Tunisian yritys ratkaista taloutensa ongelmat – viisivuotissuunnitelma

Tunisia on valmistellut maalle jo useamman vuoden ajan viisivuotissuunnitelmaa, jonka tarkoitus on oikaista maan heikko taloudellinen kehitys, joka on piinannut maata vuoden 2011 vallankumouksesta asti. Vallankumouksen jälkeen Tunisian on ottanut merkittäviä edistysaskelia demokratiassa, mutta jatkuneet taloudelliset ongelmat, etenkin korkea työttömyys, ovat kasvattaneet tyytymättömyyttä ja pettymystä politiikkaan, sillä vallankumoukselle oli asetettu paljon odotuksia.

Viisivuotissuunnitelman tavoitteena on esittää laaja-alainen uusi visio Tunisialle. Suunnitelma pitää sisällään konkreettisia projekteja, mutta se toimii myös viitekehyksenä laajemmille rakenteellisille uudistuksille. Suunnitelma sitouttaisi Tunisian uuteen kehitysmalliin, joka panostaisi enemmän tehokkuuteen, tasa-arvoisuuteen ja päättäväisyyteen.

Suunnitelman avulla pyritään myös ehkäisemään Tunisian eri alueiden epätasa-arvoa ja saamaan Tunisian talous uudelleen nousuun uusien investointien avulla ja työttömyyslukuja pienentämällä. Hallituksen mukaan suunnitelman noudattaminen nostaisi talouskasvun viiteen prosenttiin vuosina 2016–2020.

Suunnitelma sisältää mm. tuomioistuinjärjestelmän uudistamissuunnitelman, maan turvallisuusinstituutioiden vahvistamisen ja armeijan moderninsoinnin, joiden avulla maasta tehdään vakaampi uusiille investoijille. Suunnitelman avulla on myös tarkoitus tehostaa verotusjärjestelmää sekä panostaa julkisen ja yksityissektorin kumppanuuteen. Lisäksi äskettäin hyväksytty investointilaki sisältyy suunnitelman tavoitteisiin

Suunnitelman toteuttamisen avulla pyritään myös hallitsemaan inflaatiota ja pienentämään julkisen sektorin alijäämää 2020 mennessä 6,8 %:iin BKT:sta (vuonna 2015 8,8 % BKT:sta). Lisäksi suunnitelmalla tavoitellaan kuuden prosentin vienninkasvua sekä 25 prosentin kasvua yksityisissä sijoituksissa.

Suunnitelma huomioi maan talouden ongelmat tehokkuudessa ja korruptiossa

Suunnitelman viisi päätavoitetta ovat 1) hyvän hallinnon edistäminen, 2) Tunisian kehittäminen taloudelliseksi solmupisteeksi, 3) inhimillisen kehityksen ja sosiaalisen osallistumisen edistäminen, 4) alueellisten eriarvoisuuden lieventäminen ja alueellisten tavoitteiden saavuttaminen, 5) kestävänkehityksen sekä vihreän talouden edistäminen.

Vallankumouksen jälkeen Tunisin budjettia ovat rasittaneet erityisesti julkisen sektorin kasvaneet palkkakustannukset vaikka Tunisian hallinnon katsotaan olevan yksi Afrikan tehokkaimmista. Myös korruptio on laajaa. Suunnitelma panostaisi hyvän hallinnon edistämiseen kehittämällä korruption vastaista työtä, vahvistamalla hallintoa, mutta karsimalla virkamiesten määrää. Lisäksi se pyrkisi uudistamaan valtion hankintajärjestelmän ja valtionyhtiöiden hallinnon sekä kehittämään e-hallintoa.

Tunisian ulkomaankaupan tase ei ole ollut kestävällä pohjalla ja maa on vientinsä kannalta riippuvainen EU:sta. Ulkomaankaupan ongelmia suunnitelma korjaisi kehittämällä Tunisiasta Pohjois-Afrikan taloudellista solmupistettä. Suunnitelma panostaisi tuottavuuden ja arvoketjujen parantamiseen, viennin ja taloudellisen integraation edistämiseen sekä korkeateknologian, infrastruktuurin ja innovaatioiden kehittämiseen.

Tunisia erottautuu positiivisesti muista Afrikan maista peruskoulutuksensa suhteen, mutta koulutusjärjestelmää vaivaavat alueelliset erot ja koulutuksen laadussa Tunisia on edelleen selvästi OECD-maita jäljessä. Suunnitelma pyrkisi koulutustason kehittämiseen, koulutusjärjestelmän uusimiseen, työmarkkinoiden ja naisten aseman parantamiseen, terveysjärjestelmän ja asuinolojen kehittämiseen sekä sosiaalitukijärjestelmäuudistuksen loppuun viemiseen.

Tunisian hallinto ja talous ovat keskittyneet rannikolle, mikä on kasvattanut Tunisian eri alueiden eriarvoisuutta. Suunnitelmalle annetuista tavoitteista yksi tärkeimmistä on tukea alueiden tasa-arvoista kehitystä edistämällä alueiden yhteistyötä, uudistamalla alueiden infrastruktuuria ja aluehallintoa, panostamalla vähemmän kehittyneiden alueiden vetovoimaisuuteen, sekä perustamalla alueellisia rahoitusjärjestelmiä.

Suunnitelma asettaisi tavoitteita myös kestävän kehityksen ja vihreän teknologian saralla. Viisivuotissuunnitelma pyrkisi vastaamaan näihin tavoitteisiin mm. modernisoimalla maataloutta, edistämällä ruokaturvaa, pyrkimällä pienentämään kokonaisenergiakulutusta, sekä edistämällä kestävää luonnonresurssien käyttöä.

Kaavailtujen rakenteellisten uudistusten lisäksi viisivuotissuunnitelma sisältää yli 50 konkreettista projektia yllä mainituilla viidellä eri sektorilla. Kokonaisbudjetti suunnitelman toteuttamiselle vuodelle 2016–2020 on arvioitu olevan 120 miljardia Tunisian dinaaria (n. 48,6 miljardia euroa), josta 45 miljardia TND olisi julkisen sektorin rahoitusta, ja 57 miljardia kerättäisiin yksityisiltä sijoittajilta ja 18 miljardia saataisiin suorina ulkomaisina sijoituksina.

Tällä hetkellä Tunisian hallituskokoonpano käy läpi vaihdoksia, sillä edellisen hallituksen nähtiin osoittautuneen tehottomaksi. Tunisian kehitys-, investointi- ja kansainvälisestä yhteistyöstä vastaava ministeri Yassine Brahim on kuitenkin vakuuttanut, että suunnitelma on laajasti valmisteltu ja suunnitelmaa tullaan noudattamaan uudesta kokoonpanosta huolimatta.

Investointikonferenssi marraskuun lopussa

Tunisia järjestää 29.–30.11.2016 viisivuotissuunnitelmaan liittyen investointitapahtuman, jonka tarkoituksena on tukea viisivuotissuunnitelman toteuttamista ja tehdä suunnitelmaa tunnetuksi investoijien keskuudessa.  Tapahtumaan odotetaan osallistuvan yli 1500 henkilöä sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Tunisian hallitus valitsi tarjouskilpailun jälkeen ARJIL-COMET-pankkikonsernin markkinoimaan viisivuotissuunnitelmaa ja siihen liittyvää investointikonferenssia. ARJIL-COMET on myös valmistellut itse viisivuotissuunnitelmasta synteesiä, jonka pitäisi olla kansainvälisesti helpommin levitettävä ja luettava.

Elokuusta lokakuuhun saakka on tarkoitus pistää pystyyn konferenssia edeltävä "roadshow", jonka aikana Tunisian eri ministerit promotoivat konferenssia ulkomaanvierailujensa yhteydessä sekä erillisillä varta vasten järjestelyillä vierailuilla investoijille ja poliittisille toimijoille. Konferenssiin tullaan lähettämään kutsuja poliittisille tahoille, mutta yksityiselle sektorille tapahtuma tulee olemaan avoin.

Tapahtuman suunnitellaan alkavan rahoittajien "pledging"-konferenssilla, jossa on tarkoitus kerätä rahoituslupauksia. Tämän jälkeen on tiedossa Tunisian eri alueisiin keskittyvä osio, jossa keskitytään alueiden kiinnostaviin investointisektoreihin. Toisena konferenssipäivänä esillä on vihreä ja kestävä talous sekä Tunisia hyödykkeiden ja palvelujen viejänä sekä taloudellisena solmupisteenä.

Tarkoitus on myös järjestää työpajatoimintaa, sekä konkreettisten rahoitettavien projektien esittelyä. Samaan aikaan on tarkoitus kehitellä pysyvää mekanismia, jolla voitaisiin ylläpitää sijoittajien tietoisuutta valtion ponnistuksista Tunisian eri alueilla. ARJIL-COMETin edustajat kertoivat, että ministeriön olisi ennen konferenssia tarkoitus laatia lista ensisijaisen tärkeistä projekteista, joiden rahoitus voitaisiin julistaa konferenssissa. On myös mahdollista, että Libyan jälleenrakentaminen nostetaan esiin konferenssissa, sillä Tunisia haluaisi sen tapahtuvan jossain määrin Tunisian kautta.

Kansalaisyhteiskunta syyttää vanhojen mallien toistamisesta

Tunisian suhteellisesti merkittävä kansalaisyhteiskunta on reagoinut suunnitelmaan monisävyisesti. Uudistusten katsotaan olevan välttämättömiä, mutta hallituksen valmisteleva suunnitelma on saanut kritiikkiä kansalaisjärjestöiltä. Forum tunisien pour les droits économiques et sociaux -järjestö (FTDES) kritisoi viisivuotissuunnitelman toistavan vanhoja vallankumousta edeltäneitä malleja.

Kansalaisjärjestön Solidar Tunisie mukaan 120 miljardin Tunisian dinaarin budjetti on riittämätön suhteessa suunnitelmalle asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi järjestön mukaan tavoite 400 000 uudesta työpaikasta on vaikeasti toteutettavissa, sillä suunnitelma ei ota tarpeeksi huomioon työntarjontaa vähentävän tuotannon tehokkuuden nousua, eikä sitä, etteivät työvoiman tarjonta ja sen kysyntä välttämättä kohtaa. Suunnitelma saa lisäksi kritiikkiä selvän aikataulun ja toimintasuunnitelman puutteesta. Järjestön mielestä investointeja tulisi lisäksi kohdentaa aloille, joilla on mahdollisuus korkeaan arvonlisäykseen, eikä niitä tulisi keskittää jo perinteisesti vahvoille sektoreille kuten rakennus- ja kuljetusalalle.