Tanskan taloudessa isoimmat karikot takana
Lama on Tanskassa ainakin hetkellisesti ohitettu, mutta uuteen kasvukauteen on vielä pitkä matka. Hallitus pyrkii vastaamaan talouden haasteisiin mittavan uudistusohjelman avulla.
Taloustilanne ja rakenteelliset uudistukset ovat Tanskassa yhä kotimaisen poliittisen keskustelun ykkösaiheena. Viime viikkoina ilmassa on ollut hienoista optimismia. Viime vuoden lopun laskun jälkeen Tanskan talous kasvoi vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 0,3 prosenttia. Virallisesti Tanska ei siis enää ole lamassa, vaikka kasvuluvut ovatkin edelleen erittäin vaatimattomia.
Yleinen arvio onkin, että vaikka suurimmat karikot ovat toistaiseksi takana, tulee kestämään vielä pitkään ennen kuin Tanskan talous kääntyy kestävälle kasvu-uralle. Tähän päätyvät myös lukuisat viime viikkoina julkistetut talousennusteet, joita ovat laatineet OECD, EU:n komissio, Tanskan talous- ja sisäministeriö, elinkeinoelämän etujärjestö DI ja hallitusta neuvova riippumaton talousneuvosto.
Kaikissa näissä ennusteissa uskotaan Tanskan talouskasvun lähivuosina jatkuvan muita pohjoismaita matalammalla tasolla. Tanskan talous- ja sisäministeriön ennuste on astetta myönteisempi. Se pitää kasvunäkymää kansainvälisen tilanteen valossa edellisvuotta parempana. Vielä ollaan kuitenkin kaukana hallituksen 2020-ohjelman tavoiteluvuista
Talouden haasteena epävarmuus
Matalan kasvun taustalla ovat OECD:n mukaan tutut ongelmat. Haavoittuvat asuntomarkkinat ja epävarma työmarkkinatilanne pitävät yksityisen kulutuksen alhaalla. Euroalueen kriisi taas madaltaa vientiodotuksia. Myös tuottavuuskehitys on edelleen verrokkimaista selvästi jäljessä.
Yksityinen kulutus on talouskriisin myötä supistunut ennätysvauhtia. Alkuvuodesta 2012 se kuitenkin kasvoi hienoisesti. Ongelmana on DI:n mukaan, ettei lähivuosien matala talouskasvu riitä kääntämään työllisyyskehitystä positiivisempaan suuntaan, ja siten lisäämään kuluttajien luottamusta.
Talous- ja sisäministeriö on tässä optimistisempi ja uskoo kulutuksen kasvavan hieman myös ensi vuonna. Myös asuntomarkkinoiden tilanteen arvioidaan jatkuvan epävarmana ja omakotitalojen hintojen edelleen laskevan.
EU:n komissio kehottaa tuoreissa maakohtaisissa suosituksissaan Tanskaa uudistamaan asuntolainajärjestelmää sekä kiinteistöverotusta. Hallitus on torjunut ajatuksen kiinteistöveron korottamisesta, mutta tuore verouudistusesitys sisältää ehdotuksen asuntolainankorkojen verovähennysoikeuden supistamisesta, millä osaltaan pyritään hillitsemään velkaantumista. Korkotaso Tanskassa on edelleen historiallisen alhainen johtuen pitkälti kruunun vahvistumispaineista suhteessa euroon.
Työttömyys pysynee ennallaan
Työllisyyskehityksessä ei odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia lähivuosina. Työttömyyden kasvu on taittunut, mutta lasku antaa odottaa itseään. Huhtikuussa 2012 työttömänä oli 6,2 prosenttia työvoimasta.
Yleisintä työttömyys on edelleen 25–29 -vuotiaiden ikäluokassa. Samanaikaisesti pulaa on korkeasti koulutetusta työvoimasta. Erityisesti insinöörejä ja lääkäreitä rekrytoidaan aktiivisesti myös ulkomailta.
Suomen tavoin Tanska on erittäin vientiriippuvainen maa, ja suurin osa viennistä suuntautuu EU-alueelle. Vaikka Tanskan vientisektori on selvinnyt kriisistä kohtuullisesti, pitää naapurimaiden kysynnän alhaisuus kasvuodotukset matalalla.
Paljon riippuu kuitenkin siitä, kuinka hyvin vienti BRIK-maihin ja nouseville markkina-alueille vetää sekä Kreikan ja Eteläisen Euroopan talouskehityksestä. Myös öljyn hinnan kehitys lisää epävarmuutta.
Pitkäjännitteistä työtä tarvitaan
Kokonaisuutena talousnäkymät ovat siis tasaisen harmaat, ja edessä on vielä monta sinnikkään puurtamisen vuotta ja liuta rakenneuudistuksia ennen kuin tanskalaisten arvioidaan pääsevän nauttimaan talouskasvun hedelmistä.
Talous- ja sisäministeriö varautuu omassa talouskatsauksessaan kuitenkin myös Euroopan velkakriisin merkittävään syventymiseen. ”Riskiskenaariossa” ei kuitenkaan vielä huomioida sitä vaihtoehtoa, että jokin maa eroaisi euroalueesta. Se olisi täysin uusi tilanne, jonka taloudellisia vaikutuksia on tässä vaiheessa erittäin vaikea arvioida.
Hallitus vastaa haasteisiin uudistuksilla
Myös Tanskassa on viime vuosina keskusteltu vilkkaasti siitä, selvitäänkö kriisistä parhaiten säästämällä vai elvyttämällä. Arvioiden mukaan Tanskankin pitäisi lähivuosina jatkaa höllemmän talouskurin linjalla, jotta orastavaa nousua ei heti tyrehdytettäisi.
Tanskan keskusta-vasemmistolainen hallitus ei kuitenkaan ole elvytyspuheista innostunut, vaan korostaa julkisen talouden tervehdyttämistä ja rakenneuudistuksia välttämättöminä kasvun edellytyksinä
Hallitus korostaa, että rakenneuudistuksilla ja talouden vakauttamisella säästöin ja uudelleenkohdennuksin tuetaan myös kasvua ja työllisyyttä. Puitteet esiteltiin tuoreessa 2020-ohjelmassa. Verouudistus on Tanskassa parhaillaan työn alla. Tulossa on vielä opintotuen, työllistämistuen, työkyvyttömyyseläkkeen ja toimeentulotukijärjestelmän uudistuksia sekä peruskoulu-uudistus.
Uudistusten läpivienti tulee olemaan haaste heikolle hallitukselle. Hallituksen kannatus on edelleen laskussa, ja keskustelu rikotuista vaalilupauksista jatkuu. Uudistusten toteutus onnistunee vain porvariopposition tuella, mikä lisää entisestään jännitteitä. Tuore mielipidemittaus antaa sosiaalidemokraateille vain 16,9 prosentin kannatuksen, mikä on alhaisin 100 vuoteen.