Edustustojen raportit, 20.11.2008

Tunisia pyrkii portiksi Afrikkaan

 Tunisian bruttokansantuotteen keskimäärinen kasvuvauhti vuosina 1997–2006 oli 4,8 prosenttia. Kasvumoottorina toimii vientiteollisuus, jonka osuus BKT:sta on 51 prosenttia. Suomen vienti Tunisiaan kasvoi 39 prosenttia  vuonna 2007. Finpro on avannut toimiston Tunisiin syksyllä 2008.

Tunisian omat markkinat ovat melko pienet. Tunisiaa voidaan kuitenkin käyttää sillanpääasemana muille pohjois-Afrikan ja Afrikan markkinoille. 

Kustannustasoltaan kilpailykykyinen työvoima ja väestön korkea koulutustaso sekä toimiva infrastruktuuri yhdistettynä hallituksen aktiiviseen talouspolitiikkaan tarjoavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia tuottaa tavaroita Tunisiassa ja myydä ne sitten sekä alueellisilla markkinoilla että Euroopan Unionin sisällä. Tunisia tarjoaa investointikannustimia ja verohelpotuksia ulkomaisille yrityksille. 

Taloutta avattu 1990-luvun lopulta 

Poliittiset olosuhteet Tunisiassa ovat vakaat. Presidentti Zine El Abidine Ben Alin on hallinnut maata vuodesta 1987 ja hänen oletetaan uusivan mandaattinsa syksyn 2009 presidentinvaaleissa. 

Presidentti Ben Ali käynnisti 1990-luvun lopulla markkinatalouteen perustuvan talouspolitiikan. Tehokkaalla ja ulospäinsuuntautuneella talouden rakennemuutosohjelmalla on pyritty parantamaan Tunisian talouden kilpailukykyä muun muassa monipuolistamalla talouden perusrakenteita, tukemalla yksityissektorin koti- ja ulkomaista kilpailukykyä ja valmistamalla maan taloutta EU:n ja Tunisian välisen vapaakauppa-alueen asteittaiseen toimeenpanoon. Tunisian asteittainen sekä hallittu integroituminen maailman talouteen ovatkin olleet leimaa-antavia piirteitä maan taloudelliselle kehitykselle. 

Makroekonominen tasapaino ja talouden joustavuus ovat omalta osaltaan tukeneet maan viime vuosien vahvaa talouskasvua. Bruttokansantuotteen keskimäärinen kasvuvauhti vuosina 1997–2006 oli 4,8 prosenttia. Vuonna 2007 talouskasvu oli 6,3 prosenttia, josta sen arvellaan hieman laskevan tänä vuonna. Maan talous on nopeasti noussut alueen talouksien eturiviin. Tunisian talous on palvelu- ja teollisuusvetoinen, mutta myös maataloudella on merkittävä osa kokonaistuotannossa. Tunisian BKT per capita on USD 3000. 

Tunisian talouden kehitysstrategia määritellään viisivuotissuunnitelmassa. Vuosille 2007–2011 talouskasvun tavoitteeksi on asetettu 6,1prosenttia. Talouden suopean kehityksen myötä tavoitteena on luoda vuosittain keskimäärin 80 000 uutta työpaikkaa. Talouden kasvumoottorina toimii vientiteollisuus, jonka osuus BKT:sta on 51 prosenttia. Vuonna 2007 kokonaisvienti kasvoi 24 prosenttia yltäen hieman yli 10 miljardiin euroon. Elektronisen ja mekaanisen teollisuuden tuotteet sekä tekstiilituotteet muodostavat suurimmat vientisektorit. EU on säilyttänyt asemansa Tunisian tärkeimpänä kauppakumppanina. Vuonna 2007 Tunisian viennistä lähes 89 prosenttia suuntautui EU:n alueelle. Tärkeimmät vientikohteet olivat Ranska, Italia, Saksa ja Espanja. 

Tuoreet liiketoimintaympäristöä kuvaavat indikaattorit heijastelevat omalta osaltaan Tunisian talouden dynamismia ja mahdollisuuksia. World Economic Forum kilpailukyky indeksin mukaan Tunisia on sijalla 36/134. Se on viidenneksi kilpailukykyisin Arabitalous ja ensimmäinen Maghrebin ja Afrikan alueella. Maailmanpankin Doing Business-raportissa Tunisia on ottanut viime vuosina askeleita eteenpäin.

Teollisuustuotekauppa EU:n kanssa vapautettiin vuoden alussa 

Tunisian kotimaiset markkinat ovat pienet, noin 10 miljoonaa asukasta. Maa onkin pyrkinyt asteittain integroitumaan osaksi maailmantaloutta. Tunisia on ollut WTO:n jäsen sen perustamisesta ja sitä ennen GATT:in jäsen vuodesta 1990. Tunisia on solminut lukuisia vapaakauppasopimuksia, jotka helpottavat pääsyä alueellisille markkinoille. 

Tunisian ja EU:n välillä on tehty tullihelpotuksia jo usean vuoden ajan. 1. tammikuuta 2008 astui voimaan Tunisian ja EU:n välinen vapaakauppasopimus koskien teollisuustuotteita. EU ja Tunisia jatkavat neuvotteluita maataloustuotteiden, palveluiden ja investointien vapauttamisesta. 

Helmikuussa 2004 tuli voimaan niin sanottu Agadirin sopimus, joka loi vapaakauppa-alueen Egyptin, Tunisian, Jordanian ja Marokon välille. Sopimus helpottaa merkittävissä määrin Pohjois-Afrikan sisäistä kauppavaihtoa. 

Tunisialla on useita kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia Afrikan ja Lähi-Idän maiden kanssa. 

Päävientituotteet Suomesta paperi ja pahvi 

Suomen ja Tunisian välinen kauppa on ollut viime vuosina Suomelle selvästi ylijäämäistä. Vuonna 2007 Suomen vienti Tunisiaan kasvoi 39 prosenttia yli 65 miljoonaan euroon. Suurimmat vientiartikkelit olivat tärkeysjärjestyksessä paperi ja pahvi, vilja ja viljatuotteet, paperimassa, puhelin-, radio-, TV- yms. laitteet sekä puutavara. Suomen tuonti Tunisiasta laski 15 prosenttia edellisvuodesta ollen vuonna 2007 arvoltaan 5,9 miljoonaa euroa. Ylivoimaisesti suurin osa Suomen tuonnista Tunisiasta oli vaatteita. 

Finpro avaa toimiston Tunisiin syksyllä 2008. On odotettavaa, että tämän myötä myös suomalaisten yritysten kiinnostus Tunisiaan kasvaa ja mahdollisuudet toimia täällä paranevat. 

Suomen ja Tunisian välinen investointisuojasopimus tuli voimaan vuonna 2003, ja kaksinkertaista verotusta koskeva sopimus on ollut valmisteilla vuodesta 1993. 

Sillanpääasemana muille 

Tunisian omat markkinat ovat melko pienet. Tunisiaa voidaan kuitenkin käyttää sillanpääasemana muille Pohjois-Afrikan ja Afrikan markkinoille etabloitumiseen. Tunisian kansalaisilta ei vaadita viisumeita Algeriaan ja Libyaan, joten heidän on helppo matkustaa alueella. Monet ulkomaalaiset yritykset ovat etabloituneet Tunisiaan alentaakseen tuotantokustannuksiaan. Kustannustasoltaan kilpailykykyinen työvoima ja väestön korkea koulutustaso sekä toimiva infrastruktuuri yhdistettynä hallituksen aktiiviseen talouspolitiikkaan tarjoavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia tuottaa tavaroita Tunisiassa ja myydä ne sitten sekä alueellisilla markkinoilla että Euroopan Unionin sisällä. 

Tunisiassa toimiville offshore-yrityksille myönnetään merkittäviä verohelpotuksia ja muita etuisuuksia. Offshore-yritykset saavat kymmenen vuoden ajan vapautuksen yritysverosta ja maksavat tämän jälkeen alennettua veroa. Lisäksi offshore-yritykset saavat kahden ensimmäisen toimintavuotensa ajan vapautuksen työnantajan sosiaalimaksuista. Seuraavan viiden vuoden aikana sosiaalimaksut nousevat portaittain siten, että ne saavuttavat täysmääräisyyden kahdeksantena vuonna toiminnan aloittamisesta. Yrityksillä on myös mahdolisuus saada merkittävää tukea henkilökuntansa koulutuksesta aiheutuviin kuluihin. Offshore-yritys voi myydä 30 prosenttia  tuotannostaan paikallisilla markkinoilla menettämättä näitä etuisuuksia. 

Tunisian hallituksen prioriteetteja on ulkomaisten yritysten huokutteleminen maahan. Tunisia tarjoaa laajan paketin investointikannustimia ulkomaisille yrityksille. Korkeaa osaamista vaativat työvoimavaltaiset projektit saavat parhaat kannustimet. Foreign Investment Promotion Agency on vastuussa investointien huokuttelemisesta Tunisiaan.