Tanskan markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille 2024
Tanskalla on Pohjoismaiden kolmanneksi suurin talous – Ruotsin ja Norjan jälkeen. Maa on vauras ja yksi maailman vakaimmista valtioista sekä poliittisesti että taloudellisesti. Viimeisten kymmenen vuoden aikana Tanskan merkitys Suomen viennille on kasvanut. Tanska on Suomelle 13. tärkein vientimarkkina ja sen osuus Suomen viennistä oli 2,19 % vuonna 2022.
Tanskan talous on laajalti integroitunut muun Euroopan talouteen. Talouden tukijalkoja ovat tuotanto- ja lääketeollisuus. Maatalous lukeutuu maailman tuottavimpiin. Tanskalainen Vestas on maailman suurin tuuliturbiinien valmistaja (14-17 prosentin osuus maailmanmarkkinoista). Maan suurin yritys on johtava insuliini- ja hormonipohjaisten tuotteiden valmistaja Novo Nordisk. Myös rakennusteollisuus on merkittävä teollisuudenala Tanskassa.
Tanskan BKT per asukas vuonna 2022 oli 51 660 euroa (Suomi: 37 780 euroa). Tanskan koronakriisin jälkeinen talouden voimakas noususuhdanne on syksyllä 2023 kääntynyt kohti taantumaa. Kehityksen taustalla on tärkeimpien kasvumoottoreiden, kuten teollisuuden ja vähittäiskaupan hidastuminen. Myös hurjia kasvulukuja aiemmin ylläpitäneen lääketeollisuuden kehitys on tasaantunut. Tanskan työmarkkinoilla vallitsee lähes täystyöllisyys (76,7 % eli n. 3 miljoonaa henkeä väestöstä on työllistettynä), joten kyseessä ei vielä ole talouden kriisi. Inflaatiotahti on syksyllä 2023 hidastunut lähelle nollaa. Tanskan BKT:n odotetaan kasvavan 1,7 prosenttia vuonna 2023. Talousnäkymiä varjostaa Tanskan naapurimaiden heikko talouskasvu. Tanskan hallituksen päämääränä on lisätä työllisyyttä 45 000 henkilöllä ja nostaa Tanskan BKT:tä yhdellä prosentilla (n. 3,5 mrd. €) vuoteen 2030 mennessä.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana Tanskan merkitys Suomen viennille on kasvanut – Tanska on Suomelle 13. tärkein vientimarkkina ja sen osuus Suomen viennistä oli 2,19 % vuonna 2022. Liiketoiminta Tanskassa on vaivatonta; Maailmanpankin ”ease of doing business”-vertailussa Tanska sijoittuu 1. sijalle Euroopan maiden joukossa.
Esimerkkejä Tanskan markkinamahdollisuuksista suomalaisyrityksille
- Kasvisperäisten ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kysyntä voimakkaassa kasvussa
Viimeisen viiden vuoden aikana lihattomien ja maidottomien tuotteiden sekä kasvispohjaisten tuotteiden kulutus Tanskassa on kasvanut voimakkaasti. Suomessa on vahvaa osaamista kasviperäisten elintarvikkeiden tuottamisessa ja suomalaisyrityksillä olisi siten mahdollisuus kasvattaa myyntiään Tanskassa. Tanskan hallitus julkaisi lokakuussa 2023 kansallisen suunnitelman edistääkseen kasvisperäisten elintarvikkeiden tarjontaa.
- Puolustukseen mittavia panostuksia seuraavan vuosikymmenen aikana
Kesäkuussa 2023 Tanskan parlamentti päätti vahvistaa kansallista puolustusta n. 21 mrd. eurolla (lähes 155 mrd. Tanskan kruunua) seuraavien kymmenen vuoden aikana. Puolustusvoimien alustavissa hankintasuunnitelmissa on mm. ilmapuolustusjärjestelmiä, F-35-hävittäjiä, merivartiolentokoneita sekä merivoimien vahvistuksia. Puolustusvoimien hankintaohjelma käynnistyy vuonna 2024.
- Kiinni YK-hankintoihin Kööpenhaminassa
Suomalaisyritysten on hyvä pitää mielessä, että Kööpenhamina on portti, paitsi Tanskan markkinoille, myös YK:n hankintoihin. YK tekee vuosittain hankintoja n. 30-40 miljardin dollarin edestä. Noin puolet kaikista YK-hankinnoista tehdään Kööpenhaminassa sijaitsevan UN Cityn kautta. Hankinnat koskevat tavaroiden ja palvelujen laajaa skaalaa ja kattavat suuren kirjon eri tuotantoaloja. Vuonna 2022 suomalaisyritykset saivat tilauksia YK:lta vaatimattomasti noin 12 miljoonan dollarin edestä – potentiaalia olisi paljon enempään.
Harri Kämäräinen, suurlähettiläs
Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina
Lisätietoa
- Handlingsplan for plantebaserede fødevarer (13.10.2023): https://fvm.dk/foedevarer/handlingsplan-for-plantebaserede-foedevarer(Linkki toiselle web-sivustolle.)
- Tanskan puolustushankinnat - The Danish Ministry of Defence Acquisition and Logistics Organisation
https://www.fmi.dk/globalassets/fmi/dokumenter/2023/DAF-Acquisition-Plan-2023.pdf(Linkki toiselle web-sivustolle.)
https://www.fmi.dk/da/anskaffelser/planlagte-investeringer/(Linkki toiselle web-sivustolle.) - YK-hankinnat- United Nations Global Marketplace (UNGM)
https://www.ungm.org/(Linkki toiselle web-sivustolle.)