Tanskan markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Viime vuonna Tanskan julkinen talous ehti jo palautua korona-pandemiaa edeltävälle tasolle, mutta Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan helmikuussa 2022 pysähdytti talouskasvun myös Tanskassa. Teollisuuden, hallituksen ja yritysten painopistealoja ovat vihreä siirtymä, ilmastotoimet, digitalisaatio ja terveysteknologia. Pitkällä aikavälillä talouden kasvua tulevat vauhdittamaan mittavat infrastruktuurihankkeet. Merituulivoiman tuotanto kaksinkertaistuu. Suomalaisyrityksille mahdollisuuksia löytyy voimatalouden, cleantechin, meriteollisuuden, ICT:n, terveyssektorin, rakennusteollisuuden ja palvelusektorin aloilla.

Tilanteessa, jossa Suomen idänvienti sakkaa ja yritykset etsivät korvaavia markkinoita, tarjoaa Tanska varteenotettavan vaihtoehdon. Ruotsin ja Norjan jälkeen Tanskan talous on Pohjoismaiden kolmanneksi suurin. Maa on poliittisesti vakaa, taloudellisesti vauras ja monella tapaa Suomelle kiinnostava lähimarkkina. Liiketoimintaympäristöltään Tanska lukeutuu maailman kärkimaihin. Talouspolitiikan painopisteet ovat vihreässä siirtymässä, tavoitteessa ryhtyä viemään vihreää energiaa v. 2030 sekä ilmasto-  ja kiertotaloudessa.

Suurin huolenaihe Tanskan julkisessa taloudessa on 9 – 10 prosentin inflaatio, mikä on korkein neljäänkymmeneen vuoteen. Inflaation uskotaan kuitenkin laskevan vuonna 2024 kahden prosentin tasolle. Hintojennousu näkyy erityisesti kuluttajahinnoissa ja perushyödykkeissä. Kuluttajien ostovoima on heikentynyt ja yksityishenkilöiden kulutus vähentynyt. Sitä vastoin korkean korkotason myötä esim. asuntojen hinnat ovat tulleet reilusti alas.

BKT:n kasvun odotetaan kuluvana vuonna olevan 2,8 – 3 prosenttia, mutta laskevan vuonna 2023 1,4 prosentin tasolle. Vuonna 2024 BKT:n uskotaan palaavan 2 prosentin tasolle. Työttömyysaste oli syksyllä 2022 2,5 prosenttia, minkä on alhaisin 13 vuoteen. Työvoiman puute on kasvava ongelma ja uhkaa jopa viennin kasvua. Taantumasta on merkkejä mm. vähittäiskaupassa ja rakennusalalla.

Koska kaasulla on Tanskan energiantuotannossa vain marginaalinen merkitys eikä Tanskan kauppa Venäjän tai Ukrainan kanssa ollut kovin merkittävää ennen sotaa, tulevat sodan pitkäaikaiset vaikutukset Tanskalle jäämään pienemmiksi kuin monille muille Euroopan maille.

Pitkällä aikavälillä Tanskan taloutta tulevat viennin ohella vauhdittamaan sijoitukset monivuotisiin infrastruktuurihankkeisiin. Esimerkkeinä infrastruktuurihankkeista mainittakoon Pohjanmeren ja Itämeren merituulivoimapuistot, Tanskan ja Saksan yhdistävä Fehmarnin tunnelihanke, Kööpenhaminan pohjoispuolelle, täyttömaalle rakennettava, 50.000 asukkaan kaupunginosa sekä supersairaalat. Yritysten luottamus liiketoimintaan on lisännyt pitkän aikavälin sijoituksia.

Vihreä siirtymä merkitsee Tanskalle merkittäviä vientimahdollisuuksia - olihan Tanska ensimmäinen maa, joka jo 1970-luvulla ryhtyi määrätietoisesti kehittämään fossiilittoman energian tuotantoa. Nyt Tanskan tuulivoimaosaamiselle riittää kysyntää niin Euroopassa kuin Aasiassakin. Pohjanmerellä merituulivoiman kapasiteetti on tarkoitus kaksinkertaistaa ja Itämerellä peräti seitsenkertaistaa. Tanskalaiselle merituulivoimateknologialle ja –osaamiselle tulee riittämään kysyntää vuosikymmeniksi.

Vahvan tuulivoimasektorin lisäksi Life Science -sektori on merkittävä Tanskan talouden tukijalka. Tanskan terveyssektori on maailman digitalisointuneimpia. Lisäksi Tanskan maatalous on maailman tuottavinta ja kansainvälinen kysyntä Tanskan maataloustuotteille tulee jatkumaan voimakkaana.

Suomalaisyrityksille kiinnostavia ovat Tanskan sijoitukset ilmastoteknologiaan ja uusiutuvaan energiaan. Digi- ja tekoälyratkaisuille löytyy kysyntää erityisesti palvelusektorilla ja smart city -hankkeissa. Tanskassa on monella toimialalla aktiivisia yritysklustereita, jotka voivat edesauttaa jalkautumista Tanskan markkinoille.

Huomionarvoista on, että noin kolmannes YK:n vuosittaisista hankinnoista tehdään Kööpenhaminassa sijaitsevan UN City:n kautta.

Teksti: Suurlähettiläs Harri Kämäräinen, Kööpenhamina