Thaimaan talous vuonna nolla tulvien jälkeen

Thaimaan talous keikkuu paitsi tulvavesivallien varassa myös isommalla vedenjakajalla - maan suuret mahdollisuudet täyttyvät vain, mikäli thaimaalaiset pystyvät muuttamaan taloutensa perusrakenteen seuraavan vuosikymmenen aikana.

Vuosisadan pahimmat tulvat syksyllä 2011 eivät sotkeneet ainoastaan Thaimaan taloutta, vaan vahingoittivat vakavasti myös elektroniikka- ja autoteollisuuden maailmanlaajuisia jakeluketjuja.

Thaimaan talous kasvoi vuonna 2011 vain 0,1 prosenttia, koska tulvat leikkasivat hyvässä vauhdissa olleen vuosikasvun lähes täysin.  Maan tilanne näyttää kuitenkin varsin valoisalta, sillä Thaimaan talous on osoittanut vahvan kykynsä selviytyä ulkopuolisista ongelmista. Maan kauppatase on ollut vuosikymmenen ylijäämäinen ja vientivetoinen talous perustuu tuotteiden moninaisuuteen. Lisäksi periaasialainen säästävyys ja keskuspankin tiukka rahapolitiikka tekevät Thaimaasta vastustuskykyisen kriiseille ja spekulaatiolle.

Keskituloansa uhkaa

Keskituloansan uhka Thaimaassa
Keskituloansan vaara Thaimaassa. Klikkaa kuva isommaksi.

Samalla Thaimaa kuitenkin keikkuu kehityksensä vedenjakajalla – maassa käydään kasvavaa keskustelua siitä, onko Thaimaa jäämässä ”keskituloansan” (middle-income trap, kts. kaavio) uhriksi. Thaimaan talouden todellinen haaste onkin keskituloansan välttäminen. Keskituloansa tarkoittaa tilannetta, jossa valtio on noussut keskitasoiseen ansioluokkaan lähinnä satsaamalla perusteollisuuden kehittämiseen.  Heikko koulutustaso ja rakennemuutoksen haasteellisuus kohti palveluvetoista ja korkeamman lisäarvon tuottamista estävät sitä kuitenkin nousemasta korkean tulotason sarjaan.

Maailmanpankin Thaimaan pääekonomistin Mathew Verghisin mukaan maan pitää nyt pystyä siirtymään jouhevasti kansainvälisen tuotantoketjun pohjalta kohti alajuoksun lisäarvoa tuottavia tehtäviä.

Lisäksi palveluiden tuottavuus on Thaimaassa heikkoa ja yleisesti työntekijöiden taidot eivät vastaa

työnantajien tarpeisiin. Yksi iso syy tähän on palvelusektorin suojelu kansainväliseltä kilpailulta.  

Nykyiset rikkaat teollisuusmaat sekä Euroopassa että Aasiassa kokivat selvän hyppäyksen taloudellisessa kehityksessään siirtyessään arvoketjun tuottavampiin tehtäviin. Keskituloansa uhkaa maita, jotka eivät pysty tällaista rakennemuutosta tekemään ja pysyvät siten lattealla kasvu-uralla, jossa kasvu riippuu muiden tuottavuuden kehityksestä. Laajemmin ansa haastaa koko kehittyvän Aasian, Kiina mukaan lukien. 

Tarvitaan ajattelutavan muutos

Thaimaan talouden perusluvut ovat siis kunnossa. Maan näkymät – varsinkin mahdollisuudet – ovat

myös huomattavat. Sijainti on täydellinen Burma/Myanmarin vieressä ja keskellä vuonna 2015 aloittavaa Kaakkois-Aasian maiden talousyhteisöä (ASEAN Economic Community, AEC).

Maantieteellisesti alueella on mahdollisuus olla seuraava maailman talouskasvun moottori, jonka öljynä vakaasti kasvava Kiina ja muu Aasia toimivat.

Sekä ulkomaisen yksityissektorin että Thaimaan poliittisen johdon mielestä Thaimaa tarvitsee mahdollisuuksiensa toteuttamiseen kuitenkin ajattelutavan – mentaliteetin – muutoksen. Iso kysymys on riittävän tietotaidon ja koulutuksen hankkiminen sekä pääoman liikkeelle saanti.

Perinteisesti thaimaalainen pääoma on ollut hyvin varovaista, mikä on auttanut perustalouden vakauttamisessa, muttei tue tarvittavaa rakennemuutosta.

Maan yksityissektori perustuu nurkkakuntaisuudelle ja on jatkuvasti altis korruptiolle. Vapaa kilpailu onnistuu harvoin samalla sektorilla vahvojen thaiyritysten kanssa.

Aasia talouden öljynä

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Thaimaa on vahvistanut kauppasuhteitaan etenkin Aasian ja Tyynen valtameren alueille. Vuonna 2010 ASEANista tuli Thaimaan tärkein kauppakumppani ennen Japania, Kiinaa ja EU:ta. Samana vuonna ASEANin vapaakauppasopimus Kiinan kanssa tuli voimaan täysimääräisenä. Aasiaan keskittymistä tukee myös pyrkimys vapaakauppasopimukseen Intian kanssa tänä vuonna.

ASEAN-maiden integraatio voimistuu vuonna 2015, kun AEC:n myötä maat siirtyvät yhteismarkkinoihin sekä tavaroiden, palvelujen, pääoman ja koulutetun työvoiman vapaaseen liikkumiseen. Samalla Thaimaa vapauttaa toistaiseksi suljettuja sektoreita ulkomaiselle työvoimalle ja helpottaa koulutetun ulkomaisen työvoiman sijoittumista maahan lakimuutoksin. 

AEC pakottaa Thaimaan kuitenkin myös kilpailemaan edullisempien naapurimaidensa kanssa tuotannon säilyttämisestä maassa. Teollisuuden vastustuksesta huolimatta hallitus on päättänyt nostaa minimipalkan 300 bahtiin (n. 7,4 euroa) päivässä 1.4.2012 alkaen. Monille tuotantoyrityksille tämä on merkittävä ongelma, koska palkan lisäksi (teollisuus)yritykset maksavat työntekijöille elinkustannuksista ja muita lisiä, joten todellinen minimipalkka tehtaissa noussee paljon korkeammaksi.