Toimittajan työ Ugandassa on riskialtista

Ugandalaistoimittajat ovat huolestuneita lehdistönvapauden kaventumisesta.

Lehdistönvapausraportin mukaan mediatalojen omistajien henkilökohtaiset kiinnostuksenkohteet ja pelko valtion kostosta on johtanut itsesensuuriin Ugandassa. Kuva: Rachel Strohm/Flickr(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), CC BY-ND 2.0(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan).

Vuonna 2012 Ugandassa raportoitiin 82 toimittajiin kohdistuvaa hyökkäystä tai pahoinpitelyä. Suurimpaan osaan tapauksista syyllistyi poliisi, kertoo ugandalaisen Human Rights Network for Journalists -järjestön lehdistönvapautta koskevaa raportti.

Varsinaiset hyökkäykset vaihtelivat fyysisestä pahoinpitelystä laittomaan pidätykseen ja omaisuuden takavarikointiin.

Korkea-arvoiset hallinnon virkamiehet nostivat myös kunnianloukkaussyytteitä toimittajia kohtaan. Joitakin toimittajia haastettiin oikeuteen heidän artikkeliensa sisällön takia, ja osaa toimittajia ei päästetty seuraamaan julkisia oikeuskäsittelyitä.

Vaikka tapausten määrä on laskussa, myös huolestuttavia merkkejä on nähtävissä. Esimerkiksi viime vuoden maaliskuussa Ugandan parlamentti yritti saada läpi lakiehdotusta, joka estäisi toimittajien pääsyn täysistuntosaliin äänityslaitteineen ja kameroineen. Esitys ei kuitenkaan mennyt läpi.

Kansalaisten huoli vähäistä

Useat rajoitustoimet ovat herättäneet pelkoa avoimen hallinnon tilasta.

Raportin mukaan Ugandan hallitus ilmoitti sulkevansa kaikki radioasemat, jotka hyväksyvät vaihtoehtoisia näkemyksiä kiistanalaisissa kysymyksissä. Presidentti Yoweri Museveni myös varoitti Daily Monitoria vakavista seuraamuksista, jos lehti ei raportoisi presidentin lanseeraamista kehitysohjelmista.

Raportin mukaan vallassa olevat pitävät toimittajia poliittisina ja arvelevat näiden kannattavan oppositiota. Joidenkin tahojen mukaan ongelma ei ole lehdistönvapaus vaan toimittajien kurittomuus ja epäammattimaisuus. Kansalaisten huoli vapaasta ja riippumattomasta lehdistöstä on olematon.

Ugandan perustuslakitakaa ilmaisun- ja mielipiteenvapauden, mutta raportin mukaan hallinto on rajoittanut vapauksia laittomasti. Kriittisiä ääniä on vaimennettu, ja toimittajia, kansalaisjärjestöaktivisteja, oppositiojohtajia ja heidän kannattajiaan on pidätetty mielivaltaisesti. Heitä  on myös uhkailtu ja peloteltu.

Raportissa kerrotaan myös, että ei-valtiolliset toimijat aiheuttivat kahden toimittajan kuolemantapauksen Länsi-Ugandassa vuonna 2012. Lisäksi uskonnollisten järjestöjen edustajat osallistuivat toimittajien pahoinpitelyyn. Toisinaan poliisi ei ole puuttunut tilanteeseen nähdessään toimittajien pahoinpitelyn.

Näyttelijät korvanneet toimittajia

Muutama poliitikko on perustanut omia mediataloja. Useat mediatalot ovat korvanneet ammattitoimittajat palkkaamalla näyttelijöitä, joiden arvellaan vetoavan enemmän yleisöön.

Medianeuvosto, televisioneuvosto ja Ugandan viestintäkomissio ovat evänneet mediatoimijoilta toimilupia ja lähetysaikoja. Lisäksi he ovat sulkeneet mediakanavia ja nostaneet oikeusjuttuja yksittäisiä toimittajia kohtaan. Monia toimittajia, joiden koetaan suhtautuvan kriittisesti valtioon, on erotettu toimistaan valtion suosituksella. Jotkut ovat joutuneet lähtemään maanpakoon.

Mediaa ei Ugandassa enää pidetä riippumattomana. Omistajien henkilökohtaiset kiinnostuksenkohteet ja pelko valtion kostosta on johtanut itsesensuuriin. Uutiset ovat muuttuneet puolueellisiksi, sillä moni omistajista kuuluu hallitsevaan puolueeseen tai haluaa suojella omaisuuttaan olemassa hyvissä väleissä valtionjohdon kanssa. Valtion omistama media taas toimii virallisena äänitorvena.

Seurauksena on ollut siirtyminen valtavirran mediasta sosiaaliseen mediaan, jossa kansalaiset voivat ilmaista mielipiteitään.

3. toukokuuta vietetään kansainvälistä lehdistönvapauden päivää.