Tausta: Ruandan presidentinvaaleja varjostaa huoli maan demokratian tilasta
Ruandassa äänestetään tänään maalle uusi presidentti seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi.Presidentinvaalit järjestetään vasta toista kertaa vuoden 1994 kansanmurhan jälkeen.
Presidenttiehdokkaita on teoriassa neljä, mutta käytännössä istuva presidentti Paul Kagame on ainoa todellinen ehdokas ja saa murskavoiton. Ehdokkaitaan asettaneet kolme pientä oppositiopuoluetta ovat voimattomia, hallitusta ja valtapuolue RPF:ää (Rwandan Patriotic Front) myötäileviä puolueita.
Tärkeänä puheenaiheena vaaleja edeltäneiden kuukausien ja viikkojen aikana onkin ollut huoli kaventuneesta demokraattisesta tilasta ja poliittisesta ilmapiiristä Ruandassa. Vahvemmat oppositiopuolueet eivät onnistuneet rekisteröimään puolueitaan ja ovat myös joutuneet maan turvallisuusjärjestelmän tiukan otteen alle.
Väkivaltaa vaalien alla
Myös väkivaltaa on käytetty; Democratic Green Party of Rwandan varapuheenjohtaja André Kagwa Rwisereka murhattiin Kigalissa heinäkuun puolivälissä. Hallitus on jyrkästi kiistänyt olleensa murhan takana.
Paljon kohua nostattanut FDU Inkingi -puolue Victoire Ingabiren johdolla on jatkanut voimakasta hallituksen arvostelua demokratian tukahduttamisesta ja kyvyttömyydestä vastaanottaa kritiikkiä. Juuri vaalien alla puolue syytti myös kansainvälistä yhteisöä Ruandan tilanteen unohtamisesta jälleen kerran ja tilanteeseen reagoimattomuudesta.
Myös vapaan lehdistön ja radion toimintaan on tullut huomattavia rajoituksia viime viikkojen aikana, käytännössä johtaen siihen, että vain hallitusta myötäilevät mediat pystyvät toimimaan tällä hetkellä täysipainoisesti.
Vakavin lehdistöön kohdistunut isku oli julkaisukiellossa olleen Umuguvizi-tabloidin vt. päätoimittajan Jean Léonard Rugambagen murha kesäkuun lopulla. Rugambage tutki Etelä-Afrikassa maanpaossa olevan kenraali, suurlähettiläs Kayumba Nyamwasan murhayritystä kesäkuun puolivälissä.
Nyamwasan murhayritys ja sen tutkinta ovat myös vaikeuttaneet Etelä-Afrikan ja Ruandan välisiä suhteita. Etelä-Afrikan suurlähettiläs kutsuttiin tilapäisesti takaisin Pretoriaan. Etelä-Afrikka on korostanut, ettei diplomaattisia suhteita ole katkaistu, vaan kyseessä on tilapäinen neuvonpito ja suurlähettilään odotetaan palaavan Kigaliin ajan myötä.
Etniset jakolinjat yhä olemassa, joskin pinnan alla
Presidentti Kagame on vastannut kritiikkiin toteamalla kerta toisensa jälkeen, että Ruanda ei ole vielä valmis demokratiaan sellaisena kuin länsimaat sen näkevät. Hän on muun muassa todennut, ettei hyväksy länsimaisen demokratian ”työntämistä väkisin kurkusta alas”, sillä maa kipeine kansanmurhan muistoineen ja perintöineen ei siihen vielä ole valmis.
Ruandan yhteiskunnan etniset jakolinjat ovat edelleen olemassa, joskin Kagamen sovintopolitiikan johdosta pinnan alla. Kagame on luvannut lisätä demokratiaa ja poliittisen vaikuttamisen tilaa, mutta vain sellaisella vauhdilla, ettei maa uudelleen sorru väkivallan kierteeseen.
Presidentti Kagamen kannattajat ovat kiitelleet hänen johtajuuttaan maan luotsaamisessa rauhanomaisen, korruptiovapaan ja vahvan talouskasvun saralla.
Ruandan ulkoministeri Louise Mushikiwabo on myös osaltaan pyrkinyt vastaamaan hallituksen toimintaa kohtaan esitettyyn arvosteluun. Mushikiwabo on toistuvasti kieltänyt hallituksella olleen mitään osuutta sen enempää Kigalissa tapahtuneisiin murhiin kuin Kayumba Nyamwasankin murhayritykseenkään.
Vastaukset eivät ole vakuuttaneet kaikkia, varsinkin kun samanaikaisesti entinen Ruandan tiedustelupalvelupäällikkö eversti Patrick Karegeya – joka on myös Etelä-Afrikassa maanpaossa – on julkisesti kertonut, että hänen ollessaan osa maan sisäpiiriä Kagame ei kaihtanut väkivallankaan käyttöä vastustajiaan kohtaan.
Karegeyan sanomisia on vaikea todentaa, mutta tapahtumat ja niiden ympärillä vellova keskustelu antavat joka tapauksessa ikävän kuvan Ruandan tämänhetkisestä yhteiskunnallisesta tilasta.
Nähtäväksi jää pysyykö Kagame lupauksessaan ja avaa maan yhteiskunnallisia rakenteita tulevan ja samalla viimeisen presidenttikautensa aikana, vai jatkaako hän tiukkaa otettaan maan johdossa. Vaaleja edeltäneet kuukaudet ovat osoittaneet, ettei koviakaan otteita epäröidä käyttää, mikäli ne nähdään valtaa pitävien näkökulmasta tarpeellisiksi.