Tanskan viennin elvyttämisestä suositukset - viennin odotetaan ensi vuonna nousevan 6,2 %

Vientisektorin elvyttämiseen keskittynyt foorumi antoi 15.9 suosituksensa, joiden pohjalta käydään poliittiset neuvottelut tukipaketista vientiyrityksille. Vientiyritysten keskeisimmät haasteet ovat laskeva kansainvälinen kysyntä, lisääntynyt epävarmuus markkinoilla ja matkustamisen rajoituksista johtuvat vaikeudet. Suosituksissa korostuvat etenkin digitaaliset ratkaisut, matkustusrajoitusten lieventäminen sekä matkusrajoitusten kansainvälinen koordinaatio.

Tanskan hallitus asetti elokuussa 2020 vientisektorin elvytykseen keskittyneen, elinkeinoelämän edustajista koostuneen foorumin (Forum for genstart af dansk eksport). Foorumin tehtävänä oli kartoittaa koronapandemiasta seuranneet keskeiset haasteet vientiyrityksille ja ratkaisuehdotuksia näihin.

Foorumi julkaisi 15.9 suosituksensa(Linkki toiselle web-sivustolle.) Tanskan viennin uudelleenkäynnistämisestä. Suositusten pohjalta käydään poliittiset neuvottelut vientiyrityksille suunnatusta 67 milj. euron elvytyspaketista.

Tanskan vienti selvinnyt kriisistä verrattain hyvin

Tanskan vienti on foorumin loppuraportin mukaan supistunut vähemmän kuin maailmankauppa keskimäärin. Tämä johtuu mm. siitä, että Tanskan viennin rakenne ei ole kovin suhdanneherkkä. Keskeinen syy tähän on Tanskan vahva lääketeollisuus ja elintarviketuotanto, joiden kysyntään pandemia ei ole merkittävästi vaikuttanut.

Tietyt vientialat, kuten turismi, muoti- ja tekstiiliteollisuus sekä lentoliikenne ovat kärsineet pandemian hallintaan liittyvistä laajoista rajoitustoimista. Joidenkin alojen (esim. tuotantoyritykset), odotetaan kärsivän kriisin pidemmän aikavälin vaikutuksista maailmantalouteen.

Tanskan teollisuuden keskusliiton (Dansk Industri) jäsenilleen tekemän kyselyn mukaan viennin liikevaihdon odotetaan kokonaisuudessaan putoavan noin 13 % tänä vuonna. Keskuskauppakamarin (Dansk Erhverv) jäsenyritysten vienti oli toukokuussa 2020 31 % alhaisempi kuin edellisvuonna.

Tanskan vienti on supistunut etenkin lähimarkkinoille, kuten Saksaan, Ruotsiin ja Isoon-Britanniaan. Nousujohteista vienti on ollut tietyillä kaukomarkkinoilla kuten Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Vetureina näillä markkinoilla ovat olleet etenkin elintarvikkeet ja lääkkeet.

Viennin näkymiin tulee vaikuttamaan voimakkaasti myös EU:n ja Britannian välisten kauppaneuvotteluiden tulos; elinkeinoministeriön analyysin mukaan Tanskan vienti Isoon-Britanniaan laskisi noin 35 %:lla vuoteen 2030 mennessä, jos neuvottelut päätyvät ”no deal” -skenaarioon. Jos neuvottelutuloksena on vapaakauppasopimus, viennin arvioidaan laskevan noin 10-20 %:lla 2030 mennessä, riippuen sopimukseen sisältyvän integraation tasosta.

Vientiyritysten näkymät ovat sidoksissa markkinoiden kehitykseen; OECD:n ennusteet osoittavat negatiivista BKT-kasvua Tanskan keskeisillä vientimarkkinoilla. Kokonaisviennin odotetaan laskevan noin 10,2 % vuonna 2020. Kriisi on iskenyt erityisesti palveluvientiin, jonka odotetaan laskevan 14,3 % tänä vuonna. Tavaraviennin odotetaan laskevan 7,7 %. Tavaraviennin laskua on loiventanut koronapandemiankin aikana tietyillä teollisuuden aloilla koettu tasainen tai nouseva kansainvälinen kysyntä (mm. terveys- ja bioteknologia, lääketeollisuus ja elintarvikeala). Kokonaisviennin odotetaan kuitenkin jo ensi vuonna nousevan 6,2 %.

Tanskalaisyritysten kokonaisvienti on noin 168 mrd. euroa vuosittain (30 % kaikesta arvontuotannosta). Vientiyritykset työllistävät n. 800.000 henkilöä.

Kansainvälisen kysynnän heikkeneminen ja markkinoiden epävarmuus suurimmat haasteet

Tanskan vientiyritysten keskeisimmät haasteet ovat foorumin mukaan laskeva kansainvälinen kysyntä, lisääntynyt epävarmuus markkinoilla ja matkustamisen rajoituksista johtuvat vaikeudet.

Muina merkittävinä haasteina nähdään taloudellisesta taantumasta seuraava vastahakoisuus toteuttaa ilmastotoimenpiteitä, häiriöt logistiikka- ja kuljetusketjuissa, protektionismin ja kaupan esteiden lisääntyminen, heikentyneet mahdollisuudet riskipääoman saamiseen (erityisesti kasvuyrityksissä), vähentyneet investoinnit uuteen teknologiaan ja tutkimus- ja kehitystyöhön sekä yritysten maksuvalmiuteen liittyvät häiriöt.

Vientiyrityksiä kohtaa myös lähtökohtaisesti suurempi joukko epävarmuustekijöitä kuin pelkästään kotimaisilla markkinoilla operoivia yrityksiä. Kriisi on kohdistunut myös vientiyritysten alihankkijoihin, sekä yrityksiin, joiden ensisijaisia asiakkaita ovat Tanskaan tulevat matkailijat. Yritysten on vaikeampaa suunnitella tuotantoa ja liiketoimintaa ja monet yritykset indikoivat tulevaisuuden näkymiä koskevan epävarmuuden suurimmaksi ongelmaksi.

Esimerkki vientisektorin haasteista ovat Tanskan mittavaa merenkulkusektoria kohdanneet ongelmat. Tanskalla on maailman viidenneksi suurin kauppalaivasto, jonka osuus maan kokonaisviennistä on 16 %. Rajoitustoimenpiteet ovat laskeneet kuljetuksia koskevaa kansainvälistä kysyntää, joka on näkynyt myös merikuljetuksissa. Kiinan talouden nopea toipuminen ja öljyn matala hinta on tasapainottanut merenkulkusektorin tilannetta. Maailmanlaajuinen taantuma on kuitenkin laskenut investointeja, joka heijastuu mm. uusiin laivatilauksiin ja laivaston kunnossapitoon. Tällä on suuri merkitys ei pelkästään yksittäisille telakoille, mutta koko merenkulun arvoketjulle. Kriisillä on ollut suuria vaikutuksia etenkin teollisuuden raaka-aineita kuljettavien laivojen toiminnalle, sekä risteilyaluksille sekä kansainväliselle matkustajalauttaliikenteelle.   

Suosituksissa korostuvat digitaaliset ratkaisut ja matkustuksen rajoitusten lieventäminen

Foorumi suosittaa sekä lyhyen, että pitkän aikavälin toimenpiteitä vastauksena vientisektoria kohdanneeseen kriisiin.

Lyhyellä aikavälillä:

• Liikematkustamisen helpottaminen: matkustusrajoituksia koskevan tiedon vahvistaminen ja selkeyttäminen, fast track-menettely tiettyihin maihin, kansainvälisen koordinaation lisääminen matkustusrajoituksista päätettäessä (ml. EU-koordinaatio covid19-matkustusrajoituksista), covid19-passin käyttöönotto sekä paremmat ja nopeammat testausmahdollisuudet liikematkojen yhteydessä.
• Nettikaupan ja digitaalisten palveluratkaisujen vahvistaminen: yrityksille tarjottava neuvonta ja tuki nettikaupan ja digitaalisten palveluiden nopeassa käyttöönottamisessa.
• Kansainvälisen markkinoinnin vahvistaminen: digitaalisen markkinoinnin ja kilpailukyvyn vahvistaminen esim. olemassa olevien markkinointikonsortioiden kautta.
• Riskipääoman saatavuuden lisääminen: Vientiluottomahdollisuuksien avaaminen erityisesti pk-yrityksille, kasvutakuujärjestelyt, osarahoitus (match funding) yms. rahoitusmahdollisuudet.

Pidemmällä aikavälillä:

• Investoinnit vihreään muutokseen ja digitaalisiin ratkaisuihin: Tanskan aseman vahvistaminen investoinneilla vihreään muutokseen, vahvaan terveydenhoitojärjestelmään ja digitaalisiin ratkaisuihin ovat keskeiset kilpailukyvyn edellytykset kriisin jälkeen.
• Vientineuvonnan ja taloudellisen diplomatian vahvistaminen: viranomaisten välisellä yhteistyöllä on vahvistettava tanskalaisyritysten menestymisen edellytyksiä keskeisillä vientimarkkinoilla (mm. alennetut tuntihinnat ja lisäresurssit vientineuvonnalle). Diplomaattisia ponnisteluja kaupan esteiden purkamiseksi lisätään sekä EU:n sisällä, että ulkopuolella.
• Kansainvälinen koordinaatio matkustusrajoituksista: tarve EU-tason koordinaatiolle (liike)matkustuksen helpottamiseksi, sekä yhtenäisen matkustussuositusjärjestelmän ja rajoitusten luomiseksi.
• Vihreiden ja digitaalisten vientiratkaisujen tukeminen: vihreään ja digitaaliseen muutokseen keskittyneiden osaajien houkutteleminen pk-yrityksiin.

Viennille myös uusia mahdollisuuksia

Kriisi on avannut myös uusia vientimahdollisuuksia tietyillä aloilla. Vihreään muutokseen liittyvät ratkaisut nähdään mittavana, kriisin seurauksena syntyneenä mahdollisuutena. Monet maat ja EU panostavat vihreään jälleenrakennukseen ja korvamerkitsevät varoja talouden elvyttämiseksi ja viherryttämiseksi.

Tanskan viennin vahvuutena kriisitilanteessa nähdään myös uskottavuus, toimitusvarmuus, stabiliteetti, luotettava elintarviketuotanto, suhdannevaihteluista vähemmän riippuvaisten tuotteiden suhteellisen korkea määrä, life science-sektorin vahvuus sekä terveysteknologiasektori, jolle ennustetaan jopa ennenäkemättömiä vientilukuja.

Yritykset, joiden tuotteita voi ostaa netistä, ovat kriisin aikana tienanneet enemmän per työntekijä kuin yritykset, jotka eivät ole keskittyneet onlinekauppaan.

Kansallispankki: talouden elpyminen käynnissä globaalista epävarmuudesta huolimatta

Tanskan kansallispankki julkaisi 23.9 talousennusteen(Linkki toiselle web-sivustolle.), jonka mukaan Tanskan BKT supistuu tänä vuonna 3,6 %. Hallituksen elokuun lopussa julkistaman budjettiesityksen (ks. PC0RMZ05-35) yhteydessä arvioitiin, että BKT laskisi kuluvana vuonna 4,5 %. Talousnäkymät ovat parantuneet huomattavasti toukokuusta, jolloin puhuttiin vielä 5,3 % laskusta.

Kansallispankin ennuste ensi vuodelle on 3,6 % BKT-kasvu ja vuodelle 2022 2,3 %. Ennusteen mukaan kyseessä on maltillinen taantuma, jonka loiventumiseen auttoi mm. se, että Tanskan talous on suurimmalta osin päässyt normaalitahtiin yhteiskunnan asteittaisen avaamisen jälkeen. Rajoitustoimista on kuitenkin seurannut suuria taloudellisia menetyksiä ja taantuman sekä Tanskassa että kaikkialla muualla maailmassa. Tanskan vienti on kesän aikana kuitenkin osoittanut piristymisen merkkejä. Kansallispankki arvioi, että Tanskan vienti palaa alkuvuoden 2020 lukuja vastaavalle tasolle vasta vuoden 2022 aikana.   

 

Teksti: Veera Weisdorf