Thailand 4.0. – kohti innovaatiotaloutta
Thailand 4.0 – kehitysstrategialla halutaan luoda Thaimaasta innovaatiovetoinen kansantalous ja kehittynyt teollisuusvaltio vuoteen 2036 mennessä. Tämä kunnianhimoinen suunnitelmaa pitää sisällään lukuisia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisyrityksille esimerkiksi cleantechin, uusiutuvan energian, digitalisaation, koulutuksen, terveydenhuollon ja infrastruktuurin saralla.
Thaimaa on Indonesian jälkeen Kaakkois-Aasian toiseksi suurin talous. Thaimaan BKT vuonna 2016 oli 406,8 miljardia dollaria ja sen odotetaan kasvavan noin neljä prosenttia tämän vuoden aikana. Liiketoimintaympäristön parannusten johdosta Thaimaa myös nousi Maailmanpankin "Ease of Doing Business" – listauksessa sijalta 48 sijalle 26 vuonna 2017. Tähän ovat vaikuttaneet etenkin sääntelyn helpotukset, kunnianhimoinen uusi Thailand 4.0-kehityssuunnitelma, tämän alainen Eastern Economic Corridor – ohjelma, vaihtoehtoista energiasektoria koskevat reformit, Smart City – aloitteet sekä Smart Grid – pilottiprojektit.
Thailand 4.0 – kehitysstrategiassa on neljä päätavoitetta. Ensimmäinen tavoite on tehdä Thaimaasta osaamispohjainen talous. Strategialla halutaan edistää Thaimaan siirtymistä arvoketjussa eteenpäin kohti korkean arvon innovaatiovetoista taloutta. Tarkoitus on, että tulevaisuudessa Thaimaata ohjaavat luovuus, teknologia ja innovaatiot.
Toinen tärkeä tavoite on vähentää epätasa-arvoa kansalaisten välillä, ja kolmas on lisätä kansalaisten tietotaitoa ja osaamistasoa. Neljäs tavoite on edistää kestävää kehitystä, suojella ympäristöä ja toimia ilmastonmuutosta vastaan. Näiden tavoitteiden saavuttamisella tähdätään kokonaisuudessaan siihen, että Thaimaa on kehittynyt teollisuusvaltio vuoteen 2036 mennessä.
Strategian keskiössä kymmenen teollisuudenalaa
Thailand 4.0 – strategian keskiössä on kymmenen teollisuudenalaa, joiden nopeaan kasvuun panostetaan strategian myötä merkittävästi. Näissä teollisuusklustereissa panostetaan etenkin tutkimukseen ja kehitykseen, korkean teknologian teollisuuteen sekä yhteistyöhön yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Klustereista viisi on vakiintunutta ja viisi uutta teollisuudenalaa.
Vakiintuneet teollisuudenalat ovat seuraavan sukupolven autoteollisuus, älykäs elektroniikka, terveys- ja hyvinvointimatkailu, maatalous ja bioteknologia sekä petrokemia ja tulevaisuuden ruokatuotanto.
Uudet teollisuudenalapainotukset ovat automatiikka ja robotiikka, ilmailuteollisuus, digitaalitalous, bioenergia ja biokemikaalit sekä lääketiede ja terveydenhuolto.
Hallitus panostaa näitä teollisuudenaloja tukevien teknologioiden kehittämiseen. Avainteknologioita ovat bioteknologia, biolääketiede, mekatroniikka, integroitu teknologia sekä suunnittelupalveluteknologiat.
Thailand 4.0 – strategian ajurina Eastern Economic Corridor –erityistalousalueen kehittäminen
Thaimaassa on perustettu myös erityistalousalueita ja teollisuusklustereita vauhdittamaan talousuudistuksia. Esimerkiksi Thaimaan raja-alueille on suunniteltu useita erityistalousalueita, Special Economic Promotion Zones eli SEPZs, jotka sijaitsevat niin kutsuttujen talouskäytävien varrella ja täydentävät naapurivaltioiden erityistalousalueita. Erityistalousalueilla keskitytään työvoimavaltaisiin teollisuudenaloihin ja logistiikkaan.
Hallitus priorisoi etenkin itäisen talouskäytävän, niin kutsutun Eastern Economic Corridorin eli EEC:n kehittämistä. Se kattaa maantieteellisesti Rayongin, Chonburin ja Chachoengsaon itäiset provinssit. EEC-alueella lainsäädäntö, sääntely ja vierastyöläisyyttä koskevat ehdot ovat muuta maata joustavampia.
EEC:llä on keskeinen sijainti ASEAN:in sydämessä, ja siitä halutaan nyt tehdä ASEAN:in paras ja modernein talousalue. Ohjelma sisältää kunnianhimoisia infrastruktuurihankkeita kuten pikajunayhteyksiä, lentokenttälaajennuksia, satamia, valtateitä, tutkimus- ja kehityskeskuksia sekä uusia teollisuusalueita.
EEC:stä halutaan myös luoda koko ASEAN-alueen tiedekeskittymä Eastern Economic Corridor of Innovation (EECi) – alahankkeen avulla. Tällä hetkellä EECi:ssä toimii noin viisikymmentä tahoa, yliopistoja, kansallisia ja kansainvälisiä tutkimuskeskuksia, julkisen sektorin toimijoita sekä yrityksiä. EECi:llä on kaksi kampusta, toisessa on Biopolis bioteknologialle ja biotieteelle sekä Aripolis automaatiolle, robotiikalle ja älykkäille ratkaisuille. Toisella kampuksella on Space Krenovapolis, joka on ajatushautomokeskus avaruus-, ilmailu- ja geoinformatiikkateollisuuksille.
Digital Park Thailand on uusi talousklusteri ja EEC:n lippulaivaprojekti, joka keskittyy digitaalitalouden innovaatioihin ja investointeihin. Teemoja ovat älylaitteet, esineiden internet, big data, tekoäly, automaatiosysteemit, satelliitti- ja lähetinjärjestelmät, robotiikka ja digi-tech startupit. Digitaalipuistossa sijaitsee myös IoT-instituutti sekä big datan analyysikeskus.
EEC-alueen toimijoille luvassa viisumi- ja verohelpotuksia sekä muita etuuksia
Tuoreen EEC – lain mukaan ulkomaalaiset voivat erityistalousalueilla omistaa sekä maata liiketoimintatarkoituksessa että osakehuoneistoja niin liiketoiminta – kuin asuintarkoituksessakin. Maata saa nyt myös vuokrata erityistalousalueilla viideksikymmeneksi vuodeksi kerrallaan, 49 vuoden mahdollisella uusimisjaksolla.
Thaimaa on lanseerannut uuden SMART Visa (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)-viisumiohjelman helpottaakseen maahanmuuttoa ja houkutellakseen ulkomaista osaamista maahan. EEC-alueella työskentelevät asiantuntijat ja näiden perheet voivat nyt hakea erityisviisumia ja tätä odottaessaan työskennellä ilman työlupaan alueella. Uusi viisumi koskee ulkomaalaisia, jotka työskentelevät teknologiapohjaisten ratkaisujen parissa tai sijoittavat rahaa näihin. Hakemuskategoriat sisältävät tieteen ja teknologian parissa työskentelevät vierastyöläiset, liikkeenjohdon, yrittäjät sekä sijoittajat. Uuden viisumityypin haltijat voivat oleskella maassa perheineen neljä vuotta ilman tarvetta uusia maahantulo-oikeuttaan.
Yritykset saavat myös tiettyjä verohelpotuksia sekä vastuuvapautuksia joidenkin tullilakien noudattamisesta EEC-alueella. Vierasperäistä valuuttaa voidaan myös käyttää tietyn rajoittein hyödykkeiden ja palveluiden maksamiseen erityistalousalueilla. Muita etuuksia voidaan myös myöntää tapauskohtaisesti.
Uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisyrityksille etenkin digitaalitaloudessa, koulutuksessa ja infrastruktuurihankkeissa
Thailand 4.0 – strategian tavoitteita tukevat julkiset hankkeet tarjoavat lukuisia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Thaimaan julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on melko alhainen, joten resursseja julkisten hankintojen tekemiseen on. Hankkeiden toteuttamiseen tarvitaan enenevissä määrin yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan, tutkimuslaitosten ja akateemisten instituutioiden välillä.
Tulevaisuudessa Thaimaa painottaa etenkin kriittistä infrastruktuuria, digitaalista teknologiaa ja koulutuksen kehittämistä. Thaimaa tarvitsee myös etenkin uusiutuvan energian ja cleantechin saralla uusia ratkaisuja. Innovaatioyhteiskunnan luominen vaatii koulutuksen laatua merkittävästi parantavia ratkaisuja ja nopeasti ikääntyvä väestö korostaa entisestään tarvetta terveydenhuollon uusille digitaalisille ratkaisuille. Thaimaan reformisuunnitelmat ja siirtymä digitaalitalouteen tarjoavatkin merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisille korkean teknologian yrityksille.
Thailand 4.0 – strategia tähtää etenkin tehdastuotannon, palveluiden, maatalouden ja julkisen sektorin digitalisaatioon. Nykyvision mukaisesti Thaimaasta pyritään luomaan digitaalitalouden ja viestintäteknologian keskus ASEAN:issa, ja digitaalisektorin osuus halutaankin nostaa 25 prosenttiin maan bruttokansantuotteesta. Esimerkiksi suomalaiselle digitaaliosaamiselle on näissä toimissa erinomaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Thaimaa etsii digitaaliratkaisuissa etenkin asioiden internetin, kyberturvallisuuden, digitaalisten energiaratkaisujen ja digitaalisten terveysratkaisujen erityisosaamista.
Nopeasti ikääntyvän väestön takia tarve taloudellisten uudistusten läpiviemiseen on pikainen. Terveysministeriö suunnittelee muun muassa potilastietojen digitalisointia kattaen 3000 valtion sairaalaa ja terveyskeskusta, mikä tarjoaisi erinomaisia mahdollisuuksia suomalaisille osaajille. Hallitus haluaa panostaa myös inhimillisen pääoman kehittämiseen, eli koulutussektoriin investoidaan huomattavia määriä. Etenkin englannin kielen taitoon, tiedeaineisiin, matematiikkaan ja tekniikkaan panostetaan tulevaisuudessa entistä enemmän alakoulusta lähtien. Suomalaisella koulutuksella on Thaimaassa erinomainen maine, ja koulutusviennillämme onkin tarjota tarvittavia ratkaisuja Thaimaan koulutusjärjestelmän kehittämiseen. Paraikaa kysyntä esimerkiksi startup-koulutusta ja startup-ekosysteemien rakentamista kohtaan on suurta. Myös opettajankoulutukseen ja ammatillisen koulutuksen kehittämiseen liittyvää kysyntää on paljon.
Infrastruktuurin kehittämishankkeet parantavat liiketoimintaympäristön sujuvuutta
Thaimaan infrastruktuuri- ja logistiikkaverkostoa kehitetään viiden avainohjelman kautta tukemaan Thailand 4.0 – strategian tavoitteiden toteuttamista. Kehittämisohjelmien on tarkoitus olla valmiita vuoteen 2022 mennessä, ja ne tuovat ratkaisevia helpotuksia liiketoimintaympäristön sujuvuuteen alueella. Ensimmäinen avainohjelma on Thaimaan rautatieverkostojen kunnostus ja laajennus. Toinen ohjelma on Bangkokin metropolialueen joukkoliikenteen kehittäminen. Kolmas avainohjelma on moottoritieverkoston kapasiteetin lisääminen rakentamalla uusia teitä ja neliväyläisiä moottoriteitä, joilla linkitetään keskeiset talous- ja raja-alueet toisiinsa. Neljäntenä vahvistetaan Thaimaan statusta alueellisena lentoliikenteen keskuksena uudistamalla lentokenttiä. Viides avainohjelma on Thaimaanlahden ja Andamaanien meren satamien kehittäminen.
Etenkin EEC-alueella toteutetaan mittavia infrastruktuurihankkeita. Uusi pikajuna yhdistää alueella sijaitsevan ja parhaillaan laajennettavan U-tapaon lentokentän Bangkokin kahteen lentokenttään Suvarnabhumiin ja Don Muangiin. Yhteys on valmis vuoteen 2023 mennessä. Kaksiraiteinen rautatie yhdistää kolme merisatamaa Laem Chabangin satamasta Sattahipiin ja Map Ta Phutiin. Map Ta Phutin satamaosuus on valmis vuoteen 2024 mennessä ja Laem Chabangin satamaosuus vuoteen 2025 mennessä.
Viivi Kuvaja