Tanskan teknologiasopimuksella pyritään houkuttelemaan nuoria teknillisten ja digitaalisten alojen pariin
Tanskan hallitus käynnisti huhtikuussa 2018 uuden teknologiasopimuksen, jonka tarkoituksena on houkutella nuoria digitaalisten ja teknillisten koulutusohjelmien pariin. Teknisten alojen työvoimapula on tällä hetkellä yksi suurimmista tanskalaisten yritysten kohtaamista haasteista, ja sen pelätään jarruttavan talouden kasvua.
Teknologiasopimuksen avulla pyritään ehkäisemään tulevaisuuden työvoimapulaa kyseisillä aloilla ja lisäämään yleistä kiinnostusta niitä kohtaan. Sopimukseen on tällä hetkellä sitoutunut yhteensä 80 eri yritystä, oppilaitosta ja organisaatiota, ja sitä rahoitetaan yhteensä yli 10 miljoonalla eurolla vuoteen 2021 mennessä. Muun muassa Microsoft ja Google ovat panneet alulle omat projektinsa, joiden avulla opetetaan teknisiä taitoja koululaisille.
Sopimus on tehty hollantilaista mallia mukaillen, ja sen tarkoituksena on lähentää liike-elämän ja oppilaitosten yhteistyötä ja näin lisätä nuorten kiinnostusta digitaalisiin ja teknillisiin koulutusohjelmiin. Tavoitteena on kouluttaa 10 000 uutta (noin 20 % nykyistä enemmän) teknologian, IT-alan, luonnontieteiden ja matematiikan, eli niin sanottujen STEM-alojen (science, technology, engineering and mathematics) osaajaa tulevan kymmenen vuoden aikana. Vuoteen 2020 mennessä toivotaan yli 150 000 lapsen, nuoren ja aikuisen sekä 250 firman olevan mukana projektissa.
Yrityksillä kova tarve teknillisten alojen ammattilaisista
Yritysten suurin haaste tällä hetkellä on puute teknillisten ja digitaalisten alojen osaajista. Tämän pelätään jarruttavan talouden kasvua. Suuri kysyntä ja vähäinen työvoiman tarjonta nostaa reilusti esimerkiksi palkkatasoja, ja työvoimapulan takia yritykset saattavat joutua ostamaan palveluita muualta. Teknologiasopimuksen avulla pyritään ehkäisemään tulevaisuuden työvoimapulaa kyseisillä aloilla.
Kysyttäessä 230 tieteen ja tekniikan yritykseltä, kuinka vaikeaa on rekrytoida tietyn alan osaajia, 55 % vastasi esimerkiksi kokevansa insinöörien rekrytoimisen vaikeana tai todella vaikeana, kun samalla 85 % mielestä tämä oli tärkeä ammattiryhmä. 40 % koki myös IT-alan osaajien rekrytoimisen vaikeana tai todella vaikeana, ja noin 65 % vastaajista piti tätä tärkeänä ryhmänä. Luonnontieteellisten alojen osaajia 60 % piti tärkeänä, ja 22 % koki hankaluuksia tämän ryhmän rekrytoinnissa. Tarvitun työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä on selkeä välimatka.
Vaikka IT- ja teknologia-alan koulutuksiin hakeutuukin nykyään yhä useampi, oli maaliskuun 2018 alemman korkeakoulutuksen yhteishaussa etenkin IT-alan opintoihin hakevien määrä laskenut 12 % viime vuodesta. Teknillisiin opintoihin oli hakeutunut 6 % viime vuotta vähemmän. Luonnontieteellisiin koulutuksiin oli puolestaan hakenut 5 % enemmän. Vuonna 2017 IT-, teknologia- ja luonnontieteellisiin koulutuksiin haki yhteensä 5706 hakijaa, kun vuonna 2016 luku oli 5727 ja vuonna 2015 se oli 5392.
Työpajoja koululaisille ja online-kursseja
Yhteensä 80 yritystä ja organisaatiota on liittynyt mukaan sopimukseen, ja yli 50 konkreettista projektia on jo lanseerattu. Microsoft on esimerkiksi pannut alulle Science City Day –projektin, jossa koululaisia kutsutaan työpajoihin oppimaan tietokoneohjelmointia leikin ja pelien kautta. Google puolestaan tulee järjestämään Success Online –projektin useiden yhteistyökumppaneiden kanssa, ja siihen kuuluu yli 30 000 online-kurssia ympäri Tanskan, joilla voi oppia erilaisia digitaalisia taitoja.
Mukana olevia yrityksiä ovat muun muassa Danfoss, Danske Bank, Google Danmark, LEGO, Microsoft, Novo Nordisk ja TDC. Muita osallistujia ovat esimerkiksi Aalborgin yliopisto, tiedekeskus Experimentarium sekä Kööpenhaminan lentokenttä. Yritykset, oppilaitokset ja sopimuksen takana olevat ministerit ovat kaikki osaltaan sitoutuneet siihen että sopimuksen ylläpitoon ja suorittamiseen panostetaan, jotta tulevaisuuden työvoiman teknologisten ja digitaalisten kompetenssien taso kasvaisi.
Sopimusta rahoitetaan 75 miljoonalla kruunulla (reilu 10 milj. euroa) vuoteen 2021 sekä hallituksen puolesta että avustuksilla rahastoista ja yritysten projekteista. Teknologiasopimus on avoin kaikille tanskalaisille yrityksille, jotka haluavat osallistua.
Teksti: Mira Nukarinen