Tapahtumarikas kevät Kazakstanin taloudessa

Kulunut kevät on ollut tapahtumarikas Kazakstanin taloudessa ja politiikassa. Ukrainan tilanne on luonnollisesti vaikuttanut taustalla, eikä esimerkiksi Venäjää vastaan asetettujen tai mahdollisesti asetettavien pakotteiden vaikutuksesta maan talouteen ole vielä selkeää kuvaa. Samaan aikaan Kazakstan käy tiiviitä neuvotteluita Euraasian talousunionin (EEU) perustamisesta.

Astanan uusi moderni keskusta. Kuva: Anniina Koivula-Olstad

Kazakstanin hallitus erosi yllättäen keväällä ja maalle nimitettiin uusi pääministeri. Uuden hallituksen kevään prioriteetteihin kuuluu Kazakstanin liiketoiminta- ja investointiympäristön parantaminen nopealla tahdilla ja lisäksi ulkomaisten yritysten sekä kauppakamareiden näkemyksiä pyritään ottamaan paremmin huomioon.

Kevät jatkuu kiireisenä, sillä Kazakstan käy samanaikaisesti Euraasian talousunionin perustamisneuvotteluja, PCA -neuvotteluja EU:n kanssa sekä WTO -jäsenyysneuvotteluja. Kazakstan haluaa edelleen ylläpitää multivektoraalista ulkopolitiikkaansa huolimatta yhä tiiviimmästä yhteistyöstä Venäjän kanssa. Sperbankin julkaiseman raportin mukaan Kazakstanin talous vaikuttaa olevan paremmassa kunnossa kuin muiden Tulliunioninmaiden, mutta muuten näkymät ovat heikommat kuin vuosi sitten.

Ukrainan kriisin vaikutus Kazakstaniin

Ukrainan kriisi on vaikuttanut läpi kevään epävarmuustekijänä Kazakstanin taloudessa. Kazakstan on toistuvasti ilmaissut huolensa Venäjään kohdistuvien pakotteiden ”sivulliseksi uhriksi” joutumisesta. Tulliunionin ansiosta Venäjän vientiin kohdistettavat sektoriaaliset pakotteet vaikuttaisivat lähes väistämättä jollain tavalla myös Kazakstanin vientiin. Nykyisillä EU:n ja Yhdysvaltojen asettamilla pakotteilla ei ole ollut juurikaan vaikutusta Kazakstanin talouteen, sillä pakotteet kohdistuvat lähinnä yksittäisiin henkilöihin Venäjällä ja Ukrainassa.

Mikäli pakotteet koskisivat laajemmin esimerkiksi Venäjän energiasektoria, olisi sillä todennäköisesti vaikutuksia myös Kazakstaniin. Suuri osa Kazakstanin viennistä tapahtuu Venäjän kautta ja maiden ollessa yhteisessä Tulliunionissa törmäisi Kazastaninkin vienti todennäköisesti ongelmiin.

On myös epäselvää, miten pakoteregiimin puitteissa suhtauduttaisiin Kazakstanin öljynvientiin, joka tapahtuu pitkälti Venäjän kautta (yli 60 prosenttia Kazakstanin öljystä viedään Venäjän kautta Eurooppaan). Kysymyksiä herättää esimerkiksi se, onko Kazakstanissa jalostettu venäläinen öljy laskettavissa alkuperältään venäläiseksi vai kazakstanilaiseksi? Kazakstanilla ei ole myöskään tarvittavaa infrastruktuuria tai mahdollisuuksia lisätä öljynvientiä nopeasti muualle, kuten energiannälkäiseen Kiinaan, vaikka infrastruktuuria maiden välille rakennetaankin koko ajan.

Venäjään kohdistettujen pakotteiden vaikutus Kazakstanin talouteen saattaa myös jäädä vähäiseksi, riippuen tilanteen ja pakoteregiimin kehityksestä. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan ainoa suhteellisen varmana pidettävä vaikutus on ruplan kurssissa tapahtuvien muutosten vaikutus maan valuuttaan tengeen. Tengen oletetaan seuraavan ruplan arvon kehitystä mahdollisesti alaspäin. Tengen helmikuinen devalvointi johtui pitkälti ruplan arvon heikkenemisestä sekä pyrkimyksestä korjata maan kilpailukykyä. Toista yhtäkkistä devalvointia ei kuitenkaan ole asiantuntijoiden mukaan odotettavissa, vaan tenge tulee todennäköisesti seuraamaan hillitysti ruplan kurssikehitystä.

Uudella hallituksella on kovat haasteet edessään, sillä sen odotetaan kasvattavan Kazakstaniin kohdistuvia investointeja nopeasti ja tehokkaasti maan investointiympäristöä parantamalla. Pääministeri Massimov onkin ryhtynyt tekoihin tiivistääkseen dialogia investoijien kanssa: pääministerin neuvosto tapasi huhtikuussa Astanassa investoijayhteisöä käsitellen kokouksessaan Euraasian talousunionia. Toinen vastaava tapaaminen on tarkoitus järjestää toukokuun lopussa, jolloin aiheena on liiketoiminta- ja investointiympäristö. Tähän saakka osallistuminen korkean tason tapaamisiin on ollut rajoitettua, mutta nyt tapaamisiin osallistuvat EU:n ja USA:n ohella myös useimmat paikalliset ministeriöt. Lisäksi European Business Association Kazakhstan on laatinut yksityiskohtaisen raportin Kazakstanin kaupanesteistä sekä niitä koskevista parannusehdotuksista.

Euraasian talousunioni lähestyy

Kazakstan on käymässä parhaillaan tiiviitä neuvotteluja Euraasian talousunionin (EEU) perustamisesta. Tämänhetkisen Tulliunionin jäsenmaat (Kazakstan, Venäjä ja Valko-Venäjä) tiivistävät näin yhteistyötään kohti laajempaa taloudellista unionia. Myös Armenia ja Kirgisia ovat valmistautumassa jäsenyyteen, tosin eri tahtia noudattaen. Euraasian talousunionin perustamisasiakirja on tarkoitus allekirjoittaa Astanassa toukokuun lopussa ja sen on määrä astua voimaan 2015.

Kazakstanin hallitus on kuitenkin joutunut samanaikaisesti puolustuskannalle EEU:n jäsenyyden suhteen. Tähän on osaltaan vaikuttanut Ukrainan kriisi ja osaltaan taas se, ettei Kazakstan ole hyötynyt Tulliunionista taloudellisesti toivotulla tavalla.

Kazakstanin hallitus piti huhtikuun alussa laajan lehdistötilaisuuden koskien unionineuvotteluja ja ”yleisiä väärinymmärryksiä” unionin luonteen suhteen. Kazakstan on saanut neuvotteluissa poistettua perustusasiakirjasta ”ei-taloudelliset” asiat kuten terveyssektoriin, koulutukseen, kulttuuriin ja laittomaan maahanmuuttoon liittyvät kohdat. Kazakstan on myös painottanut, ettei EEU -jäsenyys estä sitä allekirjoittamasta sopimuksia kolmansien maiden kanssa, eikä jäsenyys ole ristiriidassa mahdollisen WTO-jäsenyyden kanssa, korostaen näin maan multivektoriaalista politiikkaa.

Kazakstan on myös vaatinut neuvotteluissa, että päätöksentekoelimissä tulee olla tasavertainen edustus kaikista jäsenmaista ja että päätöksenteon on perustuttava konsensukseen. Tähän saakka maiden edustus unionin eri osastojen johdossa on suhteutettu maiden kontribuutioihin unionin budjetissa.

Kazakstanin johto on myös puolustanut Tulliunionin ja siten tulevan EEU:n hyödyllisyyttä Kazakstanin taloudelle, mistä on ollut päinvastaisia todisteita (muun muassa Kazakstanin kauppatase, joka on ollut miinuksella muiden Tulliliiton jäsenmaiden kanssa). EEU-jäsenyyttä perustellaan investointien ja kaupan kasvulla, sekä pääsyllä 170 miljoonan ihmisen sisämarkkinoille.

Kazakstanin hallitus myös muistuttaa maan talouden olevan paremmassa kunnossa kuin muiden jäsenmaiden, joten sillä on enemmän potentiaalia houkutella myös ulkomaisia investointeja. Hallitus katsoo EEU-jäsenyyden auttavan myös tavoitteessa päästä 30 kehittyneimmän maan joukkoon vuoteen 2050 mennessä.

WTO- ja PCA -neuvottelut

Taloudellisen integraation ministeri ja Kazakstanin WTO-pääneuvottelija Zhanar Aitzhanovan mukaan Kazakstanin WTO-jäsenyyden tiellä ei ole enää suuria esteitä ja Kazakstan toivookin jäsenyyden toteutuvan vielä tämän vuoden aikana. Ministeri Aitzhanovan mukaan jäljellä on muutamia avainasioita, joista käydään vielä neuvotteluja. Näitä ovat muun muassa Tulliliiton hallinoimat terveyteen, kasvinsuojeluun ja eläinlääkintään liittyvät säädökset. Lisäksi neuvotteluja käydään vielä maataloustuista ja tuontitullien harmonisoimisesta Venäjän kanssa.

Muiden neuvottelujen lisäksi Kazakstan käy parhaillaan neuvotteluja EU:n kanssa uuden PCA-sopimuksen eli kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen aikaansaattamiseksi. Neuvotteluja käydään kevään aikana Brysselissä ja Astanassa. Neuvottelut EU:n kanssa ovat kuitenkin edenneet hitaammin ja epävarmemmin kuin esimerkiksi EEU-jäsenyysneuvottelut.

Kazakstanin talouskehitys keväällä 2014

Venäläisen Sperbankin maaliskuun lopussa julkaiseman raportin mukaan Kazakstanin talous on paremmassa kunnossa kuin muiden Tulliunionin maiden. Sperbankin mukaan näkymät voivat kuitenkin heikentyä, mikäli ongelmat kuluttajien velanhoidossa kasvavat. Raportin mukaan Kazakstanin talouskasvu voi olla tänä vuonna arvioitua heikompaa hitaan investointiaktiivisuuden takia. Hallituksen tavoite tälle vuodelle on 6 prosentin kasvu. Kotimainen kysyntä on laskenut pitkälti tengen helmikuisen devalvaation seurauksena, mutta vastaavasti viennin odotetaan kasvavan. Teollisuustuotannon kasvu on pudonnut jyrkästi tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä johtuen pääasiassa kaivannaisteollisuuden (sisältäen öljy- ja kaasutuotannon) huonosta tuloksesta.

Myös vähittäiskaupan kasvu on hidastunut hieman, ja devalvaation seurauksena sen odotetaan hidastuvan edelleen. Inflaation ennustetaan nousevan vuoden loppuun mennessä 9 prosenttiin. Economist-lehti arvioi Kazakstanin talouskasvun hidastuvan tänä vuonna 5 prosenttiin sen ollessa viime vuoden 5,9 prosentista.

Talouden epävarmoista näkymistä kertoo myös se, että presidentti Nursultan Nazarbajev ilmoitti hallituksen eron yhteydessä siirtävänsä kansallisesta rahastosta (National Fund of the RoK) biljoona tengeä, jotka jaetaan talouden eri sektoreille, kuten pk-yrityssektorille. Myöhemmin saatujen tietojen mukaan pk-sektorille korvamerkitään 397 miljoonaa euroa (noin miljardi tengeä), josta puolet menee lainoitukseen ja puolet uusien projektien tukemiseen.

Pk-sektori on nostettu nyt myös poliittisissa puheissa hallituksen ykkösprioriteetiksi talouden saralla. Pk-sektorin lisäksi Kazakstanin hallitus on kertonut priorisoivansa maataloussektoria, hintojen vakauttamista sekä pankkisektorin elvyttämistä vakaan talouskasvun takaamiseksi. Kazakstanin hallitus ilmoitti lisäksi aloittavansa kesällä laajamittaisen valtionyhtiöiden yksityistämisen. Esimerkiksi valtionsijoitusrahasto Samruk-Kazynan hallinnoimasta liki 600 valtionyrityksestä jopa 209 tullaan suunnitelmien mukaan yksityistämään.

Suomen ja Kazakstanin välinen kauppa

Kokonaistilastot Suomen ja Kazakstanin välisestä kaupasta vuoden 2013 osalta saatiin maaliskuussa. Viennin arvo on pysytellyt viimeisen kolmen vuoden ajan samoissa lukemissa: vienti Kazakstaniin vuonna 2013 oli noin 157 miljoonaa euroa (noin 0,3 % kokonaisviennistä). Vuonna 2013 vienti Suomesta Kazakstaniin supistui jopa 8 prosentilla. Vientitilastoissa ei näy kuitenkaan kaikki Venäjän kautta tapahtunut vienti. Kazakstan on sen sijaan kasvattanut vientiään ja vastaavana ajankohtana kaupan arvo oli reilut 483 miljoonaa euroa (0,8 %). Kasvua on viime vuoteen verrattuna jopa 44 prosenttia. Huippuvuosien lukuihin on kuitenkin vielä matkaa: vuonna 2008 Suomen vienti Kazakstaniin oli lähes 400 miljoonaa euroa.

Vihreän talouden näkymistä

Suomi allekirjoitti maaliskuun lopussa Kazakstanin alulle paneman Green Bridge -peruskirjan, jonka tarkoituksena on helpottaa teknologiasiirtoja Kazakstaniin sekä vauhdittaa kauppaa vihreän talouden saralla. Ympäristö- ja vesiresurssiministeri Kapparov osallistui maaliskuussa Suomen ja Kazakstanin väliseen taloudelliseen sekakomissioon, jossa allekirjoitettiin Green Bridge -peruskirja Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin toimesta.

Kazakstan suunnittelee asettavansa 15 vuodeksi kiinteät tariffit uusiutuvalle energialle. Tuulivoimaloille tariffi olisi 19 tengeä per 1kWh, aurinkovoimaloille 29 tengeä per kWh ja biokaasulle 27 tengeä per 1kWh. Kyseiset tariffit ovat korkeammat kuin perinteiselle energiantuotannolle asetetut tariffit Kazakstanissa, esimerkiksi hiilivoimaloille tariffi on 6,5-7 tengeä per 1 kWh.  

Anniina Koivula-Olstad