Toteutuessaan Kyproksen tiekartta kohti sosiaalista ja taloudellista muutosta olisi valtava
Kyproksen tuhatsivuinen elpymis- ja resilienssisuunnitelma luo kokonaan uuden vision koronanjälkeiseen aikaan. Suunnitelma sisältää 58 uudistusehdotusta ja 76 investointikohdetta, joista 41 prosenttia suuntautuu ns. vihreään siirtymään ja 23 prosenttia digitaaliseen muutokseen. Suunnitelman rahoitus koostuu EU:n elpymisrahastosta suunnattavan 1,2 mrd ja EU:n koheesiorahaston 1,8 mrd summista sekä 1,4 mrd euron yksityisistä investoinneista sisältäen julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuudet. Suunnitelma johtaa henkisesti, teknologisesti ja institutionaalisesti uuteen tilanteeseen. Kyproksesta pyritään kehittämään entistä kestävämpi, tuottavampi, kilpailukykyisempi ja tavoitteissaan pitkäjänteisempi maa.
Kyproksen presidentti Nicos Anastasiades, maan hallitus ja eri ministeriöt ovat julkistaneet 18 osaa käsittävän tuhatsivuisen Kyproksen elpymis- ja resilienssisuunnitelman, jonka tavoitteena ei ole pelkästään taloudellinen elpyminen vaan myös kokonaan uuden vision luominen Kyprokselle koronanjälkeiseen aikaan.
Suunnitelma sisältää 58 uudistusehdotusta ja 76 investointikohdetta, joista 41 prosenttia suuntautuu ns. vihreään siirtymään ja 23 prosenttia digitaaliseen muutokseen. Suunnitelman rahoitus koostuu EU:n elpymisrahastosta suunnattavan 1,2 mrd ja EU:n koheesiorahaston 1,8 mrd summista sekä 1,4 mrd euron yksityisistä investoinneista sisältäen julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuudet.
Elpymisrahaston 1,2 mrd summasta vain 0,23 mrd on lainamuotoista rahaa, loput suoraa rahoitusta, jota yhdistetään ja vivutetaan hankekohtaisesti koheesio- ja investointikohteisiin.
Presidentti Anastasiadesin mukaan kyseinen sosiaaliseen ja taloudellisen muutokseen tähtäävä suunnitelma johtaa henkisesti, teknologisesti ja institutionaalisesti uuteen tilanteeseen. Kyproksesta kehittyy entistä kestävämpi, tuottavampi, kilpailukykyisempi ja tavoitteissaan pitkäjänteisempi maa.
Huomioon otetaan myös uudistukset ja investoinnit ilmastonmuutoksen hidastamiseksi sekä energia- ja liikennejärjestelmien muuttamiseksi asteittain sähköiseksi ja ympäristön kannalta kestävämmiksi. Kyproksen vesivarannot ja luontoympäristö ovat myös kohteita, joihin panostetaan. Kiertotaloutta ja kierrätystä kehitetään monin tavoin.
Anastasiades korostaa koulutuksen ja työssä kehittymisen sekä tulevaisuuden taitojen merkitystä vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä. Tutkimukseen, innovaatioihin, digitalisaatioon ja tietoliikenneyhteyksien nopeuttamiseen ja vahvistamiseen panostetaan ja kykyä sähköiseen hallintoon vahvistetaan. Larnakaan ja Limassoliin perustetaan kaksi uutta teknistä oppilaitosta.
Uusi entistä vahvempi sosiaalivakuutus- ja terveydenhoitojärjestelmä, hyvinvointivaltio, joka pitää huolen myös heikommista (lapsista, syrjäytyneistä nuorista, vammaisista ja vanhuksista) on keskeinen tavoite. Joustavia työaikoja, etätöiden tekemistä myös jatkossa tuetaan. Pandemian opit otetaan huomioon mm. uusien sairaaloiden rakentamisessa.
Suunnitelmassa pureudutaan myös Kyproksen talouden heikkouksiin, joita ovat mm. maatalouden teknologisointi, kyproslaisten tuotteiden, mm. raaka-aineiden tuotteistaminen, investoinnit innovaatioihin ja tietokoneohjelmistoihin, kevyen valmisteteollisuuden edistäminen, tutkimus- ja kehitystyön vahvistaminen ja koulutuksen lisääminen luonnontieteissä, insinööri- ja teknistieteellisillä aloilla.
Presidentti Anastasiadesin listalla ovat myös oikeusvaltion, läpinäkyvyyden, vastuullisuuden ja korruption vastaisen toiminnan vahvistaminen.
Koronan vastaisen toiminnan osalta Kyproksen hallitus korostaa saavutuksiaan eli Euroopan nopeinta rokotustahtia ja vähäisiä kuolemantapauksia. Kumulatiivinen tartuntaluku 100 000 asukasta kohti kahden viikon periodilla oli Kyproksella välillä jopa Euroopan korkein, mutta on kesää kohti laskenut nopeasti.
Mediakommenteissa Kyproksen suunnitelmaa on kiitelty sellaisenaan, mutta epäilty sen toteutumista monilta osiltaan. Ammattiliittojen, mutta myös yrityskentän joustamattomuutta muutoksiin ja valmiutta sopeutumiseen on arvuuteltu. Esimerkiksi on nostettu sähkömarkkinat, jotka tuntuvat muuttuvan hitaasti kohti uusiutuvan energian käyttöä.
Kyproksen suunnitelmat tarjoavat jo nyt ja varsinkin toteutuessaan suomalaisille yrityksille lukuisia liiketoimintamahdollisuuksia Viron kokoisessa maassa, jossa lähes kaikki osaavat englantia riittävän hyvin ja jossa suurempien yritysten ohella pienillä ja innovatiivisilla yrityksillä on omat mahdollisuutensa.
Kypros EU:n jäsenmaana toimii myös Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maantieteellisessä läheisyydessä, johon ulkomaisia yrityksiä ja investointeja houkutellaan monin eduin aktiivisesti. Suomen vienti Kyprokselle vuosina 2017 -2019 ennen koronapandemiaa oli enemmän kuin mm. Kreikkaan, Irlantiin, Kroatiaan, Serbiaan ja moneen muuhunkin EU-maahan. Saaren pieni koko ei tarkoita, että vienninedistämismahdollisuudet olisivat pienet.
Harri Mäki-Reinikka
Suurlähettiläs
Nikosia