Tunnelmia Kazakstanista kesän 2018 kynnyksellä

Astanan Expo-2017 alkoi lähes tasan vuosi sitten, ja kansainvälinen näkyvyys ja kiinnostus Kazakstania kohtaan olivat huipussaan. Maa on kuitenkin menestyksekkäästi onnistunut pitämään itsensä valokeilassa mm. YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvan jäsenyyden ja presidentti Nazarbajevin isännöimien korkean tason tapaamisten ja konferenssien turvin. Maan modernisaatio jatkuu digitalisoinnin ja yhteiskunnallisten muutosten avulla ja talouskin näyttää kehittyvän haluttuun suuntaan.

Kazakstanin talous jatkaa maltillista kasvuaan

Kazakstanin taloudelliset kasvuluvut näyttävät kohtuullisen hyviltä, sillä vuonna 2017 maan bruttokansantuote kasvoi 4 prosenttia. Hyvän alkuvuoden jälkeen Maailmanpankki nosti arviotaan 2,6 prosentista 3,7 prosenttiin vuodelle 2018. Tällä hetkellä Maailmanpankki arvioi vuodelle 2019 kasvun olevan 3,3, kun taas Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) ennustaa jopa 3,8 prosentin kasvuvauhtia.

Tammikuussa 2018 Kazakstanin keskuspankki päätti laskea peruskorkotasoa 12 prosentista 9,75 prosenttiin. Muutoksen taustalla on inflaation pysyminen tavoitteen mukaisesti 5-7 prosentin tuntumassa. Pidemmän aikavälin tavoite on saada inflaatio laskettua neljään prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Vaikka maan talous nojaa edelleen vahvasti luonnonvaroihin, on vientituotteiden kirjo laajentumassa. Yksi merkittävimmistä vientituotteista on vehnä, ja vuonna 2017 muitakin ruokatuotteita pääsi nopeimmin kasvavien vientituotteiden listalle. Laajentumisen lisäksi vuonna 2017 muun muassa teollisuustuotteiden vienti kasvoi 22 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna

Öljyn hinnan maltillisen nousun myötä valtiolla on nyt myös enemmän rahaa kassassaan. Kotitalouksien kulutus on kasvanut viimeisen vuoden kuluessa tengen arvon vakautumisen, hidastuneen kulutustuotteiden hintojennousun ja eläkkeiden noston seurauksena. Reaalipalkat eivät kuitenkaan ole nousseet, ja 2000-luvun lopun ja 2010 -luvun alun talouskriiseistä ja 2014-15 tengen romahduksesta ei vieläkään ole täysin toivuttu. Erityisesti pankkisektorilla ongelmat jatkuvat, ja epävakaus vaikuttaa yksityiseen lainanottoon.  

Modernisaatiohankkeet

Talouden ja yhteiskunnan modernisaatio on jo pitkään ollut yksi presidentti Nazarbajevin pääprioriteeteista. Presidentin tammikuussa pitämässä Kansakunnan tila -puheessa korostettiin erityisesti digitaalisten teknologioiden käyttöönoton tärkeyttä yhteiskunnan eri sektoreilla. Tähän pyritään viisivuotisella Digital Kazakhstan –ohjelmalla (2018-2022), johon kuuluu viisi eri osa-aluetta (talouden digitalisaatio, digitaalinen hallinto, digitaalinen Silkkitie-hanke, inhimillisen pääoman kehittäminen ja innovatiivisen ekosysteemin kehittäminen), 17 eriteltyä tavoitetta ja yli 120 hanketta.

Digitalisaatiota on tarkoitus hyödyntää aiempaa laajemmin myös esimerkiksi maataloudessa, liikennejärjestelmien kehittämisessä ja rakennussektorilla. Mahdollisuuksia riittää myös uusiutuvan energian tuotannossa, sillä Kazakstan pyrkii lisäämään uusiutuvan energian osuutta 30 prosenttiin energiankulutuksesta vuoteen 2030 mennessä.

Uusimpana Kazakstanin modernisaatiopyrkimyksissä on presidentti Nazarbajevin viisi sosiaalista aloitetta –ohjelma (5 Social Initiatives), jonka avulla pyritään tarjoamaan edullista asumista, alentamaan matalapalkkaisten verotusta, helpottamaan koulutukseen pääsyä ja parantamaan opiskelijoiden asuinoloja, lisäämään yrityslainoja, sekä rakentamaan kaasulinja Kyzylordasta Astanaan, joka tuottaa kaasua 2,7 miljoonalle ihmiselle ja tarjoaa mahdollisuuksia pienille ja keskisuurille yrityksille. Ohjelma pyrkii parantamaan etenkin huonompiosaisten kansalaisten jokapäiväistä elämää. Ohjelma on saanut kansainvälistäkin huomiota ja kiitosta edistyksellisyydestään yhteiskunnan vahvistamiseksi.

Kansainvälinen finanssikeskus houkuttelemaan sijoittajia

Kazakstanin hallinnon tämänhetkisiin taloudellisiin kärkihankkeisiin lukeutuu tammikuussa 2018 avattu finanssikeskus, Astana International Financial Centre (AIFC), jonka virallinen lanseeraus on 6. heinäkuuta Astanan 20-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä. Hallitus on varannut keskuksen kehittämiseen 20 miljardia tengeä (noin 50 miljoonaa euroa) seuraavan kolmen vuoden aikana. Finanssikeskuksen yhteyteen on avattu myös Astana International Exchange (AIE) -pörssi, jonka toimintamalli on suunniteltu yhteistyössä Nasdaqin kanssa ja jossa Shanghain pörssi on osaomistajana.

AIFC:n on tarkoitus tehdä Kazakstanista finanssialan keskus, joka houkuttelee sijoittajia ympäri Aasiaa, Lähi-itää ja Eurooppaa. Keskuksen yhteydessä on esimerkiksi erityistalousalue, joka tarjoaa verohelpotuksia sekä yrityksille että näiden työntekijöille. AIFC:n virallinen kieli on englanti ja sen toiminta perustuu englantilaiseen lainsäädäntöön.

Kazakstan jatkaa vuonna 2017 aloittamaansa valtionyhtiöiden yksityistämistä, ja seuraava valtionyhtiöiden yksityistämisvaihe on tarkoitus toteuttaa juuri AIFC:n ja sen uuden pörssin kautta. Hallituksen tavoitteena on vuosien 2018–2020 kuluessa myydä suuria osuuksia esimerkiksi Air Astana -lentoyhtiöstä, Kazakhtelecom -telekommunikaatioyhtiöstä ja Kazatomprom -ydinvoimayhtiöstä.

Kansainvälistä ja alueellista näkyvyyttä ja parempia yhteyksiä

Kazakstan jatkaa korkean profiilin toimintaa kansainvälisellä kentällä ja politiikassaan. Alkuvuosi 2018 on ollut otollinen korkean tason tavoitteiden edistämisessä, sillä YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvana jäsenmaana ja tammikuun ajan sen puheenjohtajana Kazakstan on onnistunut esittelemään näkökulmiaan laajalle yleisölle.

Tammikuussa 2018 presidentti Nazarbajev johti turvallisuusneuvoston istuntoa “Non-proliferation of weapons of mass destruction: confidence-building measures”, joka on tärkeä teema Kazakstanin rauhan edistämisen agendalla. Maa tavoittelee sovittelijan asemaa muun muassa Syyrian rauhanprosessissa, ja Astanassa on jo yhdeksän kertaa käyty neuvotteluja tähän liittyen (ns. ”Astana talks”). Lisäksi Nazarbajev tarjoutuu jatkuvasti isännöimään rauhanaloitteita ja muita korkean profiilin tapahtumia.

Helmikuun lopussa Astanassa järjestettiin kansainvälinen konferenssi Euroopan ja Keski-Aasian 25-vuotisten suhteiden kunniaksi. Konferenssissa keskusteltiin yhteistyön lisäämisestä tulevaisuudessa, sekä EU:n uudesta, päivitetystä Keski-Aasia –strategiasta, joka hyväksyttänee Suomen EU-puheenjohtajuuden aikana 2019.

EU-maiden lisäksi Kazakstan pyrkii parantamaan suhteitaan muihin Keski-Aasian maihin. Maaliskuussa Astana isännöi historiallisen Keski-Aasian johtajien välisen kokoontumisen, johon kaikkien viiden maan presidentit Turkmenistanin Berdymuhamedovia lukuun ottamatta saapuivat. Kokouksen tarkoituksena oli parantaa alueellista yhteistyötä esimerkiksi kaupan, logistiikan ja infrastruktuurin aloilla. Konkreettisia tuloksia ei ainakaan ensimmäisestä kokouksesta juuri saatu, mutta tärkeimpänä ja konkreettisimpana antina oli se, että Keski-Aasian maiden presidentit sopivat tapaavansa vuosittain, isäntämaata aakkosjärjestyksessä kierrättäen.

Kevääseen on kuulunut lukuisia muitakin korkean tason tapahtumia, muun muassa jokavuotinen Astana Economic Forum, joka tänä vuonna kantoi nimeä Global Challenges Summit ja keräsi toukokuussa yhteen joukon maailman johtavia ajattelijoita. Yhteensä 111 maasta saapuvien reilun 5000 vieraan joukossa olivat mm. YK:n entinen pääsihteeri Ban Ki-moon sekä Maailmanpankin Euroopan ja Euraasian alueiden pääekonomisti ja Ranskan entinen presidentti Francois Hollande. Myös muun muassa KADEX -asejärjestelmien ja puolustustarvikkeiden näyttely (weapons systems and military equipment) ja Almatyssä järjestetty Eurasian Media Forum ovat olleet näkyvästi esillä ja saaneet korkean tason osallistujia saapumaan Kazakstaniin. 

Kansainvälisen näkyvyyden lisäksi Kazakstanin hallitus tavoittelee parempia yhteyksiä Keski-Aasian maiden kesken ja etenkin Kiinasta Eurooppaan Kazakstanin läpi. Tässä pyrkimyksenä on muun muassa läpikulkurahdin määrän kymmenkertaistaminen vuoteen 2050 mennessä. Sektori kasvoi vuonna 2017 4,8 % nopeammin kuin maan talous keskimäärin. Kasvu johtui merkittävistä investoinneista – 30 miljardia dollaria edellisen 10 vuoden aikana. Investoinnit jatkuvat merkittävällä tasolla. Sektori nojaa tällä hetkellä lähes täysin rautatieliikenteen varaan – tieliikenteen osuus oli vain hieman yli 10 %. Maa aikoo hyödyntää strategiassaan Kiinan BRI-hanketta (Belt and Road Initiative), joka yhdistää 65 maata Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa, pyrkiessään Keski-Aasian logistiikkalinkiksi.

Suomikin on päässyt hyötymään Kazakstanin panostuksesta liikenneyhteyksien lisäämiseksi, ja ensimmäinen juna Kouvolasta Kazakstanin kautta Kiinan Xi'aniin lähti marraskuussa 2017. Tällä hetkellä kiinalaiseen miljoonakaupunkiin viedään eniten sahatavaraa ja sellua, ja juna kulkee Kouvolan ja Xi’anin välillä kerran viikossa.

Katja Karppinen