TTIP: 10 väitettä investointisuojasta

Tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa investointisuojan toimivan myös valtioiden näkökulmasta.

Kuva: EEAS, Flickr.com, ccby 2.0
Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry ja EU:n korkea edustaja Federica Mogherini tapasivat Brysselissä viime joulukuussa.

Yksi EU:n ja Yhdysvaltojen TTIP-sopimusneuvotteluiden keskeisistä kysymyksistä on investointisuoja sekä siihen liittyvä sijoittajan ja valtion välinen riitojenratkaisumenettely.

Arvostetun CSIS-tutkimuslaitoksen mukaan investointisuojasopimukset riitojenratkaisumenettelyineen eivät suosi monikansallisia yrityksiä, vaan ovat toimivia myös valtioiden näkökulmasta.

Tutkimus pohjautuu nykyisten investointisopimusten puitteissa nostettuihin riitoihin ja vastaa muun muassa seuraaviin väitteisiin:

1. Suurin osa investointisuojasopimuksista johtaa riitoihin

Tällä hetkellä voimassa olevista kahdenvälisistä investointisopimuksista yli 90 prosenttiin ei ole kohdistunut riitaa. Sopimuksia on voimassa lähes 2400.

2. Riitojen määrä on nousussa

On totta, että riitojen määrä on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta nousu noudattaa ulkomaisten investointien pääomakannan kasvua.

3. Riitoja nostavat lähinnä yhdysvaltalaiset suuryritykset

Edellisenä kymmenenä vuotena eurooppalaiset sijoittajat ovat nostaneet yli puolet vaateista, yhdysvaltalaiset 22 prosenttia. Suurimmalla osalla investointiriidan nostaneista amerikkalaisista yrityksistä on alle 500 työntekijää.

4. Yritykset voittavat riidat aina

Tutkimuksen mukaan valtiot voittavat suurimman osan riidoista. Valtiot voittavat noin kaksi kertaa useammin kuin sijoittajat tapauksissa, jotka päättyvät välitystuomioistuimen päätökseen.

5. Sijoittajat nostavat riitoja saadakseen muutettua tai kumottua viranomaisten päätöksiä

Sijoittaja voi saada investointisuojasopimuksen nojalla ainoastaan rahallista korvausta. Välitystuomioistuin ei voi vaatia valtiota muuttamaan lakejaan tai määräyksiään.

6. Monikansalliset yritykset saavat keinoteltua riitojenratkaisumenettelyn avulla jättikorvauksia

Niissä tapauksissa, joissa investoija voittaa, paneelin päättämä korvaussumma on vain murto-osa investoijien vaatimista korvauksista, keskimäärin vähemmän kuin 10 senttiä dollaria kohti.

7. Mitä enemmän pääomavirtoja, sitä enemmän riitoja

Pitää paikkansa, että aktiivisimpia riitojenratkaisumenettelyn käyttäjiä ovat investoijat suurista pääomaa vievistä maista. Investointiriitoja on eniten talouden sektoreilla, joita valtiovalta sääntelee voimakkaasti. Noin 40 prosenttia riidoista on sijoittunut öljy-, kaasu-, kaivos- ja sähköntuotantosektoreille.

8. Riitojenratkaisumenettely on pitkä ja tehoton

Välitystuomioistuimen päätös saadaan keskimäärin kolmessa ja puolessa vuodessa. Noin kolmasosa riidoista sovitaan jo ennen virallista päätöstä.

9. Riitojenratkaisumenettely vähentää ulkomaisia suoria investointeja

Tutkimuksen mukaan sopimukseen perustuva investointisuoja on edistänyt ulkomaisten yritysten kohtuullisen ja oikeudenmukaisen kohtelun sekä riitojen rauhanomaisen ratkaisun saavuttamista ja siten vaikuttanut ulkomaisten suorien investointien lisääntymiseen. 

10. Luopuminen investointisuojasopimuksista lisäisi talouskasvua

Luopuminen investointisuojasopimuksista voisi tuoda kielteisiä vaikutuksia talouskasvulle ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumiselle.

Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana hallitukset ovat sitoutuneet riitojenratkaisumenettelyllisiin investointisuojasopimuksiin osana kauppapolitiikkaa.

Nykyaikaiset investointisuojasopimukset on hyväksytty niin pienten kuin suurten valtioiden, niin kehittyneiden kuin kehittyvien maiden taholta lähinnä siksi, että ne ovat tehokkaampia instrumentteja kuin muut vaihtoehdot. 















































Soili Mäkeläinen-Buhanist

Lähde: Center for Strategic & International Studies (CSIS)(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)

EU