Tanskan koronavuosi: talous supistui vähemmän kuin pelättiin

Tanskan koronavuosi: talous supistui vähemmän kuin pelättiin

Tanskan talous on selviytynyt koronakriisistä ennakoitua paremmin. BKT laski viime vuonna 3,7 %:lla vuoteen 2019 verrattuna. Ilmassa on merkkejä talouden elpymisestä: BKT kasvoi 0,6 % vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä ja työllisyys nousi 0,3 %:lla samalla jaksolla. Talouden toipuminen on kotimarkkinoilla viemässä oletettua pidempään. Kaikki edellytykset yksityisen kulutuksen nopealle kasvulle ovat kuitenkin olemassa, kunhan laajoista yhteiskunnan rajoitustoimenpiteistä ensin päästään eroon.

Pyöräilijöitä Kööpenhaminan keskustassa. Kuva: Visit Copenhagen

Tanskan BKT laski viime vuonna 3,7 %:lla vuoteen 2019 verrattuna. Vain finanssikriisin aikana on koettu syvempi BKT-taantuma (-5 %). Tanskan talous on kuitenkin selviytynyt kriisistä ennakoitua paremmin. Tanska on onnistunut välttämään pitkittyneen ja syvän talouskriisin, johon olisi liittynyt työttömyyden huomattava nousu ja konkurssitulva. Tartuntatilanne saatiin hallintaan suhteellisen nopeasti ja tukitoimenpiteet elinkeinoelämälle käynnistettiin nopealla aikataululla.

Valtiovarainministeriön joulukuussa julkaiseman talouskatsauksen(Linkki toiselle verkkosivustolle) mukaan Tanskan talous elpyi ripeästi kesällä. Yksityisen kulutuksen kehityksen elpymistä tuettiin palkkakorvausjärjestelmillä ja muilla tukijärjestelyillä (mm. jäädytettyjen lomarahojen ulosmaksaminen ja 135 € kertaluontoinen tukisumma sosiaalitukien vastaanottajille), joilla edistettiin ostovoiman ylläpitämistä. Koronapandemian syksyllä alkanut toinen aalto ja uudet toimenpiteet viruksen leviämisen hallitsemiseksi sekä kotimaassa että ulkomailla lisäsivät talousnäkymien epävarmuutta etenkin joulun alla 2. maanlaajuisen koronasulun alkaessa.

Ilmassa on parhaillaan merkkejä talouden elpymisestä. Tanskan tilastokeskuksen 15.2 julkistaman arvion(Linkki toiselle verkkosivustolle) mukaan maan BKT kasvoi 0,6 % vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä. Työllisyys nousi 0,3 %:lla samalla jaksolla. Kasvu johtuu ensi sijassa teollisuustuotannon lisääntymisestä. Tanskan talous pärjää hyvin suhteessa EU-maiden keskiarvoon; koko EU:n BKT laski 0,5 % viimeisellä vuosineljänneksellä. Tanskan BKT:n ennustetaan kasvavan 2,8 prosenttia vuonna 2021 ja 3,1 prosenttia vuonna 2022.

Tanskan valtionvelka nousi vuoden 2020 loppuun mennessä 536 mrd. kruunuun, mikä vastaa n. 23% Tanskan BKT:stä. Vuonna 2019 valtionvelan osuus BKT:stä oli 18%. Kansallispankin raportissa todetaan, että koronakriisillä oli merkittävä vaikutus Tanskan yhteiskuntaan ja talouteen vuonna 2020. Maan talous oli hyvässä kunnossa ennen kriisiä, mutta yhteiskunnan sulku ja yrityksille laaditut tukipaketit johtivat jo maaliskuussa tilanteeseen, jossa hallitus päätyi lainaamaan miljardeja lisäkruunuja hyvin lyhyessä ajassa. Budjetin alijäämä jäi loppujen lopuksi kuitenkin huomattavasti odotettua pienemmäksi ja Tanskan EMU-velka on edelleen Euroopan matalimpia (n. 45 % BKT:sta). Työttömien määrä on kasvanut yli 40.000:lla henkilöllä koronavuoden aikana. 

Kotimarkkinat toipumassa hitaammin kuin vienti

Talouden toipuminen on kotimaisilla markkinoilla viemässä oletettua pidempään. Tanska otti ennen joulua käyttöön erittäin laajat yhteiskunnan sulkutoimet. Yhteiskuntaa ollaan avaamassa hitaasti kevään aikana. Ensimmäisenä saavat maaliskuun alussa avata toimintansa pienemmät vähittäiskaupan liikkeet koko maassa ja palvelualan yksityisyritykset (kampaamot ym.) osassa maata. Tämä tulee nostamaan nostamaan yksityistä kulutusta, mutta avaustoimenpiteiden varovainen mittakaava ja vauhti rajoittavat talouskasvua.

Yksityinen kulutus on laskenut viime kuukausien lock downin aikana. Lasku on ollut loivempaa kuin viime vuoden maaliskuussa alkaneen 1. sulkutilan aikana. Yksityinen kulutus kasvoi 1,2 %:a vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä (Tanskan tilastokeskuksen talouskatsaus 26.2(Linkki toiselle verkkosivustolle)). Edelleen jatkuvat rajoitustoimet vaikuttanevat negatiivisesti yksityisen kulutuksen kehitykseen. Pessimistisimpien arvioiden mukaan yksityinen kulutus tulee laskemaan jopa 10 miljardilla kruunulla ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Tämä madaltaa talouskasvun näkymiä vuonna 2021. Tanskalaisten säästöt ovat kuitenkin ennätystasolla ja hallitus on päättänyt maksaa ulos loput jäädytetyistä kesälomarahoista kevään aikana. Uudet julkisten työmarkkinoiden sopimukset takaavat reaalipalkkojen kasvun tänä vuonna. Viivästyksistä huolimatta rokotukset ja rajoitusten keventäminen ovat käynnissä. Kaikki edellytykset yksityisen kulutuksen nopealle kasvulle ovat olemassa, kunhan rajoituksista päästäisiin ensin eroon.

Vienti on toipumassa kotimarkkinoita vauhdikkaammin. Yli 800 000 tanskalaista työpaikkaa on suoraan tai epäsuorasti riippuvaisia viennistä, joten viennin kehittyminen on ratkaisevan tärkeää Tanskan kasvun ja työllisyyden kannalta. Tanskan vienti laski Tanskan elinkeinoelämän keskusliiton (DI) arvion mukaan yhteensä 110 miljardia kruunua tai n. 8 %:a (n. 14,8 mrd. euroa) vuonna 2020. Laskusuuntaisen vientisektorin helpotukseksi ennakoidaan kaupan piristymistä Tanskan suurimmilla markkinoilla, etenkin Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Saksassa. Viennin odotetaan palaavan koronakriisiä edeltäneelle tasolle vuoden 2022 aikana. Laskusuhdanne ei ole vielä ohi, sillä useimmissa maissa ovat edelleen voimassa tiukat sulkutoimet ja matkustusrajoituksia on entisestään kiristetty.

Palvelujen vienti laski selvästi enemmän kuin tavaroiden vienti viime vuonna. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että matkailutulot romahtivat sulkutoimien alettua. Merenkulku luetaan palvelujen vientiin. Tämän sektorin jättiläinen A.P. Møller - Maersk teki erinomaisen tuloksen viime vuonna koronakriisistä huolimatta. Lääke- ja elintarviketeollisuuden tuotteet muodostavat suuren osan Tanskan tavaraviennistä. Nämä ovat tuotteita, joita tarvitaan myös kriisin aikana, ja tämä on pitänyt kysynnän vakaalla tasolla.

Tukitoimet elinkeinoelämälle jatkuvat

Osa Tanskan pienistä vähittäiskaupoista pääsi käynnistämään toimintansa 1.3. Suurin osa elinkeinoelämästä pysyy kuitenkin edelleen suljettuna. Laaja poliittinen enemmistö on sopinut elinkeinoelämän tukipakettien jatkamisesta 5. huhtikuuta asti. Yritykset, kulttuurisektorin toimijat ja itsenäiset ammatinharjoittajat voivat edelleen hakea tukia korvausjärjestelmistä, jos niiden liikevaihto pienenee vähintään 30 %:a. Tukia voi hakea riippumatta siitä, onko yrityksen mahdollista avata toimintansa ensimmäisessä aallossa vai ei. Tukipaketeilla katetaan mm. kiinteitä kustannuksia sekä palkkakustannuksia. Työmarkkinaosapuolten kanssa tehdyssä kolmikantasopimuksessa on sovittu, että palkkakorvausjärjestelmää jatketaan niin kauan kuin rajoitukset kestävät.

Kolme suurinta tukipakettia myönnettyjen korvausten määrällä mitattuna ovat palkkakorvausjärjestelmä (12,8 mrd. kruunua), menetettyihin tuloihin liittyvä tukipaketti (6,0 mrd. kruunua) ja kiinteiden kustannusten tukijärjestelmä (7,4 mrd. kruunua). Tukitoimien kohdistumista käsittelevässä analyysissa(Linkki toiselle verkkosivustolle) (28.2.2021) todetaan, että kiinteiden kustannusten korvauksia maksettiin ajanjaksolla 9.3 - 31.10.2020 yhteensä 26 900 yritykselle. Tämä vastaa 8,3 %:a kaikista aktiivisesti toimivista yrityksistä.

Ravintolat, kampaamot ja taksiyritykset ovat eniten korvauksia saaneiden yritysryhmien kärkikolmikko. Muita toimialoja, joille on maksettu eniten tukia, ovat kuntokeskukset (78 %), kokouspalveluiden tarjoajat sekä kurssikeskukset, kahvilat, pubit, yökerhot ja hotellit. Näillä aloilla toimivista yrityksistä yli 60 %:a on vastaanottanut tukia. Suurimmat korvaussummat on myönnetty hotelleille (822 milj. kruunua) ja ravintoloille (534 milj.  kruunua). Suuri osa tukisummia saaneista yrityksistä sijaitsee Kööpenhaminan alueella (yhteensä 5700 yritystä). Själlandin saari on sanut eniten korvauksia maan eri osia vertailtaessa. Tämä saattaa heijastaa elinkeinoelämän rakenteita - ja siten kriisin erilaisia seurauksia - maan eri osissa.

Pienet, noin 1–5 henkilöä työllistävät yritykset ovat yliedustettuina tukia saaneiden yritysten joukossa, kun taas yritykset, joissa ei ole työntekijöitä, ovat aliedustettuina. Tukia saadakseen yrityksellä on pitänyt pystyä osoittamaan toiminnasta aiheutuva vähimmäiskustannustaso korvauskaudella.

Tanska on päättänyt yhteensä 34:stä tukijärjestelmästä elinkeinoelämälle ja maa sijoittuu tämän osalta EU-maiden kärkeen. Vain Italia on ottanut käyttöön vielä Tanskaakin enemmän yksittäisiä tukijärjestelmiä (ks. EU-komission kooste kansallisista tukipaketeista(Linkki toiselle verkkosivustolle)). Tanskan viranomaiset ovat maaliskuun jälkeen hyväksyneet 194.802 hakemusta (tilanne tammikuussa 2021). Yrityksille on maksettu tukia yhteensä noin 26,7 mrd. Tanskan kruunua (n. 4 mrd. euroa).

 

Teksti: Veera Weisdorf