Tausta: Suomen kehitysyhteistyö maaseutusektorilla
Lähes kaksi kolmesta maailman aliravitusta ihmisistä asuu maaseudulla, joten maatalouden merkitys nälän, köyhyyden ja aliravitsemuksen torjunnassa on tullut yhä keskeisemmäksi.
Viime vuonna kärjistyneen ruokakriisin vaikutukset kehitysmaihin ovat saaneet kansainväliset järjestöt ja avunantajat suuntamaan kehitysyhteistyövaroja maataloustuotannon kehittämiseen. Erityishuomion kohteena ovat olleet pienviljelijät, joista merkittävä osa on naisia ja joihin kuuluu 80 prosenttia esimerkiksi Afrikan viljelijöistä.
Maataloudella ja maaseudun kehittämisellä on entistä keskeisempi rooli myös Suomen harjoittamassa kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä.
Suomen painopistealueita maaseutukehityksessä ovat (Maaseutukehityksen linjaus, 2004):
- peruselintarvikehuollon tukeminen ja ruokaturvan parantaminen
- maaseutukehityksen poliittisen ja taloudellisen toimintaympäristön tukeminen
- kestävien paikallisten toimeentulostrategioiden vahvistaminen sekä näitä tavoitteita tukevan tutkimuksen, neuvonnan, koulutuksen ja palveluiden kehittäminen
- metsätalous maaseudun elinkeinona ja köyhyyden vähentämisen välineenä.
Suomi edistää maataloutta ja maaseutukehitystä linjauksen mukaisesti ja korostaa maatalouden merkitystä köyhyyden vähentämisen ja kestävän kasvun kannalta - sektoriin yhteydessä olevalla kansantalouden kasvulla on todettu olevan jopa nelinkertainen köyhyyttä vähentävä vaikutus verrattuna muihin sektoreihin.
Kehityspoliittinen ohjelma (2007) korostaa köyhyyden poistamista taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja luonnontaloudellisesti kestävän kasvun ja kehityksen avulla. Linjaus painottaa aiempaa vahvemmin mm ilmasto- ja ympäristökysymyksiä, jotka liittyvät läheisesti maatalouteen. Painopisteinä ovat kauppa ja kehitys, maaseudun kehitys sekä köyhyyden ja ympäristön välinen suhde.
Laaja-alaisia maaseudun kehityshankkeita
Suomi tukee laaja-alaisia maaseudun kehitysprojekteja, joissa maataloustuotannon parantamisen lisäksi kehitetään maaseudun elinympäristöä kokonaisvaltaisesti. Maataloustuotteiden koko arvoketjun, "pellolta pöytään" -ketjun, kehittämisen avulla lisätään mm. tuotteiden paikallista jalostamista ja tuotteista saatavia tuloja. Maatalouden sivuelinkeinojen edistäminen, ilmaston muutokseen sopeutuminen, luonnontaloudellisesti kestävän maatalouden kehittäminen, tuottajien järjestäytymisen tukeminen ja kauppaa tukeva yhteistyö ovat oleellisia osia Suomen hankkeissa.
Suomella on tällä hetkellä kahdenvälisiä maaseudun kehittämishankkeita Mosambikissa, Sambiassa, Nicaraguassa ja Vietnamissa. Uusia hankkeita on suunnitteilla Keniaan, Tansaniaan ja Etiopiaan. Suomen tuki maaseutukehitykseen laajasti käsitettynä 36,5 milj. euroa vuonna 2007. Tällöin siihen sisältyy myös metsä- ja kalatalous.
Kehitysmaiden omien sektoriohjelmien tukeminen on osa Suomen ja muiden avunantajien yhteistyötä, jolla tuetaan kehitysmaiden omistajuutta ja avun harmonisaatiota. Suomi tukee maaseutusektoriohjelmia Mosambikissa, Vietnamissa ja Nicaraguassa.
Myös luonnonvarat liittyvät maaseudun kehittämiseen
Maaseudun kehittämisen liittyvät läheisesti myös muita luonnonvaroja kuten metsää ja vettä koskevat hankkeet. Suomi rahoittamat kansalaisjärjestöt toteuttavat vuosittain useita maaseudun kehittämisprojekteja ruohonjuuritasolla. Humanitaarisen avun kautta puolestaan puututaan akuutteihin ruoka-turvakriiseihin ja aliravitsemusongelmiin, joita esimerkiksi konfliktit ja luonnonkatastrofit aiheuttavat.
Suomi tukee kansainvälisiä järjestöjä, jotka osallistuvat maatalouden ja maaseudun kehittämiseen kehitysmaissa. Niitä ovat esimerkiksi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO, kansainväliset rahoituslaitokset kuten Maailmanpankki, Afrikan kehityspankki, Aasia kehityspankki sekä maatalouden tutkimusjärjestöt. Suomi rahoittaa myös Euroopan yhteisön tekemää kehitysyhteistyötä, josta osa kohdistuu maataloussektorille.
Lisätietoja: maaseutukehityksen neuvonantaja Sanna-Liisa Taivalmaa, sähköposti muotoa etunimi.sukunimi (at) formin.fi.