Tanskan taloustilanne ja markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Tanskan taloustilanne ja markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Tanskan voimakas talouskasvu ja monet suuret infrastruktuurihankkeet tarjoavat mielenkiintoisia markkinamahdollisuuksia suomalaisille vientiyrityksille.

Tanskan talous on elpynyt nopeasti ja on jo kivunnut 1,9 % yli koronapandemiaa edeltäneen tason (Tanskan tilastokeskus 9/2021). Kuluvalle vuodelle odotetaan OECD:n mukaan 3,5 % BKT-kasvua, ensi vuodelle 2,6 % kasvua. Tanskan elinkeinoelämän keskusliitto (DI) arvioi, että Tanskan talous saattaa tänä vuonna ylittää 27 vuoden takaisen kasvuennätyksen.

Tulevina vuosina talouskasvua vauhdittavat etenkin kotitalouksien lisääntynyt kulutus ja yritysten investoinnit. Voimakkaan kasvusuuntaiseksi koronan aikana muuttunut työttömyys on onnistuttu kääntämään laskuun, ja työllisyysaste on ennätyskorkea (75%). Työmarkkinoita ja talouden myönteistä kehitystä uhkaa ennemminkin työvoimapula, jota pidetään vakavimpana haasteena Tanskan taloudelle tulevina vuosina. Työmarkkinoilta puuttuu n. 32.000 työntekijää. Työvoimapula koettelee etenkin rakennusalaa, palvelusektoria sekä teollista tuotantoa. Joka kolmas rakennusalan yritys Tanskassa ei saa tällä hetkellä tarvitsemaansa työvoimaa.

Tanskan vienti kärsi koronavuoden 2020 aikana; laskua tapahtui 8,1 % edellisvuoteen verrattuna. Vienti on kesän jälkeen lähtenyt kasvuun etenkin Tanskan suurimmilla markkinoilla Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Saksassa. Kiina nousi syyskuussa 2021 ensimmäistä kertaa Tanskan viiden suurimman vientimaan joukkoon (5,3 % viennistä). Kokonaisviennin odotetaan palaavan koronakriisiä edeltäneelle tasolle vuoden 2022 aikana.  

Tanskan voimakas talouskasvu ja monet suuret infrastruktuurihankkeet tarjoavat mielenkiintoisia markkinamahdollisuuksia suomalaisille vientiyrityksille. Toukokuussa 2021 sovittiin merituulivoiman tuotannon kaksinkertaistamisesta vuoteen 2030 mennessä (energiasaaret Pohjanmerellä ja Bornholmilla). Toinen käynnissä oleva jättihanke on Saksan ja Tanskan yhdistävä Fehmarnin tunneli, jonka rakennustyöt alkoivat tammikuussa 2021. Tunneli otetaan käyttöön näillä näkymin 2029. Kesäkuussa 2021 hallitus ilmoitti vuoteen 2035 jatkuvasta liikenteen infrastruktuurihankkeesta, joka on suurin Tanskan historiassa. Yhteensä investointeja tehdään n. 21,5 mrd. € arvosta mm. tieverkostoon, joukkoliikenteeseen sekä erilaisiin liikenteen ilmastotoimenpiteisiin. Pidemmän aikavälin infrahankkeisiin kuuluu Tanskan parlamentin kesäkuussa 2021 hyväksymän valtavan tekosaaren rakentaminen Kööpenhaminan edustalle. Lynetteholm-saareen rakennettaisiin asunnot 35 000 ihmiselle. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, saaren perustukset ovat valmiina vuonna 2035. Koko projekti olisi täysin valmis vuonna 2070.

Tanskan ilmastotavoitteen (-70% 2030) toimeenpano tarjoaa mahdollisuuksia eri aloilla toimiville yrityksille. Syyskuussa 2020 julkaistu kansallinen ilmasto-ohjelma sisältää hankkeita ja toimenpiteitä, joilla päästövähennykset voitaisiin toteuttaa. Toistaiseksi sopimukset on solmittu jätehuolto-, vesi- ja kiertotaloussektorin, tieliikenteen, vihreän verotuksen, maatalouden sekä energiasektorin osalta. Tulossa ovat vihreiden polttoaineiden kehitystä koskevaa strategia, sekä hiilidioksidin talteenottoa koskevan esitys. Ensi vuonna tavoitteena on laatia ilmastosopimukset lentoliikenteelle ja raskaalle liikenteelle, sekä neuvotella teollisuuden päästömaksuista.

Lisätietoa:

 

Teksti: Veera Weisdorf, Team Finland-koordinaattori, Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina.