useita tuulivoimahankkeita ilman suuria protesteja.

Hallitus myönsi 2,3 mrd kruunua Equinorin off-shore tuulivoimahankkeeseen

Equinorin offshore-tuulivoimala Arkonassa. Kuva: Eskil Eriksen.

Norjan hallitus panostaa kelluvan merituulivoiman kehittämiseen. Ilmasto- ja ympäristöministeriön omistama, uusiutuvaan energiaan siirtymistä edistävä ja rahoittava yhtiö Enova, myönsi elokuussa Equinorille (entinen Statoil) 2,3 mrd. kruunun tuen (227 mill. €) off-shore tuulivoimahanketta varten. Enovan johtaja totesi päätöksen olevan kenties Norjan tärkein panos ilmastonmuutoksen vastaiseen kamppailuun. Hywind Tampen-nimisessä hankkeessa on 11 turbiinia, joiden kapasiteetti on 8 Mw. Hanke vähentää hiilidioksidipäästöjä laskelmien mukaan 200 000 tonnia vuodessa ja on maailman suurin kelluva tuulivoimala. Suunnitelman mukaan voimala on valmis vuonna 2022.

Norjassa on suotuisat olosuhteet off shore –tuulivoiman kehittämiselle, koska vuosien kokemus öljyn- ja kaasunporauslautoista takaa huipputason teknologisen osaamisen, jota voidaan myös hyödyntää merituulivoiman rakentamisessa. Hanke takaa töitä erilaisille alihankkijoille vuosiksi eteenpäin, mistä voi löytyä mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille.

 

Teksti: Henna Kvam ja Reetta Erlien

Norjan kansallinen kehys tuulivoimarakentamiselle: http://publikasjoner.nve.no/rapport/2019/rapport2019_12.pdf