Tasa-arvo Vietnamin vahvuus

Vietnamilaisten elintaso on jatkuvasti parantunut viimeisten 20 vuoden aikana, mikä näkyy vertailussa muiden maiden kanssa. Maa on 113. sijalla YK:n inhimillisen kehityksen indeksissä 169 maan joukossa. Sukupuolten tasa-arvon osalta Vietnam on 58. tasa-arvoisin maa.

Vaikka maan suhteellinen sijoitus mittarilla oli pudonnut viiden vuoden takaisesta, vertailu ei anna todellista kuvaa inhimillisen kehityksen etenemisestä Vietnamissa. Maa oli viime vuonna 113. kaikkiaan 169 maan joukossa, kun se 2005 oli 108. kaikkiaan 177 maan joukossa.

Inhimillisen kehityksen indeksi 1990–2010 (HDI)

Vuosi

1990

1995

2000

2005

2009

2010

HDI

0.407

0.457

0.505

0.540

0.566

0.572

Mitkä tekijät vaikuttaisivat Vietnamin inhimillisen kehityksen indeksiluvun ja sijoituksen paranemiseen tulevaisuudessa? Kysymykseen vastaaminen edellyttää muuttujien lähempää tarkastelua.  

Vietnamilaisen odotettavissa oleva elinikä on 74,9 vuotta. 25-vuotias tai sitä vanhempi vietnamilainen on saanut keskimäärin 5,5 vuotta koulutusta. Koulunsa nyt aloittavien lasten odotetaan käyvän keskimäärin 10,4 vuotta koulua. Ostovoimapariteetilla korjattu bruttokansantulo on 2 995 Yhdysvaltain dollaria henkeä kohti.

Jos näitä muuttujia vertaa Vietnamin kanssa samassa keskitason inhimillisen kehityksen ryhmässä (Medium Human Development, sijat 86–127) olevien maiden kanssa, esiin nousee kiinnostavia näkökulmia. Terveysmittarilla – odotettavissa oleva elinikä – Vietnamin tulos on erittäin hyvä, eikä millään muulla samaan ryhmään kuuluvalla maalla ole korkeampaa lukua.

Vietnamin sijoitusta pudottavat sen sijaan koulutus- ja talousmittarit. Syyriaa ja Malediiveja lukuun ottamatta kaikilla Vietnamin yläpuolella (sijoitukset 86–112) olevilla keskitason mailla on paremmat koulutuksen mittarit.

Koulutuksen laatua kehitettävä

Ongelma tunnustetaan Vietnamissa laajasti. Maan koulutuksen perustaso on hyvä, mutta sen laadussa on paljon kehittämistä. Tähän tietysti vaikuttavat niin koulutuksen määrä kuin sen sisältökin. Valmisteilla oleva uusi kehitysstrategia korostaa erittäin vahvasti koulutustason kehittämistä.

Erityisesti kolmannen asteen koulutuksessa (yliopistot, ammattikorkeakoulut) Vietnam tarvitsee myös kehitysyhteistyötukea opetuksen laadulliseen kehittämiseen.

Koulutyttö Quang Trissa, Vietnam. Kuva: Marja-Leena Kultanen Koulunsa aloittava lapsella on edessään keskimäärin 10 vuoden koulutaival Vietnamissa. Kuvan koulutyttö on Keski-Vietnamin Quang Trista. Kuva: Marja-Leena Kultanen

Myös Vietnamin talouden kehitystaso jää jälkeen sen yläpuolella olevista maista. Keskitason HDI-maista ainoastaan Kirgisialla ja Tadžikistanilla on heikompi BKT-luku kuin Vietnamilla.

Tämä viestii siitä, että vaikka Vietnamin talous on kasvanut viime vuosikymmenenä vahvasti, on se kansainvälisesti tarkasteltuna kuitenkin edelleen suhteellisen matala asukasta kohti.

Vietnamin talouden kehittäminen on iso haaste, jossa maalla on korkeat tavoitteet. Niiden saavuttaminen edellyttää laaja-alaisia toimia muiden muassa infrastruktuurin kehittämisessä, yritysten toimintaedellytysten parantamisessa, koulutustason sekä teknologisen kapasiteetin kehittämisessä.

Tällä alueella ratkaisevaa on Vietnamin hallituksen politiikka, jonka tukemisessa myös kehitysyhteistyöllä on roolinsa. Suomi tukee esimerkiksi Vietnamin tiede- ja teknologisen kapasiteetin vahvistamista innovaatio-kumppanuushankkeella.

Perinteisen inhimillisen kehityksen indeksin lisäksi UNDP:n vuoden 2010 raportti esittelee myös uusia mittareita:

  • epätasa-arvoon suhteutettu inhimillisen kehityksen indeksi
  • sukupuolten välisen epätasa-arvoon suhteutettu indeksi
  • moniulotteinen köyhyysindeksi

Ne ovat tervetulleita laajennuksia raportin tilastoaineistoon ja laajentavat kuvaa Vietnamin kehityksestä.

Epätasa-arvoindeksillä tarkasteltuna Vietnamin sijoitus paranee yhdeksän sijaa, suhteessa perinteiseen mittaustapaan. Sukupuolten epätasa-arvon tarkastelussa Vietnam menestyy erittäin hyvin ja on 58:ksi tasa-arvoisin maa. Tähän vaikuttaa muun muassa naisten laaja osallistuminen työmarkkinoille.

Myös uusi moniulotteinen köyhyysindeksi on mielenkiintoisen lisä, joka tuo terveys ja koulutusmittareiden lisäksi joukon muita elintason mittareita. Keskitason maita tarkasteltaessa Vietnamin yläpuolella on viisi maata – Indonesia, Honduras, Namibia, Bolivia ja Gabon – joiden moniulotteinen köyhyys on suurempi kuin Vietnamin. Vietnamin sijoitus on seitsemän sijaa parempi kuin mitä se olisi, jos mittarina olisi pelkästään bruttokansantulo.