Tavoitteena avoimempi Kirgisia
Suomen tukemat projektit Kirgisiassa tähtäävät median ja poliitikkojen avoimempaan vuorovaikutukseen ja sananvapauden turvaamiseen koulutuksen avulla.
Kirgisiasta tuli vuoden 2010 kansanäänestyksen myötä parlamentaarinen demokratia, ja samana vuonna siellä järjestettiin Keski-Aasian ensimmäiset vapaat vaalit. Parlamentarismin alku on kuitenkin ollut haasteellinen, etenkin avoimuuden näkökulmasta. Suomen Astanan suurlähetystö tuki Center for Information Law (CIL) -järjestöä, joka painii lainvalmisteluun ja koulutukseen liittyvien avoimuuskysymysten parissa, ja järjestön avoimuutta edistävää projektia Kirgisiassa.
Päämääränä median ja poliitikkojen yhteistyö
CIL:in hankkeen päämääränä oli luoda avoimuutta painottamalla kansanedustajien ja toimittajien yhteistyömahdollisuuksia ja avoimuuden hyötyä yhteiskunnalle. CIL teki selvityksen avoimuuden ongelmakohdista ja esitti korjausehdotuksensa parlamentille sekä ohjeisti kansanedustajia vuorovaikutuksesta median kanssa.
Kirgisiassa on paljon kokemattomia toimittajia vailla koulutusta tiedon tuottamisesta ja raportoimisesta hyvien periaatteiden mukaisesti. CIL pyrkii vaikuttamaan median toimintatapoihin korostamalla kansanedustajien tasa-arvoista kohtelua ja tietopohjaista raportointia sensaatiohakuisuuden sijaan.
Asiantuntijoiden avulla selkeyttä mediastandardeihin
Kirgisian media on suhteellisen vapaa, mutta median syyttäminen kunnianloukkauksista on yleistynyt viime vuosina. Lähetystön tukema kansalaisjärjestö Media Policy Institute (MPI) puolustaa median vapautta Kirgisiassa kouluttamalla kielitieteen asiantuntijoita, journalisteja ja tuomareita mediavapaudesta ja kansainvälisistä mediastandardeista.
Tuomioistuimet käyttävät kielitieteilijöitä tekstien analysoimisen apuna kunnianloukkaustapauksissa. Mediastandardeihin perehtyneistä asiantuntijoista on kuitenkin pulaa.
Oikeusreformin myötä monet tuomarit ja asianajajat eivät ole olleet tietoisia Kirgisian medialakien uudistusten sisällöstä. Laista puuttuu myös selkeä ohjeistus siitä, miten kunnianloukkaustapauksia tulisi selvittää. MPI:n hankkeen avulla koulutettiin tuomareita ymmärtämään paremmin kielellisiä säädöksiä ja lakeja.
Kansanedustajien ja puolueiden kunnianloukkaustapaukset aiheuttavat yhä epäselvyyttä. Oikeuslaitos onkin toivonut jatkoa projektille, jotta mahdollisimman moni tuomari tietäisi enemmän sananvapauteen ja kunnianloukkauksiin liittyvistä säädöksistä ja osaisi hyödyntää kielitieteen asiantuntijoiden osaamista.
Projektin puitteissa MPI järjesti kolme koulutusseminaaria medialle, tuomareille ja kielitieteilijöille oikeussuojaan, sananvapauteen ja kunnianloukkauksiin liittyvistä lakipykälistä. Seminaarien tavoitteena oli tehdä selkeä ero mustamaalaamisen ja objektiivisen kritiikin välillä, mutta myös painottaa puolueettoman tiedon käyttämisen merkitystä uutisoinnissa sananvapauden ja kunniansuojan takaamiseksi.
Zanna Ivanainen