Tässä EU-maassa ei odoteta lamaa

Liettuan talouskasvu on vireämpää kuin muualla Euroopassa. Yltiöpäiseen optimismiin ei kuitenkaan varaa, sillä tämänhetkinen kasvuennuste ei lupaa juuri alkaneelle vuodelle yhtä suurta kasvua kuin vielä vähän aikaa sitten uskottiin.
 

Ekonomistit ovat korjanneet Liettuan kasvuennusteita alaspäin. Liettuan talouden arvioitiin kasvavaneen 6,5 % vuonna 2011. Liettuan valtiovarainministeriö ja pankit ovat kuitenkin laskeneet kasvuennustettaan tälle vuodelle.: arvio on nyt  2- 2,5 %..

Uutta lamaa ei odoteta Liettuaan

Vaikka Liettuan kasvu hidastuu, ennakoidaan sen hidastuvan vähemmän kuin useimmissa muissa EU-maissa. Liettuaan ei useimpien arvioiden mukaan ole odotettavissa uutta lamaa, sillä suhdanteille alttiit sektorit (investoinnit, rakentaminen ja kiinteistökauppa) ovat saavuttaneet jo pohjalukemat, eikä ylikuumenemista ole näillä sektoreilla näköpiirissä.

Liettuan vienti kasvoi vielä 2011 ensimmäisellä neljänneksellä peräti 22 % (kasvu pääosin öljyjalosteista, kemikaaleista ja elintarvikkeista). Kasvun uskotaan kuitenkin hidastuvan, kun otetaan huomioon mm. euroalueen haasteet, mihin Liettuan viennistä suuntautuu 32 %.

Venäjä säilyy Liettualle merkittävänä joskin myös haastavana markkina-alueena 16 % osuudella, joskin vain viidesosa Venäjälle menevästä viennistä on alkuperältään liettualaista. Yksittäisistä maista Saksa säilyy tärkeimpänä vientikohteena,sitä seuraavat Alankomaat, Latvia, Puola, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Venäjä ja Ruotsi.

Liettuan talouden keskeiset riskit ovat sidoksissa maailmantalouden megatrendeihin eikä yltiömäiseen optimismiin ei silti ole varaa, sillä talouskasvin kannalta keskeisen vientisektorin näkymät säilyvät epävarmoina ja nuoren koulutetun väestön maastamuutto jatkuu. Myös hitaasti kasvanut kotimainen kysyntä saattaa laantua.

Ylipäätään tietoisuus talouden riskitekijöistä on kasvanut Liettuassa, mikä on heijastunut sekä pankkien luotonantoehtojen kiristymiseen sekä kuluttajien varovaisempaan käyttäytymiseen, mutta myös epäluottamukseen rahoituslaitoksia kohtaan (Snoras pankin tapaus). Samoin monien pk-yritysten rahoitusnäkymät saattavat Snoras pankin haltuunoton myötä heikentyä.

Palkkataso maltillisessa nousussa - julkisen sektorin palkat jäädytetty

 Työmarkkinoilla on havaittavissa pientä elpymistä, mikä on heijastunut palkkatason maltillisena nousuna (k.a. 2,5 %). Huomioiden inflaation, todellinen nousu on n. 2,3 %. Sektorikohtaisessa vertailussa on kuitenkin huomattavia eroja. Joillakin sektoreilla palkat laskivat edelleen (- 1,5 %), toisaalla kasvu oli jopa 12,4 %.

Julkisen sektorin palkat ovat nousseet viimeisen vuoden aikana n. 3 %, vaikka ne on jäädytetty erityisellä lailla, joka koskee vuotta 2011 ja tullee todennäköisimmin koskemaan myös vuotta. Vaikka julkisen sektorin palkat on jäädytetty, moni kuuluu erilaisten bonusjärjestelmien piiriin.

Alhainen minimipalkka

Hallitus keskustelee minimikuukausipalkan nostamisesta (tällä hetkellä n. 232 euroa, mikä on yksi alhaisimmista koko EU:ssa ja alhaisin Baltian maista). Hallitus kaavailee nostavansa palkkojen minimitasoa 6,3 % vuonna 2012, tavoitteena vähentää pimeätä palkanmaksua Liettua työmarkkinoilla.

Hallitus aikoo ottaa käyttöön varakkaita koskevan kiinteistöveron, jolla toivotaan kerättävän ensi vuonna n. 5 000 000 euroa valtion kassaan. Parlamentti on hyväksynyt  myös muutoksia arvonlisäverotukseen: lämmitykselle säädetään 9 %:n ALV ja lääkkeille 5 %.n ALV. Vastaavasti tänä vuonna sovellettua 9 %:n ALV:ia hotelleille ei vuonna 2012 enää sovelleta.

Liettuan keskuspankin pääekonomisti Mindaugas Leika on epäileväinen hallituksen kyvystä pitää budjettivaje alle 3 %:iin BKT:sta vuoden 2012 aikana. Hän arvioi, että hallituksen tulisi panostaa vielä enemmän harmaan talouden vastaisiin toimiin. Kiinteistöveron introdusoimista kaikista varakkaimmille pidetään oikean suuntaisena eleenä, joskin riittämättömänä toimenpiteenä. Lisäksi hallituksen tulisi uudistaa koulutussektoria mm. lakkauttamalla yliopistoja (23 tällä hetkellä) ja parantamalla koulutuksen laatua. Lisäksi hallituksen tulisi harkita terveys- ja sosiaalietujen leikkaamista kaikista varakkaimmilta.

Euroon liittyminen ?

Mikäli hallitus jää tavoitteestaan (2,8 % BKT:sta vuonna 2012, kun arvio vuodelle 2011 on 5,3 %) sen haaveet liittyä euroon vuonna 2014 saattavat vaarantua. Pääministeri Andrius Kubilius myöntää, että tavoite pitää budjettivaje alle 3 %:iin BKT:sta on haastava, mutta mahdollista.

Liettuassa toimivat ulkomaiset pankit ovat Liettuan keskuspankin kanssa samoilla linjoilla, ja ennustavat budjettivajeen kasvavan 3 %:iin vuonna 2012 ja saavuttavan 5 %:n rajapyykin 2013 ja tipahtavan sitten n. 4 %:tiin vuonna 2014.

Tämä tarkoittaisi sitä, ettei Liettua ole valmis liittymään euroon vielä 2014.

Lisämaustetta vaaleista

Tulevat parlamenttivaalit tuovat lisähaasteen Liettuan julkisen talouden tasapainottamistoimien jatkamiselle.

Konservatiivien mahdollinen menestyminen tulevissa parlamenttivaaleissa voitaisiin tulkita askeleena parlamentaarisen demokratian vakiintumiseksi Liettuassa, kuten suuren läntisen naapurin Puolan tapauksessa istuvan PMI Tuskin puolueen saadessa suurimman äänisaaliin edellisissä parlamenttivaaleissa.

Liettuassa äänestäjät eivät kuitenkaan välttämättä näe nykyhallituksen jatkokautta
demokratian vakiintumisena huomioiden hallituksen tiukan taloudenpidon ja viimeaikaiset mielipidemittaukset vahvistavat tämän olettaman.

Nuoret jättävät Liettuan;  usko järjestelmään hiipuu

Maastamuutto on edelleen Liettuan pahimpia ongelmia vaikka työttömyys onkin hienoisessa laskussa. Nuoren koulutetun väestön maastamuutto jatkuu näet edelleen. Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä arviolta 4000–5000 liettualaista lähti maasta ja pelkästään viime elokuussa arviolta 6000–7000.

Työttömyys laski viime vuodesta vajaat 3 % (15,6 % 2011), mutta pitkäaikaistyöttömien määrä ei ole laskenut (n. 8 %) ja rakenteellisen työttömyyden odotetaan pahenevan entisestään. Inflaatio puolestaan nousi toukokuussa 2011 viiteen %, ja laski hiukan elokuussa (4,4 %).

Kansalaisten usko poliittiseen järjestelmään ja markkinatalouteen on edelleen heikentynyt. Liettualaisten usko monipuoluejärjestelmään ja demokratiaa on alimmillaan sitten vuoden 1991. Amerikkalainen tutkimuskeskus Pew Research Center on verrannut Liettuasta vuosina 1991, 2009 ja 2011 keräämäänsä aineistoa ja tullut siihen tulokseen, etteivät viimeiset kaksi vuotta ole lisänneet liettualaisten
optimismia tulevaisuuteensa.

Kyselyaineiston perusteella liettualaisista 50 % uskoi monipuoluejärjestelmään
vuonna 2011, kun vastaava luku oli 55 % vuonna 2009 ja 72 % vuonna 1991.
Markkinataloutta tuki 20 vuotta sitten 76 % liettualaisista, vuonna 2009 n. 50 % ja 45 % vuonna 2001.

Vilnan yliopiston historian professori Alfredas Bumblauskas kommentoi tuloksia sanomalla, että tulokset heijastavat epävarmuutta koko itäisessä Euroopassa muutoksen suunnasta. Liettualaiset uskovat, että viimeisestä 20 vuodesta eniten ovat hyötyneet poliitikot ja businessmiehet. Vain 20 % liettualaisista uskoo viimeisen kahden vuosikymmenen hyödyttäneen tavallista kansalaista.

Suomalaiset investoinnit Liettuaan saavuttamassa hiljalleen talouskriisiä edeltäneen tason
 

Julkisen talouden haasteista huolimatta ulkomaalaiset investoinnit sen sijaan lisääntyivät vuoden 2011 ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä. Suurimpia investoijia olivat toiselle neljännekselle saavuttaessa Puola ja Ruotsi, ilahduttavasti myös Suomen investoinnit Liettuaan ovat kasvaneet puolen vuoden tarkastelujaksolla (joulu 2010 - kesä 2011) vajaat 58 miljoonaa euroa