Tanskan taloudessa menee hyvin, mutta työvoimapulan pelätään hidastavan kasvua

Tanska on maltillisessa noususuhdanteessa, mutta kasvutaso jäämässä jälkeen useista EU maista. Työvoimapulan pelätään nakertavan kasvua. Lisäksi riski talouden ylikuumentumisesta on korostunut.  Ison-Britannian viennin ennustetaan laskevan, samalla kun Saksan, Ruotsin ja Kiinan viennin kasvu on 8 prosentin luokkaa. Työttömyys on laskenut historiallisen alhaiselle tasolle.

Työttömyys on laskenut merkittävästi, noin 6 %:in tasolle. Siten on huolta siitä, että palkkavaateet alkavat nousta ja inflaatio kiihtyä. Työllisyystaso on jo kivunnut yli 77 %:in, mutta ei vielä ole saavuttanut finanssikriisiä edeltävää tasoa.

Tanskalaiset yritykset ovat kasvavassa määrin raportoineet kärsivänsä työvoimapulasta ja työllisyyden kasvun on ennustettu vähenevän tulevina vuosina. Työpaikkojen lisääntymisestä seuraa riski työmarkkinoiden ylikuumenemisesta, koska taloudellisia valmiuksia lisääviä uusia uudistuksia ei ole. Lisäksi Tanskassa työskentelevien EU-kansalaisten määrä on laskenut merkittävästi viime vuosina.

Talouden ennusteet ovat pääosin positiivisia

Sekä 2017 että 2018 BKT:n arvioidaan kasvavan 1,7 % ja työllisyyden odotetaan kasvavan 1 % vuosittain. Odotetut BKT:n kasvuarviot ovat suunnilleen muuttumattomat viime vuosilta, joten talouskasvu on vakaata.

Kasvu perustuu edelleen kotimaiseen kysyntään, erityisesti yksityisen kulutuksen ja investointien lisäykseen, sekä osin viennin vahvistumiseen. Julkisen kysynnän heikentyminen hillitsee koko kysynnän kasvua. Lisäksi tuottavuuden kasvu on hidastunut viime vuosina. Viime vuonna yksityisen sektorin tuottavuus jopa väheni. Tämä on korostanut tuottavuutta edistävien uudistusten tarvetta.

Tanskan suhdannevaihtelu on hieman euroalueen yläpuolella ja korkotaso saattaa olla liian alhainen Tanskan taloudelle. Tanskassa asuntojen hinnat ovat nousseet kautta maan. Asuntomarkkinoiden ylikuumenemista pyritään välttämään kiristämällä lainanannon ehtoja.

Tanska on talouskasvustaan huolimatta jäämässä jälkeen useista Euroopan maista kasvun osalta tulevien vuosien aikana. Vuonna 2017 kasvu oli 2 %:n luokkaa.

Pidemmällä aikavälillä haasteiksi on ennustettu heikentyvää tuottavuuden kasvua etenkin palvelusektorilla ja muita pitkäaikaisia haasteita, kuten ikääntyvää väestöä sekä köyhien ja kodittomien lisääntymistä.

Sekä vienti että tuonti kasvoivat vuonna 2017

Globaali positiivinen talouskehitys hyödytti Tanskan vientiä vuonna 2017 ja vuoden 2018 kasvun ennustetaan olevan edellisvuoden luokkaa. Punnan ja dollarin heikentyminen on kuitenkin aiheuttanut haasteita. Saksan, Ruotsin ja Kiinan viennin kasvun odotetaan olevan 8 %:n luokkaa vuonna 2018. Samalla Iso-Britannian viennin ennustetaan laskevan merkittävästi Brexitin ja punnan arvon laskun myötä. Lisäksi vuoden 2018 perustavaraviennille ennustetaan 3,8 % kasvua.

Vuonna 2016 Tanskan vienti oli vajaa 70 mrd. EUR ja suurimmat vientiryhmät ovat eri elektroniikat, pakatut lääke-aineet, minkinturkit sekä tuulimyllyjen osat. Palvelujen kauppa on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana.

Myös tuonti kasvoi Tanskassa 6,3 % ensimmäisen kahdeksan kuukauden aikana viime vuonna. Tämä on suunnan muutos, sillä viimeisten viiden vuoden aikana se laskenut hieman vuosittain. Suurin tuontiryhmä on autot, jota seuraa öljy sekä viihde-elektroniikka. Tärkeimmät tuontimaat vuonna 2016 olivat Saksa, Ruotsi, ja Alankomaat.

Suomen ja Tanskan välinen kauppa

Tanskan osuus Suomen tuonnista oli 2,6 % ja viennistä 1,7 % tammi-lokakuun välillä vuonna 2017. Suurimpia tuonti- ja vientiryhmiä ovat viime vuosina olleet esimerkiksi kemialliset tuotteet ja teolliset koneet ja laitteet.  Vuonna 2016 Tanskasta tehtiin neljänneksi eniten ulkomaisia investointeja Suomeen (7 %).

Tanskan Team Finland –verkoston toiminnan temaattisia painopisteitä ovat terveysalan ICT ja sairaalaratkaisut, Lifestyle Finland ja muotoilu, YK hankinnat, elintarvikkeet, sekä merenkulku. Lisätietoa Tanskan Team Finlandista(Linkki toiselle web-sivustolle.).

Teksti: Jessica Lind, Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina