Tanskan talouskasvu jatkuu vakaana

Tanskan talouskasvu jatkuu vakaana

Tanskan talouden kasvua jatkuu kuudetta vuotta peräkkäin, vaikka se huippuvuosista onkin tasaantunut. Alhainen velkaantumis- ja työttömyysaste edistävät taloudellista resilienssiä, vaikka lisääntynyt protektionismi ja brexit muodostavatkin uhkia Tanskalle. Kotimaantalouden suurimpia riskejä ovat työvoimapula ja kotitalouksien velkaantuminen. Tanskan keskuspankki kehottaa hallitusta pitäytymään tiukassa talouspolitiikassa.

Kööpenhamina ylhäältä

Tanskan kansallispankin mukaan Tanskan talous on vahvalla pohjalla ja se jatkaa kuudetta vuotta yhtämittaista kasvuaan. Talouskriisiä seuranneen taantuman jälkeen kasvua on ollut vuodesta 2013 lähtien. Ensimmäisten hyvin nopean kasvun vuosien jälkeen tahti vaikuttaa nyt hidastuvan, mutta samalla talouden odotetaan vakaantuvan ja sen kestokyvyn parantuvan. Kansallispankki on laskenut BKT:n kasvun vakiintuvan lähivuosina noin 1,7 prosentin tasolle.

Tanskan valtiontalous on laskenut selvästi ylijäämäisestä lähemmäs tasapainoa. Vuonna 2018 hallituksen budjetin ylijäämä oli 0,3% BKT:sta, ja tulevina vuosina tavoitellaan täyttä tasapainoa. Tanskan valtionvelka oli vain 36,1% BKT:sta vuonna 2017 (tuorein toteutunut luku), kun se EU:ssa keskimäärin oli 81,6%. Tanskan korkotaso on EU:n mittapuulla korkea (3,0%). Keskuspankki kehottaa hallitusta jatkamaan tiukkaa talouspolitiikkaa, jotta sopeutumiskyky tulevaisuudessa odotettaviin maailmantaloudellisiin muutoksiin pysyisi hyvänä.

Julkisen sektorin investointien määrä on pysynyt melko korkealla: vuonna 2017 niiden osuus oli 3,4% BKT:sta. Erityisen suuria investointeja on tehty rakentamiseen ja laitteisiin. Euroopan komissio painottaa maaraportissaan, että investointeihin panostaminen on tällä hetkellä yksi tärkeimpiä toimia Tanskan taloudessa. Tulevia investointitarpeita ovat erityisesti koulutus, tutkimus ja kehitys sekä kuljetusinfrastruktuuri. Tanskan hallitus on 13.3. julkaissut yhdessä tukipuolueensa Tanskan kansanpuolueen kanssa suunnitelman Tanskan infrastruktuurin investoinneista kaudelle 2021-2030. Suunnitelmassa päätetään yhteensä 112,7 miljardin kruunun budjetista Tanskan rautateiden kunnostamiseen ja sähköistämiseen sekä ja uusien maantieväylien rakentamiseen. Lisäksi uuden junakaluston hankkimiseen on varattu erikseen 20 miljardia kruunua. 

Kaikkien investointien määrä BKT:sta on noussut 18,1 prosentista vuonna 2010 noin 22,6 prosenttiin vuonna 2018. Eniten investointeja on tehty infrastruktuurin kehittämiseen, mikä näkyy rakennusalan korkeana tuottavuutena ja toisaalta lisääntyneenä työvoimapulana. Kasvun turvaamiseksi tulevaisuudessa vaaditaan entistäkin enemmän investointeja, etenkin pk-yrityksiin. Myös ulkomaankauppa on kasvanut hyvin. Kotimaan palvelualoilla tuottavuuden kasvu on sen sijaan ollut heikkoa.

Tanskan vaihtotase on ollut pitkään runsaasti ylijäämäinen: vuonna 2018 se oli komission mukaan 6,1% BKT:sta. Ylijäämäisyys on lisännyt kotitalouksien käytössä olevia varoja. Aktiivinen kulutus puolestaan on lisännyt palveluiden tuontia ulkomailta, mikä pidemmällä aikavälillä pienentää vaihtotasetta. Tästä huolimatta sen perustaso pysynee korkealla. Koko EU-alueen vaihtotase on pysynyt hieman yli 1,5 prosenttia ylijäämäisenä.

Runsas vienti vauhdittaa ulkomaankauppaa

Tanskan vienti ja tuonti ovat kasvaneet tasaisesti vuodesta 2009 lähtien. Tanskan tilastokeskuksen mukaan maan vienti vuonna 2017 oli 1 188 mrd DKK ja tuonti 1 033 mrd DKK. Tärkeimmät vientimaat ovat Saksa, Yhdysvallat, Ruotsi, Iso-Britannia ja Norja. Vienti kyseisiin maihin on puolet Tanskan kokonaisviennistä. Suurimmat viisi tuontimaata (Saksa, Ruotsi, Alankomaat, Kiina, Norja) vastaavat yli puolesta kokonaistuonnista. 

Tanskan vienti Suomeen oli viime vuonna 1 589 miljoonaa euroa (2,4% Suomen kokonaistuonnista, Tanska oli 13. sijalla). Samaan aikaan Suomen vienti Tanskaan oli 1 184 miljoonaa euroa (1,9% kokonaisviennistä, Tanska oli 17. sijalla). Maiden välinen kauppatase oli näin ollen Suomelle -405 miljoonaa euroa.

Tanskan tärkeimmät vientituotteet Suomeen ovat lääkkeet ja muut farmaseuttiset tuotteet, maitotaloustuotteet, teollisuuden yleiskäyttöiset koneet sekä puhdistusaineet. Suomen vienti Tanskaan on painottunut raskaaseen teollisuuteen: rautaan, teräkseen, koneisiin, moottoreihin, polttoaineisiin ja muihin kemiantuotteisiin.

Brexit elinkeinoelämän johtajien mukaan suurin kansainvälinen uhka

Maailmantalouden hidastuminen ja lisääntynyt protektionismi vaikuttavat heikentävästi myös vientivetoiseen Tanskaan. Lisäksi EU:n päästötavoitteisiin pyrkiminen on hidastanut talouskasvua. Tanskan kehitys korreloi sen omaa talousrakennetta muistuttavien maiden - Alankomaiden, Ruotsin ja Saksan - sekä laajemmin euroalueen kehityksen kanssa. Koska keskeisimmät riskit Tanskan taloudelle liittyvät huonosti ennustettaviin maailmantalouden muutoksiin, saattavat niiden vaikutukset osoittautua arvioitua suuremmiksi. 

Ison-Britannian eroaminen Euroopan unionista on keskeinen epävarmuustekijä Tanskan taloudelle. Berlingske-lehden teettämässä kyselyssä Tanskan suuryritysten johtajat pitivät brexitiin liittyvää epävarmuutta suurimpana yksittäisenä uhkana maan taloudelle. Tanskan vuosittainen vienti Isoon-Britanniaan on 50 miljardia kruunua, mikä tekee siitä Tanskan neljänneksi suurimman vientimarkkinan. Erityisen huolestuttava tilanne Tanskan kannalta on, mikäli erosopimusta ei saada solmittua.

Kova brexit heikentäisi Tanskan kokonaisvientiä kansallispankin mukaan noin yksi prosenttia, mutta yksittäisille teollisuudenaloille seuraukset saattaisivat olla vakavammat. Esimerkiksi lääke- ja kemianteollisuus kärsisivät mahdollisesti jopa 20 prosenttia. Myös ruoka-, kone- ja tekstiiliteollisuus kuuluvat riskiryhmään. Tanskalaiset kalastajat saattavat kokea raskaita tappioita, mikäli heidän pääsynsä Ison-Britannian vesille estyy brexitin myötä. Pahimmillaan tanskalaisalukset voivat menettää jopa 60% liikevaihdostaan.

Tanska on pyrkinyt varautumaan brexitin aiheuttamiin muutoksiin ennalta ja kehottanut yrityksiä valmistautumaan uuteen tilanteeseen. Erityisesti pk-yrityksille uusien kauppakumppanien löytäminen EU:n ulkopuolelta saattaa olla vaikeaa. Tanskalla on kuitenkin vahvan taloudellisen tilanteensa ansiosta hyvät valmiudet reagoida brexitin seurauksiin. Brittiyritysten lähtö sisämarkkinoilta saattaa jopa parantaa tanskalaisyritysten kilpailukykyä esimerkiksi auto- ja finanssialalla. 

Työllisyys kasvussa, työvoimapula ongelmana

Työssäkäyvien määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2013. Uusia työpaikkoja on syntynyt pääasiassa yksityisen sektorin palvelualoille. Osa luoduista työpaikoista on osa-aikaisia. Työikäisten määrä on noussut, mikä on seurausta nostetusta eläkeiästä sekä työikäisen väestön kasvamisesta. Työllisyyden kasvusta noin kolmannes on ulkomaista työvoimaa.

Eri aloilla on työvoimapulaa. Tämä on niin kansallispankin, Euroopan komission kuin Dansk Industrin mukaan yksi Tanskan suurimmista taloudellisista haasteista. Työvoimapula oli yksi keskeisistä syistä vuoden 2008 talouskriisiin, ja samankaltaiseen tilanteeseen ajautumista pelätään nyt. Suurinta pula on rakennusalalla, missä joka kolmannella yrityksellä on vaikeuksia löytää työntekijöitä. Palvelualan ja teollisuuden yrityksissä vastaavat luvut ovat 14% ja 9%. Suuret yritykset, kuten Ikea ja ISS, ovat kritisoineet hallitusta liian kireästä ulkomaalaispolitiikasta, joka huonontaa yritysten mahdollisuuksia palkata ulkomaalaistaustaista työvoimaa.

Työttömyys on laskenut tasaisesti. Tanskan kansallispankin ilmoittama työttömyysluku on 3,7 %. Eurostatin mittaama luku helmikuussa 2019 oli hieman suurempi eli 5,0%. Tämäkin on kuitenkin alle EU-maiden keskitason (6,5%). Yleisesti kansallispankki katsoo työttömyysasteen olevan sopiva, sillä nykyistä matalampi aste ylikuumentaisi työmarkkinat.

Työllisyysasteen nousu ei kuitenkaan ole tavoittanut kaikkia. Eri tuloluokkien välinen eriarvoistuminen on kasvanut useamman vuosikymmenen, ja 2010-luvulla kasvu on voimistunut. Tämä näkyy esimerkiksi tarkastelemalla Tanskan gini-kerrointa, jonka nousu 2000-luvun puolivälistä lähtien on ollut OECD-maiden nopeinta. Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisen tavoitelukuihin ei olla päästy, mistä myös EU on huomauttanut Tanskalle. 

Tanskan nuorisotyöttömyys on EU-tasolla matala (9,7%), ja se on ollut laskussa useamman vuoden. Toisaalta ilman koulutus-, työ- tai harjoittelupaikkaa olevien nuorten osuus on kasvanut, mikä liittynee koulupudokkaiden lisääntyneeseen määrään. Tanskan pitkäaikaistyöttömyys on EU:n matalimpia (1,3% vuonna 2017).

EU:n ulkopuolella syntyneiden työikäisten työllisyysaste (61% vuonna 2017) on 18 prosenttiyksikköä matalampi kuin EU:ssa syntyneiden, ja ero on ollut kasvussa vuodesta 2008. Erityisesti EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyyttä ei ole onnistuttu kasvattamaan.

Kotitalouksien kulutus kasvussa

Tanskan talouskasvun tärkeimmät syyt ovat yksityishenkilöiden runsas kulutus ja investointien lisääntyminen. Kuluttajahintojen inflaatio on pysynyt euroaluetta matalampana, mikä johtuu ensisijaisesti verotuksellisista muutoksista, ruoan hintojen laskusta sekä öljyn hinnannousun vähäisestä vaikutuksesta kuluttajahintoihin. Vuonna 2018 inflaatio Tanskassa oli 0,7%, kun se samaan aikaan euroalueella oli 1,7%.

Palkankorotukset ovat talouskasvusta huolimatta pysyneet vähäisinä. Tähän vaikuttavat matala inflaatioaste sekä työvoiman lisääntyminen ja työurien pidentyminen. Kansallispankki kuitenkin odottaa palkkojen vastaavan noususuhdanteeseen lähitulevaisuudessa. Äkilliset palkkojen nousut ovat mahdollisia, mikä heikentäisi Tanskan kilpailukykyä. 

Kotitalouksien ja yritysten luottamus talouteen on korkealla tasolla, mikä on lisännyt lainanottoa ja kuluttamista. Matala korkotaso ja korkea säästöaste kasvattavat sekä yksityishenkilöiden että yritysten tulotasoa, kulutusta ja investointikykyä. Tanskan talouskasvusta vuodesta 2012 lähtien lähes puolet on ollut kotitalouksien kulutusta. Lisääntyvä kotitalouksien velkaantuminen on sekä kansallispankin että Euroopan komission esillä pitämä riski. 

Asuntojen hintojen nousu on vähitellen kääntymässä laskuun, mikä johtuu ensisijaisesti tiukentuneesta säätelystä sekä edullisemmille asuinalueille suuntautuneesta muuttoliikkeestä. Suurissa kasvukeskuksissa asunnoista maksetaan edelleen yli niiden todellisen arvon. Asuntomarkkinoilla ei kuitenkaan odoteta hintakuplaa.

Teksti: Henriikka Heinonen