Tshekin kansallinen tekoälystrategia 2019
Tshekin kansallisen tekoälystrategian taustalla vaikuttaa EU:n yhteinen tekoälyjulistus. Strategian mukaan hallitus on sitoutunut tekemään Tshekistä yhden Euroopan innovaatiojohtajista tulevien kahdentoista vuoden aikana. Lisäksi Tshekki pyrkii tulemaan automaation mallimaaksi ennen EU-puheenjohtajuuttaan vuonna 2022.
Strategiassa korostetaan, että Tshekki on maailman kuudenneksi turvallisin maa ja sitä kuvataan Euroopan sydämessä sijaitsevana, turvallisena kyber-satamana. Tähän pohjautuen Tshekin tavoitteena on olla yhteistyön mahdollistava keskus ”parhaille tiedemiehille ja ohjelmistokehittäjille”.
AI nähdään disruptiona, joka voi vahvistaa Tshekin kansantaloutta merkittävästi. Tämän vuoksi on välttämätöntä siirtää tutkimustietoa yritysten käyttöön ja tukea automaatiota yrityksissä. Erityisesti PK-yritysten tukeminen nostetaan esille.
Tshekin kansallinen tekoälystrategia (NAIS, National Artificial Intelligence Strategy of the Czech Republic) tähtää digitaalisen transformaation täyden potentiaalin saavuttamiseen. Strategia perustuu olettamukseen, jonka mukaan nykyiset trendit kuten AI, automaatio, robotiikka, sähköinen liikkuvuus ja 5G, ovat välttämättömiä teollisuuden, palveluiden ja koko kansantalouden kehittymisen kannalta. Strategian seitsemän osa-aluetta koostuvat seuraavista: tuki T&K:lle, rahoitus, teollisuus, koulutus, yhteiskunnalliset vaikutukset, lainsäädäntö ja kansainvälinen yhteistyö. Näitä on käsitelty erikseen alla.
Tshekin tavoitteet lyhyesti
Strategian mukaan hallitus on sitoutunut tekemään Tshekistä yhden Euroopan innovaatiojohtajista tulevien kahdentoista vuoden aikana. Lisäksi Tshekki pyrkii tulemaan automaation mallimaaksi ennen EU-puheenjohtajuuttaan vuonna 2022.
Tshekki haluaa ennen kaikkea tehdä tekoälystä turvallista ja vastuullista. Strategiassa korostetaan, että Tshekki on maailman kuudenneksi turvallisin maa ja sitä kuvataan Euroopan sydämessä sijaitsevana, turvallisena kyber-satamana. Tähän pohjautuen Tshekin tavoitteena on olla yhteistyön mahdollistava keskus ”parhaille tiedemiehille ja ohjelmistokehittäjille”.
Tieteen ja T&K:n edistäminen ja keskittäminen
Strategian mukaan Tshekillä on suhteellinen etu T&K:n saralla. Avainasemassa on eurooppalaisen AI:n tutkimuksen huippuyksikön rakentaminen, mikä nimetään lyhyen aikavälin tavoitteeksi. Huippuyksikön on tarkoitus olla toiminnassa vuoteen 2021 mennessä ja tavoitteen saavuttamiseksi yhteistyötä aiotaan tehdä V4-maiden tutkimuskeskusten ja Keski-Euroopan maiden kanssa.
Toinen tärkeä lyhyen aikavälin tavoite on ”Digital Innovation Hubien” (DIH) rakentaminen tiedon siirtämisen (engl. knowledge transfer) mahdollistamiseksi. Kolmantena tavoitteena mainitaan nopeutetun ja yksinkertaistetun prosessin luonti asiantuntijoiden, tutkijoiden ja heidän perheenjäsentensä oleskelu- ja työlupien saamiseen liittyen. Lisäksi mainitaan yleisellä tasolla, että Tshekistä tulisi tehdä houkuttelevampi maa, jotta tutkijat oleskelisivat maassa pidempään.
Rahoitus
Yliopistoissa ja yksityisellä sektorilla tapahtuvaan tutkimukseen tarvitaan taloudellisia ja ei-taloudellisia resursseja. Vahvat pääomamarkkinat ovat avainasemassa, koska ne edistävät taloudellista kehitystä.
Strategiassa todetaan, että AI:hin kohdistettujen investointien määrän tulisi huomattavasti kasvaa keskipitkällä aikavälillä eli vuoteen 2027 mennessä. Pitkällä aikavälillä tavoitellaan uusien, taloudellisesti merkittävien, AI:hin keskittyvien yritysten perustamista.
Tshekki pyrkii saavuttamaan tavoitteet käyttämällä tehokkaasti monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) varoja vuosien 2021–2017 aikana. PK-yritysten tukemiseksi maa pyrkii tukemaan automaatioon ja AI:hin kohdistettavia investointeja. Tshekki tavoittelee myös sellaisten rahoitusvälineiden kehittämistä ja modernisointia, joiden kautta taloudellista tukea voidaan kohdistaa innovatiivisille liiketoimintamalleille.
Edellä mainitut työkalut voidaan perustella sillä, että Tshekin pääomamarkkinoilla näyttäisi vallitsevan tilanne, jossa yrityksillä ei joko ole riittävästi tietoa tai kiinnostusta varojen hankkimiseksi pääomamarkkinoiden kautta. Erityisesti PK-yritysten rahoitus on riippuvaista jakamattomista voittovaroista ja pankkilainoista. Vastaavasti joukkovelkakirjalainoilla ei vielä ole riittävän suurta roolia rahoituksessa. (Kts. Ministry of Finance: National Strategy for the Development of the Capital Market in the Czech Republic 2019–2023)
Teollisuus
AI:n, automaation ja robotiikan arvioidaan aiheuttavan epävarmuutta yrityksille, liiketoimintamalleille ja koko kansantaloudelle. Kyseisistä tekniikan edistysaskeleista johtuen yritysten täytyy muuttaa toimintatapojaan pärjätäkseen uudessa liiketoimintaympäristössä. Toisaalta AI nähdään disruptiona, joka voi vahvistaa Tshekin kansantaloutta merkittävästi, minkä vuoksi on välttämätöntä siirtää tutkimustietoa yritysten käyttöön ja tukea automaatiota yrityksissä. Erityisesti PK-yritysten tukeminen nostetaan esille.
Tärkeimpänä tavoitteena mainitaan paitsi Tshekin, myös koko Euroopan kilpailukyvyn kasvattaminen. Valtion interventio nähdään oikeutettuna ja jopa toivottuna erityisesti liiketoimintaedellytysten luomisen ja infrastruktuurin rakentamisen suhteen. Edellytyksenä on, että saadaan rakennettua tietokanta yksityisyyden suojaa kunnioittaen ja sitä kautta luotua datatalous. Lisäksi mainitaan ulkomailla työskentelevien tshekkiläisten saaminen takaisin kotimaahan, mitä varten suunnitteilla on mekanismeja tukemaan paluumuuttoa.
Strategiassa nostetaan esille tekoälyn ekosysteemien kehittäminen yhtenä työkaluna, jonka avulla saavutetaan teknologiaan liittyvät tavoitteet. Lisäksi tuodaan esille verotuksen kehittäminen – verotuksen keinoin olisi tarkoitus edistää digitalouden tasaista kasvua. Lisäksi halutaan varmistaa, että valtio saa riittävästi tuloja sekä työn että pääomatulojen verotuksen kautta.
Koulutus
Strategia asettaa kunnianhimoisen tavoitteen sopeuttaa koulutusjärjestelmä vastaamaan AI:n muovaaman yhteiskunnan tarpeita. Uudistus on tarkoitus toteuttaa asteittain ja sen tulisi olla valmis vuoteen 2035 mennessä. Konkreettisin lyhyen aikavälin tavoite on lanseerata uusia tohtoriohjelmia, jotka keskittyvät joko AI:hin tai sen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Myös elämänmittaisen oppimisen roolia korostetaan.
Yhteiskunnalliset vaikutukset
Strategiassa arvioidaan, että työpaikkojen kokonaismäärä ei todennäköisesti tule laskemaan, koska uusien työpaikkojen syntyminen tulee kompensoimaan AI:n kehittymisen myötä häviävät työpaikat. Toisaalta teollisuus- ja kauppaministeriö painottaa, että AI:n aikaansaamaan kansantalouden rakennemuutoksen negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi tarvitaan hyvää muutosjohtamista.
Ministeriö ehdottaa lukuisten taloudellisten tukitoimien, kuten veronalennusten ja apurahojen, käyttöä tukeakseen yksityisyrittäjiä. Hyvinvointinäkökulma tulee esille strategiassa sen suhteen, että työaikaa aiotaan vähentää tiettyjen elämänvaiheiden aikana (”to reduce working time at some life stages”) ja työssäkäyvien henkilöiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä aiotaan edistää. Lisäksi ministeriö esittää, että se pyrkii luomaan olosuhteita, joiden kautta voidaan lisätä työmarkkinoiden joustavuutta.
Lainsäädäntö
Lainsäädännön osalta todetaan, että kansallisen lainsäädännön kehittäminen riippuu pitkälti kansainvälisten organisaatioiden (EU, OECD, WTO, YK ja Euroopan neuvosto) asetuksista ja suosituksista. Strategiassa korostetaan, että lainsäädännön avulla tulisi luoda suotuisa ympäristö T&K:lle ja AI:n kehittämiselle. Esimerkiksi GDPR:ää on tarkoitus analysoida AI-kontekstissa.
Kansainvälinen yhteistyö
Strategiassa tuodaan esille yhteistyö tiettyjen maiden, kuten Israelin, USA:n ja Etelä-Korean kanssa. Tshekki toivoo, että se saisi muiden EU-jäsenmaiden tuen ”European Centre of Excellence:n”, ”European Test Centre:n” ja DIH:n luomiselle Tshekkiin. AI:n rooli V4-yhteistyössä nostetaan esille useassa kohtaa. Myös Tshekin tuleva EU:n ministerineuvoston pj-kausi vuonna 2022 mainitaan. Tshekki haluaa sisällyttää AI:n yhdeksi pj-kautensa teemoista.
Tilastot
Strategian lopussa esitetään joukko tilastoja. Niiden mukaan AI:n tutkimusta rahoitetaan useimmiten omakustanteisesti. 88% kyselyyn vastanneista 50 yrityksestä mainitsi, että käyttää omia resursseja tutkimustyön rahoitukseen. 30% vastanneista saa rahoitusta valtion taholta tai esim. Technology Agency:ltä (TA CR). Kaiken kaikkiaan ministeriö arvioi, että sadat yksiköt tekevät tutkimusta AI:n saralla.
Henriikka Hakala
Suomen Prahan-suurlähetystö