Turkin talouden sietokyky parantunut ja ulkomaiset suorat investoinnit yhä kasvussa

Turkin talouden ankkurit EU ja IMF kiittävät Turkin taloutta, joka on osoittanut kykyä kestää suhdannevaihteluita. Kevätkesän turbulenssin jälkeen liira on vahvistunut, ja markkinoille on ollut paluuliikettä. Turkin talouskasvu on jatkunut hyvänä; vuoden 2006 alkupuolella BKT kasvoi noin seitsemän prosenttia; myös vienti on kasvamassa. Turkin taloudella näyttää olevan sietokykyä myös poliittisen ilmanpaineen muutoksille: markkinat eivät liiemmin ole reagoineet kireähköön EU-neuvotteluilmapiiriin eivätkä komission Turkkia koskevaan edistymisraporttiin. Markkinailmapiiri on silti herkkä.

Paluu kaksinumeroisiin inflaatiolukuihin on takaisku Turkille. Lisäksi vaihtotaseen alijäämä on edelleen suuri. Työttömien määrä on pysynyt korkealla ja paljon työvoimaa on yhä harmaan talouden alueella. EU-komissio perääkin Turkin hallitukselta aktiivisempaa työvoimapolitiikkaa. Asiantuntijan mukaan koulutukseen on myös syytä panostaa, jotta Turkin voimavarana pidetty nuoriso ei jäisi jälkeen EU-kansalaisten tietotaidosta.

IMF kehottaa Turkin hallitusta pitämään julkiset menot kurissa ja hillitsemään erityisesti paisuneita terveydenhuoltomenoja. Valtion talousarvio vuodelle 2007 on parhaillaan parlamenttikäsittelyssä.

EU ja IMF kiittävät Turkin taloutta

Turkkia koskevan edistymisraportin perusteella voidaan sanoa, että Turkin talous on tunnustettu menestystarina. Komission 8. marraskuuta julkistamassa raportissa Turkin hallitusta kiitetään sitoutumisesta makrotaloudellisen tasapainon ylläpitämiseen ja taloutta uudistavaan politiikkaan. Turkki saa positiivista palautetta myös julkisen talouden läpinäkyvyyden parantamisesta ja pankkisektorin vahvistamisesta. Markkinat toimivat komission mukaan yhä vapaammin, ja yksityistämisohjelmassa on edetty. Parannettavaa on silti vielä muun muassa tavaroiden, työvoiman ja pääoman vapaassa liikkuvuudessa sekä tulliunionin toiminnassa. Lisäksi Keskuspankin riippumattomuudessa on vielä kohennettavaa.

Turkki on selvinnyt hyvin globaalitalouden kevätkesän 2006 suhdannevaihteluista, jotka tuntuivat erityisesti Turkin kaltaisissa kehittyvissä talouksissa. Liiran arvo heikentyi 20 prosenttia kevään aikana, ja Keskuspankki nosti useaan otteeseen korkoja. Sittemmin liira on saanut arvoaan takaisin. Talouskasvu on jatkunut pienestä heikentymisestä huolimatta: vuoden 2006 alkupuoliskolla BKT kasvoi noin seitsemän prosenttia. Kasvu on ollut vahvaa etenkin teollisuudessa ja kaupassa.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF pitää Turkin taloustilannetta hyvänä: kotimainen kysyntä on hidastunut, mutta ennakoitua vähemmän, ja viennissä on selvä kasvukäänne. Turkin talouskasvu näyttää pysyvän pienestä hidastumisesta huolimatta vahvana, vuonna 2007 arviolta viidessä prosentissa. Uudistusten jatkamista muun muassa verohallinnossa ja pankkisektorilla IMF pitää kiitettävänä.

Paluu kaksinumeroisiin inflaatiolukuihin takaisku hallitukselle

Negatiivista inflaatiokehitystä voidaan puolestaan pitää takaiskuna Turkin hallitukselle ja Keskuspankille. Inflaatio palasi kaksinumeroiseen lukuun kesällä 2006 parin vuoden tauon jälkeen. Hallitus tavoittelee pitävänsä hintojen nousun ensi vuonna neljässä prosentissa, mitä voidaan pitää aivan liian kunnianhimoisena tavoitteena. Neljän prosentin inflaatiotavoite on IMF:n mukaan mahdollinen, mutta aikaisintaan vuonna 2008. Vuoden 2006 lopussa inflaation uskotaan olevan noin 10 prosenttia.

Turkin talouden perusongelma on vaihtotaseen alijäämä, joka on vuoden 2006 alkupuolella kasvanut seitsemään prosenttiin BKT:stä. Taustalla ovat muun muassa öljyn korkea hinta ja vähenneet turismitulot. Matkailijoiden lukumäärä on vuonna 2006 laskusuunnassa.

Ulkomaiset suorat investoinnit kasvussa

Luottamusta Turkin talouteen näyttää kuitenkin yhä olevan. Ulkomaisten suorien investointien odotetaan vuonna 2007 kohoavan yli 20 miljardiin dollariin. Ulkomaisten suorien investointien kasvua voidaan pitää merkittävänä, sillä vuonna 2004 niiden osuus BKT:stä oli alle prosentin, kun taas vuonna 2005 ne ylsivät jo lähes kolmeen prosenttiin. Myös Turkin valtionyritysten yksityistämisohjelma on ottanut merkittäviä askeleita. Valtionyritysten osuus yrityssektorista on laskenut viiteen prosenttiin (pl. maataloussektori).

Taloudella näyttää olevan sietokykyä poliittisen ilmanpaineen muutoksille

Markkinat eivät ole juurikaan reagoineet komission edistymisraporttiin ja jäsenyysneuvotteluiden kiristyneeseen ilmapiiriin. Jäsenyysneuvotteluiden mahdollisen katkeamisen arvioidaan vaikuttavan negatiivisesti lähinnä lyhyellä aikavälillä esimerkiksi pääoman hetkellisenä virtaamisena pois Turkista.

Inflaation, vaihtotaseen vajeen ja maailmantalouden jokseenkin epäsuotuisan tilanteen vuoksi ilmapiiri markkinoilla on Turkin suhteen kuitenkin vielä sensitiivinen. IMF perääkin Turkilta tiukan rahapolitiikan ylläpitämistä. Sen mukaan sijoittajat seuraavat silmä erityisen kovana Turkin poliittisia tapahtumia. Kyproksen-kysymys sekä vuoden 2007 parlamentti- ja presidentinvaalit voivat IMF:n arvion mukaan nostattaa jännitteitä markkinoilla.

Eräät analyytikot ovat arvioineet, että poliittisten ongelmien mahdollisia riskejä ei tosiasiassa ole huomioitu riittävästi. Toisaalta muun muassa Global Insight -tutkimuslaitos uskoo, että Turkin talous jatkaa lähentymistään Euroopan talousjärjestelmään - kävi poliittisessa prosessissa miten tahansa. EU on joka tapauksessa Turkin tärkein kauppakumppani; vuonna 2005 unionimaiden kauppa Turkin kanssa nousi kaikkiaan noin 75 miljoonaan euroon.

IMF kehottaa hallitusta talouskuriin

Valtion talousarvio 2007 on parhaillaan parlamenttikäsittelyssä. Valtiovarainministeriön osuus budjetista on suurin. Koulutukseen on varattu reilut 10 prosenttia, työ- ja sosiaalisektorille 7,7 prosenttia ja puolustusmenoihin 6,5 prosenttia. Todellisuudessa puolustusbudjetti on vieläkin suurempi, sillä budjetissa ei ole muun muassa huomioitu budjetin ulkopuolista rahoitusta. Huomionarvoista on, että sosiaali- ja terveydenhuollon menot eivät nouse kärkinelikkoon, vaan hallitus on leikkaamassa merkittävästi niiden budjettiosuutta. Turkkia on kritisoitu suurista terveysmenoista, joista huolimatta terveydenhuolto ei toimi kunnolla.

IMF kehottaa hallitusta talouskuriin ennen muuta juuri terveydenhuollossa. Järjestö huomioi, että terveydenhuoltomenoissa on ollut huolestuttavaa kasvua. Vuonna 1999 niiden osuus BKT:stä oli 3,7 prosenttia, vuonna 2005 jo 5 prosenttia. Tästä huolimatta palveluiden saanti kangertelee ja on epätasa-arvoista. Kehitys heijastelee sitä, että terveydenhuoltovakuutusjärjestelmää ollaan uudistamassa. Vuoden 2007 alusta virallisesti voimaan astuva uudistus laajentaa palveluiden saatavuutta ja kattavuutta. Yksi syy terveysmenojen nousuun on IMF:n mukaan se, että ns. vihreän kortin käyttäjien etuisuuksia on lisätty. Kortti myönnetään kaikkein köyhimmille, jotka saavat sillä ilmaisen terveydenhoidon. IMF kehottaa Turkkia toteuttamaan uudistuksen taloudellisesti kestävällä tavalla. Samalla tavalla IMF kehottaa Turkkia varautumaan sosiaaliturva- ja eläkeuudistukseen. Kolme nykyistä sosiaaliturvasysteemiä yhdistetään uudistuksen myötä luomalla yksi eläkejärjestelmä ja yleinen terveysvakuutusjärjestelmä. Uudistus yhtenäistää eläkkeiden saannin reunaehtoja ja nostaa eläkeikää. Lain on määrä tulla voimaan vuoden 2007 alusta.

IMF kiittää hallituksen tavoitetta pitää julkinen talous ylijäämäisenä. Vuonna 2005 ylijäämä oli 6,5 prosentissa BKT:stä ja sama tavoite on asetettu myös vuodelle 2007. Järjestö pitää myös hyvänä, että hallitus on löytänyt varakeinoja lievittää vuonna 2006 tapahtuneita budjettiylityksiä ja että se on vakuuttanut pitävänsä kiinni budjettikehyksistä. IMF:n kanssa käymiensä keskustelujen seurauksena hallitus on ilmoittanut jäädyttävänsä lähes tuhat miljoonaa dollaria vuoden 2006 viimeiselle neljännekselle kaavaillusta budjetista.

Työelämään ja koulutukseen panostettava

Työelämä on yksi Turkin tulevaisuuden menestyksen avainalueita. Talouskasvusta huolimatta uusia työpaikkoja ei ole syntynyt, ja työttömyys näyttää pysyttelevän sitkeästi suhteellisen korkealla noin 8 - 10 prosentissa. Nuorten ja naisten osuus työttömistä on suhteellisen suuri, työllisten määrä on laskussa. Vuonna 2005 Mmaataloussektorin osuus työpaikoista väheni 33 prosentista 23 prosenttiin. Trendi on jatkunut myös vuonna 2006, mutta uusia työpaikkoja muualle, kuten palvelusektorille tai teollisuuteen, ei ole syntynyt riittävästi. EU-komission arviointiraportissa todetaan, että harmaan talouden alueella työskentelee 50 prosenttia työvoimasta. Hallitukselta perätäänkin aktiivisemman työvoimapolitiikan toteuttamista.

Turkin tulee saada lisää ihmisiä työelämään ja lisättävä työn tuottavuutta. Koulutukseen on myös panostettava, jotta nuori väestö - Turkin yksi suuri voimavara - ei tiedoissaan ja taidoissaan jää jälkeen EU-maista. Komission raportissa todetaan, että Turkki on kasvattanut taloudellisia panostuksia koulutukseen ja toteuttanut reformeja koulutussektorilla muun muassa nostamalla oppikoulun kolmesta vuodesta neljä vuotta kestäväksi. Tästä huolimatta asuinpaikkaan, varallisuuteen ja sukupuoleen perustuvaa epätasa-arvoa koulutuksen alueella esiintyy runsaasti. Lisäksi korkeakoulutuksen saatavuudessa sekä laadussa on puutteita.

Suomen suurlähetystö, Ankara